@TeemuRekola @LukeFinlandInt @ErjaMikkola tekee Lukessa ravintotaseen, mikä aloitetaan tuotantomääristä. Lihan tuotanto tilastoidaan ruholihana (luullisena). Muunnos luuttomaksi olisi laskelmissa vaikeaa, koska 80 % luutonta on karkea keskiarvo, ja oikea kerroin vaihtelee lajista ja ruhosta riippuen.
Suomalaisten lihankulutus on ollut jo pidempään muuttumassa, sianlihan kulutus vähentynyt ja siipikarjalihan kulutus kasvanut. Suomen tilastoissa lihan kulutus esitetään luullisena, joka eroaa esim. joistakin kansainvälisistä tilastoista #ympäristötentti @LukeFinlandInt
@TeemuRekola @LukeFinlandInt Reima jo vastasi hyvin. Luullisesta lihasta on luutonta noin 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä.
Kasvipohjaisten tuotteiden tuotanto- ja vientimahdollisuudet ovat lupaavia, mikä on hieno asia. Elintarvikevienti parantaa elintarvikealan kannattavuutta ja samalla maan ruoantuotantokapasiteetin kautta ruokahuoltoa. #ympäristötentti @LukeFinlandInt
@TuomasJMattila@AgriHubi@opruponen Alkuperäiseen kysymykseen, jos tuotantopanosten tuonti lakkaisi jostain syystä, Suomen oma viljan-, maidon- ja lihantuotanto olisi vaarassa. Kuvassa osviittaa siitä, kuinka isossa vaarassa. Tuotantopanoksia on kuitenkin koko ajan tullut ja tulee edelleen Suomeen.
Maatalouden raaka-aineiden ja elintarvikkeiden ulkomaankaupan taseen heikkeneminen pysähtyi Suomessa 2010-luvun toisella puoliskolla. Alijäämä on pysynyt useamman vuoden reilun kolmen miljardin euron tasolla. #ulkomaankauppa, #ruoka, #kauppatase#tuonti, #vienti
Koulutuksella on suuri merkitys maatilayritysten liikkeenjohto-osaamisessa - kirjoittaa @SusaAro: "#AgriHubi ei ole tilapäinen hanke, vaan pysyväksi muodostuva toimintatapa." https://t.co/0BKRfenwCe
Lähistöllä kaadettiin metsää eritasoliittymän tieltä. Hain muutaman pienen männyn tietyömaalta kotimetsään. pieni #ekoteko ja @kuntoilu vuosipäivän kunniaksi. Jag är inte gammal...