Climate-alarmist Danish paper finally admits the obvious:
A power system full of wind turbines is worth nothing when the wind stops blowing.
Neither Norway nor Sweden wants to pay sky-high electricity prices to subsidize Denmark’s bad, wind-dependent policy
https://t.co/UnPlCdOgBV
https://t.co/bYDje1vCMq
https://t.co/kOJBC5AcTd
You can see all the references in my Twitter thread:
https://t.co/KsrFSssJ26
Islamin oppien tunkeutuminen kouluihin ja yliopistoihin kannattaisi pysäyttää ennen kuin on liian myöhäistä.
Sama koskee tietysti muitakin uskontoja: pysykööt lestissään. Ja akatemian ohjenuoraksi Tiede, Totuus ja Elämä.
https://t.co/ja2SdEyedr
Cambridge palkkaa epäpätevän professorin varoituksista huolimatta. Cambridge on mädäntynyt sisältä mutta tuskin on ainoa. Professor’s Death Leaves Behind Hard Questions for Cambridge on Race and Hiring https://t.co/nUrkp6hWBC via @NYTimes
Hyviä uutisia Suurelta Valliriutalta. Korallit palautuvat huonojen vuosien jälkeen, kuten aina ennenkin.
Tämä siltä varalta, että Suomen media ei kerro.
https://t.co/YpcPbqsaFd
“He’s trapped in a world of fantasy. Whatever his personal guilt, there’s a tragic quality to his predicament. For, when reality does finally break through, Nemesis will enter, too. A terrible reckoning will cause the self he’s constructed to disintegrate. I fear for his life. And that makes me angry—not with his critics but rather with the adults who failed to call him out. Who lowered the threshold so he could clamber over it. Who encouraged him to dismiss criticism as expressions of racist bad faith.”
The Arday Affair is no longer only about Jason Arday.
It is about the professors who appointed him, the institutions that failed to scrutinise him, and an academic culture in which victim identity can too easily become a shield against criticism, evidence and accountability.
Cambridge should investigate, but a local inquiry is not enough. We need a national inquiry into the corrupting effect of identity politics on our universities.
Read my thoughts at The Biggar Picture: https://t.co/UUilCAj9OW
B Holmström puhui jo 30 vuotta sitten:
”Suomalaisille tulee olemaan suuri shokki, kun he tajuavat, että valtio ei enää pysty hoivaamaan heitä joka käänteessä”
Ylimitoitetut sosiaalipalvelut nielevät valtion rahoja tällä hetkellä päätähuimaavaa vauhtia. Holmström sanookin, että hyvinvointiyhteiskunnan luomisessa mentiin Suomessa liian pitkälle. Ajauduttiin elämisautomaatioon.
"Kaikki vain olettivat, että tuutista tulee tavaraa loputtomiin. Lasku lankeaa kuitenkin aina jollekin, mutta Suomessa seisottiin sen näköisenä, että ei se ainakaan minulle kuulu.”
”Ihmiset ovat vaipuneet sellaiseen ihmeelliseen mielentilaan, että heitä hoidetaan ja hoivataan tapahtui mitä tahansa. Kuvitellaan, että valtio on pelastaja, joka ratkaisee minkä tahansa tilanteen. Suomelle tulee olemaan suuri henkinen shokki, kun ihmiset huomaavat ja ymmärtävät, että tällaisen politiikan aika on ohi.”
"Suomalaiset eivät vieläkään tiedä mitä lama todella on.”
Ovatko kolmenkympin kuukausittaiset opintolainan korkokulut taakka töissä käyvälle insinöörille? Eivät ole.
Yle teki kuitenkin viime viikolla jutun, jossa haastateltu insinööri väitti päinvastaista. Toimittaja ei haastanut ällistyttävää väitettä.
Juttu paljastaa kaksi sosiaaliturvaa käsittelevätn journalismin ongelmaa.
Yksi on opintolainan kauhistelu. Lainaaminen opintoja varten on aivan yhtä luonnollista kuin vaikka asuntoa varten. Lehtijutuissa arkinen lainanotto näyttäytyy kuitenkin hirveänä asiana, johon ilkeä yhteiskunta pakottaa.
Toinen on sosiaaliturvan saajien jättäminen haastamatta. Ihmisiä pitää kohdella kunnioittavasti nykyisessä kärjistyneessä ilmipiirissä. Tulonsiirtojen saajia pitää kuitenkin kohdella myös aikuisina, joilta kysytään vaikeatkin kysymykset.
Linkki Suomen kuvalehden kolumniin alla.
Poikkeuksellista. Tänään EU:n ainoat naispääministerit eli Tanskan Frederiksen (demari) ja Italian Meloni (kansalliskonservatiivi) julkaisivat Instagramissa kannanoton maahanmuuton rajoittamiseksi ja maidensa suojelemiseksi.
Kommenteissa vasemmisto helisee ja muut kiittelevät.
Maamme mädättäminen kesti noin sukupolven.
Tervehdyttäminen veisi noin puolet siitä, kolme hallituskautta.
Kun luodaan ympäristö, jossa ihmiset alkavat vaurastua, vähävaraisuus alkaa vähentyä.
Vaatii kelvottomuuden korvaamista kunnollisuudella.
Henki, hiki ja riski.
HS:n @hsfi toimittajan mielestä budjetin tasapainottaminen ei ole Jeesuksen oppien mukaista. Ilmeisesti Jeesus olisi halunnut mahdollisimman paljon julkisia menoja. Tai mä olen liian vanha näin infantiiliin journalismiin.
Ardayn tapaus liittyy myös Suomessa käytyyn tieteen (rahoitus)keskusteluun. Mitä heppoisemmasta tieteenalasta on kyse, sitä helpompaa on huijata myös tiedeyhteisöä. Siksi EI ole tieteenvastaista ruotia tarkkaan Akatemian päätöksiä sos. alojen kohdalla.
https://t.co/Y1FOnhYazQ
In a post on the controversy over the University of Cambridge "academic" Jason Arday, Oxford professor Richard Dawkins referenced what he calls "Dawkins' law of the conservation of difficulty." The law states that the "obscurantism in an academic discipline expands to fill the vacuum of its intrinsic simplicity." Some years back I made a similar point in the Strategic Management Review when I argued that "the more baroque the language [in an academic paper], the more feeble the intellectual scaffolding it adorns." (I didn't think to label this "Hamel's law.")
Like Dawkins, I believe social scientists are particularly guilty of using extravagant prose to gussy up unremarkable observations--and management scholars are hardly immune. (See below). This "conservation of difficulty" is one of the reasons few practitioners trouble themselves to read academic management journals. What busy executive has time to hack her way through a dense word thicket to find the small gem of truth hidden within?
So here's my advice for management scholars: Write with as much concision and clarity as possible. If an idea or framework seems frail or uninteresting, don't drape it in pretentious language, work to make it stronger. Commit yourself to producing knowledge that is novel, catalytic and actionable--the sort of knowledge that is so undeniably useful, that there's no need for academic ornamentation.
Hieno esimerkki siitä, millaiseen tyhjänpäiväiseen puuhasteluun viranomaisilla aina riittää aikaa ja veronmaksajien rahoja.
Viilennyspiste tarvittiin Helsinkiin, koska Keski-Euroopassa on ollut helteitä. https://t.co/iRDjl8b2Pb
TUTKIMUSMENETELMÄT | TALOUS
Helsingin yliopiston tiedotteen mukaan paljon puheenporinaa aiheuttanut väitöstutkimus osoittaa, että hyvinvointivaltio voidaan ylläpitää nollakasvun taloudessa.
Mitä tutkimus oikeastaan osoittaa?
Funtsitaanpa pala kerrallaan.
1/