Anders Portman

Politiikasta, painonnostosta, musiikista ja monesta muustakin asiasta kiinnostunut isä, arkkitehtuurivalokuvaaja ja pienyrittäjä.

[Anders Portman @AndersPortman]

Hyvää yrittäjän päivää! Tänään 6198 päivää osakeyhtiön perustamisesta.

[Anders Portman @AndersPortman]

@AaltonenHannu Tuotteen ja päiväyksen mukaan. Broilerin marinoimattomia tai maustamattomia vaihtoehtoja on usein valitettavan vähän.

[Martin Paasi @MartinPaasi]

Valtioriippuvuuden syventäminen ja verotuksen lisääminen.

Jos ette minua usko niin edellisen torppaa Bengt Holmström ja jälkimmäisen Markku Stenborg.

En tosiaankaan ymmärrä miksi Demarit tekevät tällaista Suomelle.

Ilmeisesti nyt sanotaan ihan mitä vaan että voitetaan vaalit ja sen jälkeen taas kaikki vaihtoehdot pöydällä?

#oikeistoryhmittymä:n aika?

[Sami Pakarinen @SaPakarinen]

Media kirjoittaa tänään Sorsa-säätiön eriarvoisuutta käsittelevästä raportista. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain näiden uutisten ja raportin perusteella. Tässä muutama fakta taustaksi monipuolistamaan kuvaa:

-Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä on suositeltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettaman Pekkasen työryhmästä toimesta. 31 vuotta kesti ennen kuin toteutui. Ymmärrettävää, sillä Suomessa ylimmät marginaalit olivat maailman korkeimpien joukossa. Ja ovat yhä tämän laskun jälkeenkin.

-Vertailun vuoksi IMF suositti vuonna 2017, että ylin marginaali saisi olla maksimissaan 44 %. OECD maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis selvästi yli maksiminkin tehdyn veromuutoksen jälkeen.

-14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Vain suurituloisimmat siis osallistuvat talkoisiin. Heille ei siis veronkevennysten myötä anneta rahaa vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienatuista ansioistaan itsellään. Oikeudenmukaisempaa.

-Suomi tasaa verotuksella tuloja kaikista OECD-maista eniten.

-Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on hyvin todennäköisesti yli 100 %. Toisin sanoen laskemalla verotusta saadaan nykyistä enemmän verotuloja. Tuore tutkimustieto viittaa tähän.

-Esim. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksesta tarvitaan enemmän irti. Siksi myös työnteon kannustimet ovat hyvin tärkeitä, joten ylimpien marginaaliverojen lasku on myös hyvää tki-politiikkaa.

-Suomen bkt asukasta kohden polkee lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Verotuksen keventäminen saa aikaan lisää työtä, kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla. Samalla vahvistuu julkinen talous verotulojen kasvun myötä. Henkilöltä, joka haluaa perua veronkevennyksen kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt?

Näitä em. asioita ei tuoda lainkaan esiin jutuissa. Suomessa tuloeroja mittaava gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole muuttunut viimeiseen noin 20 vuoteen. Orpon hallituksen toimesta gini-kerroin muuttuu 0,8 ja on nyt lähellä EU-keskiarvoa. YLE väliotsikoi gini-kertoimen muutoksen olevan ”murskaava vaikutus”. Missä todellisuudessa elämme?

Ajatelkaa jos ihmiset ovat vain tämän uutisoidun tiedon varassa? Samalla herää kysymys, miten voidaan käydä verotukseen liittyvää keskustelua järkevästi esim. yhteisö-, osinko, tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo työn verotuksessa ollaan näin pielessä? Missä on pitkän aikavälin tarkastelu ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?”

Tässä on myös jokin Suomen erityispiirre, sillä ei Ruotsissa näin asioita katsota. Siellä ymmärretään kasvun ja kannustimien merkitys aivan eri tavalla kuin Suomessa. Siellä kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi.

Ruotsi pääsi ns. rikas-köyhä vastakkainasetteluista irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelun muutos on tehnyt Ruotsista Euroopan pääomamarkkinoiden mallioppilaan. Milloinkahan me pääsemme samaan ajattelun muutokseen Suomessa?

Onneksi siihen suuntaan olemme hiljalleen kulkemasssa.

[Miikka Korja @MKorja]

1/4: Miksi Länsi-Uusimaan HVA:lla, joka aiemmin tullut tunnetuksi mm. mielenkiintoisista johtajavalinnoista & ’tekoälypöhinästä’ (vink vink), hankintalain raja palveluhankinnoille on 132,000€/v, eikä 60,000€/v kuten yleisesti?

Eikö tämä ole rikollista?
https://t.co/uGFH5MobsS

[SAATSI arkkitehdit @saatsi_ark]

🌿 Puurakenteinen päiväkoti valmistui vehreään puistoympäristöön!

✍🏻 Suunnittelimme kaksikerroksisen päiväkodin Vantaan Hakunilaan. Kiinnitimme erityistä huomiota pihan vehreyteen ja viihtyisyyteen.

📸 Anders Portman, Kuvatoimisto Kuvio Oy

[Anders Portman @AndersPortman]

@KKyppo Liki kaikkiin poliisi- ja pelastuslaitoksen kohteisiin tuli lennätyskielto vuoden vaihteessa. Kyllä sä edelleen voit ja saat kuvata kunhan lennätät kieltoalueen ulkopuolella. Kieltoalueet näkyvät hyvin https://t.co/6k2Q7luLMh sivustolta.

[Anders Portman @AndersPortman]

@Jussi_Andelin Markka, nyt on kunnollista! 💪💪

[Teemu Lehtinen @TeemuTLehtinen]

Uusin tilasto vuodelle 2026:

Suomen julkiset menot ovat taas koko EU:n kärjessä.

Julkiset menot ovat Suomessa 58,5 % suhteessa BKT:een, muualla paljon vähemmän.

Velkajarrua tarvitaan ensi vaalikaudella.

Menosäästöille ole järkevää vaihtoehtoa, sillä verotus on jo tapissa.

[Anders Portman @AndersPortman]

@tanhisjussi Todella hämmentävä vastaus ja ihmettelen, että toimittaja ei tuohon tarttunut.

[Anders Portman @AndersPortman]

@KKyppo Onnittelut pojalle! 💪💪

[Marcos Agustín @marcosagusstinn]

Europe’s startup problem is not mainly “too much regulation.”

That matters, but the bigger problem is capital scale.

In 2025, U.S. VC-backed companies raised around $340B. Europe raised roughly €66B in VC investment — around $70B+.

In other words, Europe attracted barely one fifth of U.S. VC capital, despite having a comparable economic size.

U.S. startups scale directly across a single market of 330M+ people. European startups scale country by country, massively reducing their speed, efficiency and growth potential.

That is the core difference: American companies raise more capital into one integrated market, while European companies raise less capital and then have to rebuild sales, hiring, legal, tax and regulatory structures across multiple national markets.

This is why young U.S. companies grow faster and become larger.

That fragmentation kills speed. Europe does not lack talent. It lacks capital depth.

The solution is not just "less bureaucracy".

It is a real Capital Markets Union and a true Single Market for companies, so European startups can raise larger rounds and expand across the continent as one market — not country by country.

[Sabrina F. @itsmeback_]

La notizia più potente di questa tragedia non è soltanto il recupero dei cinque italiani morti alle Maldive.

È un’altra.

Gli speleo-sub finlandesi che hanno affrontato il buio della grotta… hanno chiesto di non essere pagati.

Fermatevi un attimo a pensare a questo.

Sono entrati in uno dei luoghi più pericolosi al mondo.
Hanno rischiato la vita tra correnti, profondità e oscurità assoluta.
Hanno visto da vicino ciò che nessuno vorrebbe mai vedere.

E quando tutto è finito, non hanno chiesto soldi.

Niente.

In un’epoca dove molti farebbero qualsiasi cosa per guadagnare visibilità, loro hanno scelto il silenzio.
In un mondo dove quasi tutto ha un prezzo, loro hanno dimostrato che esistono ancora persone che agiscono solo per umanità.

Sami Paakkarinen.
Jenni Westerlund.
Patrik Grönqvist.

Tre persone che ci stanno ricordando cosa significa avere una coscienza, un cuore, un’anima.

Perché riportare a casa quei cinque italiani non era un lavoro qualsiasi.

Era una missione umana.

Era permettere a delle famiglie distrutte di poter dire addio.
Era dare pace a chi era rimasto sospeso tra speranza e disperazione.
Era trasformare un vuoto infinito in un ultimo saluto possibile.

E certe cose non si fanno per denaro.

Si fanno perché dentro di te senti che è la cosa giusta.

Oggi viviamo circondati da gente che urla, ostenta, pretende applausi per qualsiasi cosa.

Poi arrivano persone così.

Persone che rischiano tutto… e non vogliono nulla.

E allora forse l’unica reazione giusta è questa:

stare in silenzio.

E dire grazie.

Grazie Sami.
Grazie Jenni.
Grazie Patrik.

Perché avete ricordato a tutti noi che l’umanità vera esiste ancora. 🌊❤️

- Resilienza

[Anders Portman @AndersPortman]

@HakliJaakko Teräs on kyllä kova!

[Science girl @sciencegirl]

Sir David Attenborough is 100 years old today

[Science girl @sciencegirl]

These were all released within 57 days of each other in 1991

[Vesa Puttonen @InvestmentTraps]

Valtion velka lähestyy 100% bruttokansantuotteesta ja lähivuosina pelkät korkokulut ovat 6 mrd vuodessa.

Ja joidenkin mielestä valtiovarainministeriön budjettipäällikkö ei saisi sanoa, että jotain tarvisi tehdä.

[Jari Sarasvuo @SarasvuoJari]

Me ymmärrämme, miksi kokoomusnaiset haluavat suojella päällekkäisten järjestöjen kovapalkkaista johtoa, politiikan lohdutuspalkintojen saajia. Omaa etupiiriä on tapana puolustaa.

Mutta jos äänestäjä haluaisi suojella lastensa tulevaisuutta tukemalla sellaista puoluetta, joka kantaa vastuuta verovirtojen vastuullisesta ja vaikuttavasta käytöstä, uskaltaako tässä enää Kokoomusta äänestää? Onko tässä riski, että ääni valuu järjestökorruptiolle?

Markkinatalouden kannattajalle jää Liberaalipuolue.

[tanhisjussi @tanhisjussi]

Kyllä aivan tasan tarkkaan täsmälleen näin
"Digitehtäviä kohdennetaan niille, joilla on jo valmiiksi vaikeuksia."

Tutkitusti on melkolailla täysin selvää, että digitaalinen oppiminen ei tuota sitä samaa oppimista kuin lukeminen kirjasta ja varsinkin muistiinpanojen kirjoittaminen käsin.

Samaan aikaan on totta se, että hyvät oppimisen taidot saavuttanut opiskelija saavuttaa entistä parempia tuloksia digitaalisesti, mutta oppimisen taidot on ensin tarvinnut opiskella. Juuri tuohon sisältyy kaikkein suurin ja pahin sudenkuoppa. Hyvät opiskelijat ja hyvin taitavat digitaalisuutta soveltavat ovat niin erilaisia verrattuna suureen massaan opiskelijoita, että unohtavat perustaitojen merkityksen koska itse oppivat holistisesti useita menetelmiä hyödyntäen ja pystyvät siihen myös digitaalisessa ympäristössä.

Meidän pedagogien tulisi ehdottomasti ymmärtää noiden asioiden ero ja vielä niin, että se saataisiin selitettyä koulun ulkopuolisille tahoille "kuin sille viisivuotiaalle" niin, että kaikki ymmärtävät sekä perustaitojen digitaalittoman osaamisen ja oikea-aikaisen tuen merkityksen, digitaalisuuden hyödyntämisen silloin, kun siitä on pedagogista etua että koulutuksen resurssien ylläpitämisen tärkeyden kaikkien oppimisen parantamiseksi. Suomi on aivan liian pieni maa yhdenkään oppilaan tai opiskelijan lahjakkuuden ohittamiseksi oikeaan aikaan ja paikkaan kohdennettujen resurssien puutteen takia

Tosin varmaan taas kerran me opettajat huudamme tuuleen, sillä tuskin mikään muu ammattiryhmä yhtä paljon tulee oman professionsa ydinalueella - pedagogiikassa - ohitetuksi mediassa niin paljon ja niin usein niiden tahojen puolelta, joiden oma tieto pedagogiikasta on muutaman kymmenen vuoden takaa omalta kouluajalta.

https://t.co/pIIGnLkECh?

[Keijon Tuumaustunti | Topi Salin @Tuumaustunti]

Miksi kohdennetut tuet ovat pääsääntöisesti aina huonompi idea kuin suoraan rahan maksaminen tilille?

Käydään tämä läpi yhden järjettömimmän innovaation, eli lounasedun kautta. Lounasetu tarkoittaa siis sitä, että työntekijä ei joudu maksamaan lounasedusta veroja ja työnantaja ei joudu maksamaan siitä palkan sivukuluja.

Nyt siis sen sijaan että työntekijän rajalliset resurssit kilpailisivat tasapuolisesti eri hyödykkeiden välillä, lounaita tuetaan veroedulla, joka tekee kilpailukentästä rakenteellisesti epäreilun lounaiden eduksi.

Lounaat siis saadaan keinotekoisesti näyttämään n. 25 % halvemmilta, vaikka todellisuudessa tämä illuusio syntyy valtion pakottamana.

Mitä todellisuudessa tapahtuu?

1. Tuosta n. 25% hyödystä osa näkyy ostajan kannalta hieman alempana lounaan hintana (jota hän yleensä rahoittaa itse nettoveronmaksajana).

2. Osa taas kasvattaa lounasta tarjoavan ravintolan voittomarginaalia (eli valtio siis toisin sanoen maksaa käytännössä suoraa yritystukea lounaita tarjoaville ravintoloille).

3. Iso siivu menee myös lounasedun "mahdollistavien" yritysten kuten E-Passin ja Edenredin voittoihin, joita ei olisi olemassa ilman järjettömiä lounas-, kulttuuri- tai hyvinvointia etuja.

4. Viimeisimpinä, muttei vähäisimpänä lounasetu monimutkaistaa verotusta, joka kasvattaa tietysti byrokratiaa (ja kukapa muukaan kuin nettoveronmaksajat rahoittavat myös tämän lystin).

Pointti on se, että koko viritelmä (joka vielä ironisesti on pääsääntöisesti suunniteltu juuri nettoveronmaksajille, eikä tukia selviytyäkseen tarvitseville) maksaa selvästi enemmän, mitä siitä saatu hyöty lounasedun käyttäjille on. Samalla se vaikuttaa negatiivisesti myös muuhun liiketoimintaan Suomessa, kun tätä yhtä asiaa tuetaan miljoonilla euroilla vuosittain.

Ja sitten vielä lopuksi tähän liittyen: veikkaanpa että lähes jokainen suomalainen tuntee jonkun työssäkäyvän, joka miettii vuoden lopussa mihin käyttäisi ylijääneet liikunta-, hyvinvointi- tai kulttuurietunsa. Joku voisi tietysti sanoa, että jos kulttuuri-, liikunta- tai hyvinvointiedun tilalla olisi rahaa, tätä ongelmaa ei olisi ollenkaan.

Harvoin kuitenkaan näkee kenenkään kritisoivan tätä etujärjestelmää. Sen sijaan ylistystä kuulee kyllä ympäriinsä ja tätä ylläpitävät poliitikotkin saavat todennäköisesti selkäänsä vain hyväksyviä taputuksia. Ehkäpä ämpäri-kansa ansaitsee köyhyytensä ja kurjuutensa...