Aiemmin, kun jotkut ovat vaatineet esimerkiksi Somalian kansalaisten maahantulon rajoittamista, heille on kerrottu, että nimettyä kansalaisuutta koskevia asetuksia ei voida tehdä, koska se rikkoisi kv-sopimuksia ja perustuslain 6 §:ää.
Mitä meille tapahtuu kun kaikki dokumentoidaan?
Kaikesta toiminnasta jää jälki, kuva tai video?
Emme pysty enää värittämään, valehtelemaan tai selittämään?
Emme joudu enää ansaitsemaan luottamusta?
Tai emme voi?
Iso osa olemassaoloamme muuttuu.
Armoon vai armottomuuteen?
”It freezes my heart, my desperate heart
It freezes my heart, my desperate heart
It freezes my heart, my desperate heart
To think we both will die alone”
Elon Muskilla on pointti. Tekoäly ja humanoidirobotit mullistavat 10 vuoden päästä yhteiskunnan perin juurin.
Hieman historiaa. Maataloudessa työskenteli 100 vuotta sitten 70% suomalaisista. Sitten tuli automaatio. Tänään maataloudessa työskentelee 2,5% suomalaisista ja silti ruuan tuotanto on nelinkertaistunut.
Kun tekoäly tuo reaaliaikaisen tilannekuvan ja kaiken tiedon kaikkien saataville, kasvaa työn tuottavuus 2035 mennessä monin verroin.
Kun tekoälyn ohjaama humanoidirobotti kykenee fyysisesti kaikkeen siihen, mihin ihminenkin, mullistus on vielä suurempi. Noin 25 000 euroa maksava robotti voi hoitaa tehtaat, palvelualat, jopa terveydenhuollon osittain.
Vuoden 2035 jälkeen koittaa vapauden aika kun noin 5% suomalaisista kykenee tekemään kaiken sen työn, mikä tarpeen on. Loput 95% voivat tehdä mitä haluavat.
Tätä maailmaa on hyvä hieman pohtia. Siis yltäkylläisyyttä jossa lähes kaikki on ilmaista, maailmaa jossa rahan merkitys hiipuu mutta vallan merkitys raketoi. Maailmaa jossa identiteetti ei synny työstä tai tutkinnosta vaan siitä miten onnistuu luomaan merkitystä elämään, jossa perinteiset merkitykset hiipuvat.
Moni eläkkeelle siirtyvä ahdistuu, kun työ katoaa, vuorovaikutus hiipuu ja merkitys haalenee. Tuon ahdistuksen kohtaa 10 vuoden päästä kertaheitolla noin 10 miljardia ihmistä. Ei mikään pieni murros, mutta siitä puhutaan silti hyvin vähän.
Onneksi on referenssejä. Ne onnekkaat eläkeläiset jotka löytävät elämäänsä sisältöä ja merkitystä, kun ohjatun elämän rakenteet hiipuu ja ainoa ohjenuora on oma päätös, oma motivaatio ja omat teot vapaassa arjessa.
Heiltä voimme oppia paljon arvokasta tuohon uuteen maailmaan joka nurkan takana väijyy 😊
Uskomaton rimanalitus Yleltä.
Yle julkaisi tekoälyn riskeistä jutun, jossa huolestuneet leimataan kulttilaisiksi, turvallisuusvaatimukset maailmanlopun lobbaukseksi ja koko keskustelu niputetaan salaseuroihin, seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja henkirikoksiin.
Jutussa lukee ihan vakavissaan: ”Ajatus tekoälyn aiheuttamasta maailmanlopusta on syntynyt salaperäisessä Piilaakson yhteisössä.”
Herran jumala.
Singulariteetista ja ihmistä älykkäämmän tekoälyn hallinnasta on keskusteltu vuosikymmeniä. Matemaatikko I. J. Good käsitteli itseään parempia koneita suunnittelevaa tekoälyä ja sen hallintaa jo 1965. Vernor Vinge kirjoitti teknologisesta singulariteetista 1993. Keskustelu aiheesta on ikivanha.
Stephen Hawking varoitti tekoälyn mahdollisesti tuhoavan ihmiskunnan jo vuonna 2014. Yuval Noah Harari on käsitellyt tekoälyn vaaroja vuosia. Vuonna 2023 hän oli mukana julkaisussa, jossa mm Geoffrey Hinton, Yoshua Bengio ja Stuart Russell varoittivat tekoälyn hallinnan menettämisestä ja esittivät keinoja riskien vähentämiseen.
Heidän kanssaan saa olla eri mieltä. Mutta tuon huolen ottaminen vakavasti ei edellytä minkään kultin jäsenyyttä.
Erityisen käsittämätöntä on Ylen oma kielenkäyttö. Paniikin lietsojat, teknokultti, maailmanlopun lobbaus. Nämä ovat toimituksen valitsemia ilmaisuja. Lukijaa ohjataan alusta lähtien pitämään yhtä osapuolta naurettavana.
Sitten paikalle marssitetaan professori Teemu Roos, joka vertaa tekoälyn uhkiin varautumista ufojen hyökkäykseen varautumiseen. Tätäkö on Ylen kriittinen tiedejournalismi?
Ufovertaus on surkea. Ufot ovat fantasiaa, tekoälyä kehitetään parhaillaan. Sen kykyjä voidaan tutkia ja sen käyttöä voidaan rajoittaa. Turvallisuustestaus, käyttöoikeuksien rajaaminen ja ihmisen valvonta ovat aivan konkreettisia asioita.
Yritykset haluavat ehkä säästää, kasvattaa arvoaan ja vaikeuttaa kilpailijoiden toimintaa. Mutta mistä Yle tietää, että juuri nämä syyt selittävät vaatimukset turvallisuudesta?
Taloudellisen hyödyn tavoittelu ja huoli aidosta turvallisuusongelmasta voivat olla olemassa samaan aikaan.
Yle olisi voinut selvittää, mitä tekoälyn riskeistä tiedetään, mistä tutkijat ovat eri mieltä ja millaisia intressejä keskustelun eri osapuolilla on. Nyt lukijalle tarjoillaan kulttitarina, jonka lomassa yksi professori kuittaa huolen ufovertauksella.
Taivas sentään.
Missä on rauhan puolesta puhuvat johtajamme?
Nyt pitäisi tehdä kaikki mahdollinen rauhan puolesta.
En halua sotaa.
En halua omaa poikaani rintamalle.
Missä on rauhaa hakevat johtajamme?
Vai onko se vastoin isompien tahtoa?
”Mitä jos AI ottaa vallan?”
Olisiko se huono asia?
Olemmeko ansainneet valtamme?
Kuinka hyvin olemme kantaneet vallan mukana tulevan vastuun?
Mitä vallankäyttö olisi ilman pelkoa, kateutta ja ahneutta?
https://t.co/a1tCJ0Dn2G
Jos AI on vain maailmankaikkeuden tietoisuuden uusin keino kokea olemassaoloa.
Luoko se rauhaa ja rakkautta?
Vai kokemusta kivusta ja kärsimyksestä?
Ikävöimme taivastamme mutta osaammeko arvostaa kärsimystämme?
Heräänkö seuraavaan elämään 1 ja 0 vankilaan?
Vai olemmeko sitä jo?
Sometimes I miss Us
Amarone and stars upon
Talks without labels
Thoughts with no need of explanations
Never ending music with no limits
Endless nights with no tomorrow’s
Heart to Heart
Soul to Soul
We’re still here
https://t.co/1T5i0bHlR8
AI tulee auttamaan meitä monella tavalla. Haluan uskoa että se on teknisellä puolella meidän eduksi.
Mutta olen huolissani meidän tarinankerronnan kohtalosta.
Koko ihmisen historian ajan tarinoiden kertominen on ollut tapa säilyttää ja jakaa tietoa ja ymmärrystä.