@BerntNordman@mmm_fi En viktig grej som verkar diskuteras rätt lite är - vad göra med före detta torvtäkter.Det börjar finns rätt mycket av dom. Och i praktiken verkar dom bara överges.
@isoaho_jussi@PetriKortejarvi @tomi_nyman Aivan: Pohjanmaalla sama. Evijärven itäpuolella, kalkki ja fosforipitoista maaperä -> reheviä lehtometsiä -> Korkea BD ja paljon lehtilahopuu.
@isoaho_jussi@PetriKortejarvi @tomi_nyman Tässä syy: Kemijoen länsipuolella ovat kalkkikivet (dolomiitit) yleisiä. Alueen rehevä kasvillisuus on juuri kalkkipitoisen maaperän ansiota. Tyypillisiä kalkinsuosijakasveja ovat mm. kataja, lillukka, näsiä ja neidonkenkä.
@isoaho_jussi Minusta tuntuu että kartta joka näyttää lahopuupotentiaali okeistaan kuvaa luontoarvot paremmin kun puuston ikä. Meillä päin, Pohjanmaalla monet yli 100vuotiat metsä ovat hoidettuja ja siistiä metsiä, kun taas saariston nuoret metsät ovat luontoarvoltaan ..
@GlobalSupplyCh3@isoaho_jussi Juu, tiedän että tä on suht tavallinen asenne - siksi Suomen metsien tilanne on mikä on ja Brysselistä on tulossa lisää pakkokeinoja.
@GlobalSupplyCh3@isoaho_jussi Olen sama mieltä sitä että ylivoimaisesti paras vaihtoehto on se että maanomistaja hoitaa itse biodiversiteetti ilman pakko - ongelma on vain se että liian monta ei piittaa biodiversiteetista pätkääkään.
@GlobalSupplyCh3@isoaho_jussi Minusta metsännomistaminen sisältää sekä oikeuksia että velvollisuuksia: oikeus harjoittaa metsätalous ja velvollisuus oman maan biodiversiteetista.
@GlobalSupplyCh3@isoaho_jussi Minusta järkevin on jos metsänomistaja itse tekee jonkinlainen suunnitelma mitä säilytetään luonnontilassa ja missä korjataan puuta. Tähän pitäisi sitten olla mahdollisuus saada asiantuntijalta neuvoa. Minulle ainakin oman metsän luontoarvot ovat tärkeitä.