Suomalainen Menestysresepti -finalistit:
🥤 Anemone ja kahvimarja-energiajuoma
🥯 Antti ja suomalainen bagel
🥗 Elina ja ravistettava salaatti
🥞 Samuli ja valmislettutaikina
🫓 Iita ja siemenrieska
🧆 Kaisa ja hybridipyörykkä
🍿 Ti klo 20 MTV3/Katsomo 🤩
https://t.co/yEwguidr8t
Erinomaiset keskustelut ruoan kulutuksen muutoksista ja arvostavasta ruokapuheesta. Kiitos @Marttaliitto & osallistujat keskusteluista ja kohtaamisista! Kullakin näkökulmansa, mutta tosi paljon on yhteistä. Kaikesta voi keskustella uteliaasti ja arvostavasti. Lisää tällaista! 👍
Kiitos Marttojen vuosiseminaariin paikan päällä ja linjoilla osallistuneet, sekä upeat panelistimme ja puhujat: Teea Kortetmäki, (Jyväskylän yliopisto), Emmi Lukkarila (Lounais-Suomen Martat), @AnttiOksa (SOK), @ElinaOvaskainen (maa- ja metsätalousministeriö), @BenjaminPitkane (Viral Vegans), @RouvinenSari (Piiroomäen tila) sekä @spietikainen, @MarttaManna, @TeijaJerkku, Niina Silander ja Marjo Rantapusa Martoilta!
Me martat haluamme muuttaa ruokakulttuuria. Keskustelemimme seminaarissa ruokamurroksesta ja siitä, miten me kaikki voimme edistää arvostavaa ruokapuhetta.
Jos et päässyt tänään linjoille, tallenne keskustelusta julkaistaan myöhemmin!
✨Nostoja seminaarista✨
@ElinaOvaskainen kertoi, että hän työryhmineen valmistelee ruoantuotannon strategiaa. Ympäri Suomea järjestetyissä työpajoissa on kerätty ymmärrystä siitä, miltä suomalaisen ruokatuotannon pitäisi näyttää. Pitää muistaa, että systeemiset muutokset eivät tapahdu hetkessä tai vuodessa. Ruokakeskustelu herättää myös huolta ja keskustelua huoltovarmuudesta: minkälaista ruoantuotantoa meillä pitää olla tulevaisuudessa?
@RouvinenSari: Jos Suomessa ei olisi omaa ruoantuotantoa, mitä sitten syömme? Olisiko ulkomainen ruoka saatavilla ja laadukasta? Yksi tärkeä pointti on huomioida nurmen käyttö. Nurmea ei ihminen pysty hyödyntämään samoin kuin laiduntavat eläimet. Kaikki peltolohkot eivät sovellu juureksille ja viljalle.
Miten kauppa osallistuu ruokamurrokseen, SOK:n @AnttiOksa? SOK:lla on kunnianhimoisia tavoitteita, kuten se, että 65 % kaikesta myydystä ruoasta on vuoteen 2030 mennessä kasvipohjaista. Toisena tavoitteena on saavuttaa koko arvoketjun hiilineutraalius v. 2050 mennessä. Nämä eivät kuitenkaan toteudu nykykehityksellä. Rakenteelliset ja kulttuuriset tekijät vaikuttavat ruokamurroksen etenemiseen. Kasvisruoalle ei myöskään ole ollut isoa puolestapuhujaa. Yksi tällainen toimija on ollut Martat, samoin kuin Pro Vege -yhdistys, joka tekee tätä työtä Suomessa. SOK on kiinteä osa suomalaista ruokaketjua. SOK:n myymästä ruoasta 80 % on suomalaista. On tärkeää tuoda kuluttajan ääntä ja faktaa esiin ja olla hyvä kumppani, jotta ruokaketju olisi elinvoimainen ja ymmärtää kuluttajien muuttuvia tarpeita.
Mitä edustamasi järjestö Viral Vegans tekee ruokamurroksen eteen, @BenjaminPitkane? "Tapaamme paljon sidosryhmiä edistääksemme ruokamurrosta. On jo paljon hienoja esimerkkejä Suomesta, miten monet organisaatiot ovat tehneet siirtymän kohti kasvipohjaisia tarjoiluja. Tulevaisuus näyttää positiiviselta".
@ElinaOvaskainen peräänkuulutti, että ruokakeskustelu kulminoituu usein proteiiniin, eli kaivataan laajempaa keskustelua. Terveelliseen ruokavalioon kuuluu niin paljon muutakin kuin proteiinia.
@AnttiOksa kertoi esimerkkejä onnistuneesta kestävyysviestinnästä SOK:lla. Toimenpiteenä siihen, että suomalaiset syö liian vähän kasviksia ruokasuositukseen nähden, SOK on tuonut paljon reseptiikkaa kasvisruoasta. Tämän lisäksi "Alle euron hevit" -esillepano ja -konsepti on kiinnostanut ihmisiä ja lisännyt kulutusta ja erilaisten kasvisten käyttöä.
Marttojen kotitalousasiantuntija Emmi Lukkarila kertoi, että Marttojen kursseilla käydään paljon ruokakeskusteluja. Ihmiset kaipaa monesti käytännönläheisiä vinkkejä, kuten mistä eri tuotteet löytyvät kaupan hyllyltä. Paljon kuulee sitä, että halua olisi kokeilla uusia kasvistuotteita, mutta rohkeutta uusien tuotteiden kokeiluun ei aina ole. Keskusteluissa ovat myös hävikkiin ja lajitteluun liittyvät aiheet.
@BenjaminPitkaneon kiertänyt ympäri Suomea puhumassa kasvispohjaisesta ruoasta ja toi esiin, että kasvisruoan puoltajia löytyy ympäri maata, eli se ei ole vain kaupunkilaisten juttu. Hän toi esiin, että työtä on tehty myös sen eteen, miten kasvisruokaa on lisätty joukkoruokailussa, kuten kouluruokailu. Benjamin uskoo, että nimenomaan joukkoruokailut ovat ruokamurroksen edistämisessä avainasemassa.
@RouvinenSari toi esiin, että ruoantuottajia syyllistetään valtavasti. Esimerkkinä se, että yhdenkään toisen yrittäjän ei tarvitse perustella omia tekemisiään yhtä paljon, kuin ruoantuottajien. Ruoantuottajat joutuvat perustelemaan tekemisiään ihan lannankäytöstä lähtien. Sari kokee, että harvoin tilalliset pääsevät kertomaan omia kantojaan. Ruoan hinnan lasku on ollut iso isku maataloustuottajille. On kuitenkin hyvä, että jokainen saa syödä sellaista ruokaa kuin haluaa.
@spietikainen nosti näkökulmia ruokamurrokseen ja kiitti panelisteja omasta panoksestaan ruokakeskusteluun. Hän peräänkuulutti hyvää ja rakentavaa keskustelua ruoan ympärillä: voisimmeko oppia kunnioittamaan toisiamme? Some kärjistää keskusteluja tarpeettomasti. Ruoan pitää olla ekologista, riittävän taloudellista ja tuoda iloa!
#martat #MuutosLautasella
Suomalainen #Menestysresepti -voittaja 2025 on tässä! 🏆 Vuoden kiinnostavin ruokauutuus on Kinnarin Tilan täysjyväkaura-ateriasarja - superonnittelut 👏🎉
Sitten vain ostamaan ja testaamaan - tuotteet löytyvät S-ryhmän ruokakaupoista to 30.1. alkaen 😋
Zoomatessamme maakuntatasolta myymälätasolle voivat erot olla jopa saman kaupungin sisällä yhtä suuria. Tämä on varsin kiinnostava haaste valikoimatyölle, ja onneksi nykyään data-analytiikka sekä herkkyys asiakkaiden toiveille auttavat osumaan aiempaa paremmin 🎯
Mitä Suomi syö? 💎 Vaikka monet trendit ja tottumukset pätevät läpi maan, niin alueelliset erot kulutuskäyttäytymisessä ovat merkittäviä.
🍎 Ahvenanmaalaiset ostavat jopa viisi kertaa enemmän omenamehua kuin suomalaiset keskimäärin.
(jatkuu)
https://t.co/jDFP6jX3Bw
🥗 Uudellamaalla salaattibaari on kolme kertaa niin suosittua kuin maassa keskimäärin, ja grillimakkaroita syödään vain reilut puolet maan keskiarvosta.
(jatkuu)
Tätä on odotettu pitkään. Maksaminen ja bonustelu Apple Walletissa.
Näistä maksaminen monelle jo tuttua ja helppoa. Apple Walletilla bonustelu sen sijaan ihan uusi juttu. Ilahduttavan helppoa. Kokeile!
https://t.co/u8oOoKbbmo
@sryhma ja @foodora_fi pilotoivat ruokakaupan pikatoimituksia Kuopiossa ja Oulussa. Tavoitteena on toimittaa asiakkaan ruokaostokset kotiovelle jopa puolessa tunnissa. https://t.co/7RtlqjOxWS
Mämmimaakuntien TOP4: Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala 💪 Uudellamaalla mämmin suhteellinen osuus on kymmeniä prosentteja pienempi 🧐 Eiköhän tsempata tämän kanssa - vielä on pääsiäistä jäljellä! 🥣😋
https://t.co/oiJS2EbCTQ
…joten tästä kelpaa jatkaa kehittämistä sekä katsoa kohti tulevaa uusin näkökulmin. Ensi viikosta alkaen oma fokukseni on tuoteryhmäjohtamisessa eli valikoimissa, hankinnassa ja hinnoittelussa. Myyntihousut ajattelin pitää edelleen jalassa ja asiakkaan lasit nenän päällä👖👓😊
Näin henkilökohtaisesti tämä uutinen osuu aika mukavaan paikkaan, kun reilun kolmen vuoden myyntihessun taipaleeni vetelee viimeistä viikkoaan. Tänä aikana markkinaosuutemme kasvoi 46 % —> 48,3 %. Suuntaus on jatkunut edelleen tänä vuonna…
Ison Omenan kauppakeskuksessa
on upeasti uusittu kauppa, jossa Kaikkea on ja joka on Yhtä Halpa Kuin Halvin. Merja, Outi & co ovat vetäneet läpi kuormittavan uudistusprojektin ja ovat nyt ns. väsyneitä mutta onnellisia ja syystäkin ylpeitä omasta kaupastaan! 🤩