Märehtijöiden metaanipäästöjä vähentävä lisäaine #Bovaer on ollut kiivaan julkisen keskustelun keskellä viime vuosina. Pohjoismaissa keskusteluihin liittyy aidon kansalaiskeskustelun lisäksi myös Venäjään kytkeytyvää vaikuttamista ja epäaitoja sosiaalisen median tilejä. 2/2
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA tekee parhaillaan uutta tieteellistä arviota Bovaerista Tanskasta kantautuneiden huolien takia. EFSA:sta kerrottiin Faktabaarille, että arvion valmistuminen viivästyy. 1/2 https://t.co/FGXpO0TKlj
Joko törmäsit videoon, jossa Erling Haaland kesken ruokailun säikähtää omaa peilikuvaansa? Videota on muokattu tekoälyllä. Uudessa faktantarkistuksessa näytämme, mistä sen tietää: https://t.co/jeIpiOxmrI
Somessa on levinnyt tuoreeseen saksalaistutkimukseen pohjautuva väite, jonka mukaan tuulivoimaloiden infraääni olisi sydän- ja verisuoniterveydelle vaaraksi.
❌Tutkimuksessa on kuitenkin useita ongelmia, joiden vuoksi sitä ei voida pitää luotettavana. https://t.co/7KyIiqHs51
Tämän vuoden Global Factissa tapetilla olivat Venäjän informaatiovaikuttaminen sekä tekoälyn vaikutus informaatioympäristöön. Tapahtuma tarjosi tiimillemme ison kattauksen muiden toimittajien osaamista ja antoisia keskusteluja. Tässä teille tärkein anti: https://t.co/G0fQcvzuFw
New investigation by NORDIS 👀 Pro-Russian hacker groups have targeted all Nordic countries in recent years. Our investigation reveals how hacktivist networks linked to Russia attack critical infrastructure, public institutions and election-related websites. What is the purpose? Read more here 👇️
https://t.co/xZSRDFC2BD
Seurasimme venäläisten hakkereiden toimintaa Pohjoismaissa kuukausien ajan neljän toimituksen yhteistyönä. Etenkin Tanskaan on kohdistunut poikkeuksellisen paljon palvelunestohyökkäyksiä ja yrityksiä vaikuttaa kriittiseen infrastruktuurin. Kuva: Nathalie Damgaard Frisch / TjekDet
Minkälaisiin kohteisiin venäläiset hakkerit iskevät Pohjoismaissa? Miten hyökkäykset vaikuttavat? Onko Kreml toiminnan takana? Lue syventävä juttu venäläisistä hakkereista alta kommentista.👇
Perjantaina venäläinen drooni iskeytyi asuintaloon Romanian Galațissa haavoittaen kahta asukasta.
Missä tilanteessa EU-maat voisivat ottaa EU:n puolustuslausekkeen käyttöön? Lue alta EU:n itäisten reunamaiden toimitusten yhteinen juttu aiheesta. Kuva: All Over Press
Monissa maissa vasta viritellään keskustelua. Esimerkiksi Tšekin ulkoministeriö katsoo, että lauseketta voisi soveltaa hybridiuhkiin ja kyberhyökkäyksiin vastaamisessa.
Juttu on osa yhdeksän EU:n itäisen reunamaan toimitusten @eastflank-yhteistyötä.
https://t.co/9I57prA9zD
Pääkirjoitus: ”OLISIKO siis vihdoin aika perustaa Suomelle oma kansallinen informaatiopuolustuksen keskus, joka keskittyisi tunnistamaan ja torjumaan ulkomailta ohjattuja vihamielisiä vaikutuskampanjoita?”
Kyllä todellakin olisi. https://t.co/uFuL2P0rZE
Kevään vaalit Tanskassa ja Unkarissa osoittivat, että poliittiset toimijat voivat kiertää digialustojen mainoskieltoa eri tavoin. Selvitimme mainoskiellon vaikutuksia osana #eastflank-juttusarjaamme.
Kuvakaappaus: @jacobmark_sf tanskalaisen Ingeniøren-lehden haastattelussa.