Palta edustaa palvelualojen työnantajia ja kirittää palvelualojen kestävää kasvua. Olemme vahva vaikuttajaorganisaatio ja ratkaisukeskeinen työmarkkinatoimija.
Tulevaisuus on palveluissa ja niihin kannattaa nyt satsata, jos haluamme talouden nousuun. Palveluiden kautta syntyvä monipuolisempi elinkeinorakenne ja suurempi kotimainen arvonlisä mahdollistavat kasvun ja vakaamman pohjan hyvinvoinnille. #palvelutalous https://t.co/I0v8zfatA0
Kevään aikana on käyty keskustelua sähkön riittävyydestä. Kokosimme toimialojen edustajat yhteisen pöydän ääreen:
Turvataan sähkön riittävyys kaikille sektoreille ja uusille investoinneille. Laaditaan Suomelle sähköistymisen visio, löydetään keinot!
https://t.co/qBUJ7EZstC
Suomen taloudessa on tapahtunut ripeä suhdanekäänne ja nyt ollaan selkeästi oikeassa suunnassa kasvun osalta. Jatkossa olennaista on kuluttajakysynnän kehitys. Myös huhtikuun tiedot näyttävät hyvää kehitystä palveluiden ja kaupan osalta, kommentoi @yleuutiset Paltan @MPykari ⤵️
Talouskasvu ottaa kierroksia!
Q1 tarkentuneet luvut sanoo yhä, että kasvua edeltävään neljännekseen jopa 0,9%
Kotitaloudet kuluttavat jälleen, mikä säilynyt myös sodan / nousevien korkojen käynnistyttyä.
@MPykari ja @JuhoKostiainen kommentoivat:
https://t.co/sOggvTbVbV
Muutamankin prosentin piristyminen kulutuksessa saa pitkän heikon jakson jälkeen herkästi kasvua aikaan, kommentoi Paltan pääekonomisti @MPykari alkuvuoden kasvupiikkiä Suomen taloudessa @yleuutiset 👇
https://t.co/RSrMfkFDqC
Suomen taloudessa on ollut pitkä heikon kasvun ja erityisesti heikon kotimaisen kysynnän jakso. Tuotanto on alle potentiaalin ja taloudessa on käyttämättömiä resursseja. 'Lattiavaikutus' vahvistaa käännettä. Q1 luvut on hyvä laittaa perspektiiviin. Suunta on nyt kuitenkin oikea.
Viime vuoden lopulla orastanut talouskasvu on alkuvuodesta laaja-alaistunut. Teollisuuden tuotanto ei kokonaisuudessaan kasvanut mutta yksityiset palvelut, kauppa ja rakentaminen olivat kaikki kasvussa sekä vuodentakaiseen että edelliseen neljännekseen verrattuna.
Aamun hyvä uutinen ei oikeastaan ollut BKT:n kasvu 2026 Q1:llä. Se tiedettiin jo ennakolta.
Varsinainen uutinen oli sen sijaan se, että huhtikuussa kysyntä ja tuotanto näyttävät pitäneen pintansa suht hyvin. Uutiset Hormuzinsalmesta eivät halvaannuttaneet kuluttajia.
Tässä ei ole tolkkua. Suomessa hyödyntämätöntä matkailupotentiaalia ja parasta Suomessa on luonto. Metsässä oleskelu tekee myös mielenterveydelle hyvää. Samalla palvelualan työpaikkoja karsitaan (huolto). Tämä on väärä säästökohde. https://t.co/Z0kZomSbTu
Palveluiden luottamus vahvistui toukokuussa, kertoo @Elinkeinoelama Luottamusindikaattori.
↗️ Myynti vauhdittunut ja odotukset lähikuukausille ovat nousussa
➡️ Yleinen suhdannekehitys kuitenkin mollivoittoista
Naantali 24h kokoaa ihmisiä yhteen keskustelemaan, mistä saadaan Suomen kaipaamaa rohkeutta uudistua, uutta kasvua ja uusia ideoita. Paltan vastaus huutoon on palvelutalous. Palveluissa on potentiaalia nostaa Suomen talouskasvu suosta, linjaa @TuomasAarto#Naantali24h
Rohkeus uudistaa ja uudistua tällä kertaa teemana #naantali24. Tänäkin vuonna me @Paltary olemme mukana yhteistyökumppanina edistämässä ratkaisuhakuisia kohtaamisia ja rakentavaa yhteiskunnallista dialogia. Kiinnostava optimismin vuorokausi jälleen alkamassa!
Keskustelutapahtuma #naantali24 starttaa! Olemme jälleen mukana yhteistyökumppanina edistämässä rakentavaa dialogia. Osana uutta yhteiskuntasopimusta tarvitsemme maahanmuuttoon näkemyksellisen mallin. Millaista Suomea rakennamme, kysyi avauksessa Elina Kiiski-Kataja @SitraFund.
Talous on päässyt kasvuun mutta milloin se alkaa näkyä työllisyydessä? Tämä riippuu paljon nyt siitä, miten kysyntä, ja erityisesti kulutuskysyntä, kehittyy ja kohdistuuko se työvoimavaltaisiin aloihin.
Kun katsoo 🇸🇪 vientiä arvonlisäpohjaisesti, eli kuinka paljon rahaa viennistä jää ruotsalaiseen käteen, voi huomata, että palvelualojen vienti on jopa suurempaa kuin teollisuuden.
🇫🇮 ja 🇸🇪 ero viennin tasossa selittyykin täysin Ruotsin palveluviennin menestyksellä.
Suomen ja Ruotsi talouskehitys näyttää hyvin samanlaiselta vuoteen 2010 asti. Finanssikriisin jälkeiseen palveluvetoiseen kasvuun Suomi ei ole kuitenkaan päässyt mukaan lainkaan samalla tavalla kuin Ruotsi.