Suojelemme arvokkainta luontoa: vastuullamme ovat maamme kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut valtion suojelualueet. Emme ole enää aktiivisesti läsnä täällä
Meillä on iloisia uutisia!
Ensi vuonna saamme toteutettua monen toiveen, kun Luontoon-sovellus mobiililaitteille ja uudet verkkosivut julkaistaan. Paljon saadaan yhteen pakettiin: sovelluksessa näkyvät kansallispuistojen ja muiden valtion maiden luontokohteiden reitit, mutta myös kuntien ja yhdistysten ylläpitämät ulkoilu- ja retkikohteet. Kuvassa esimakua, miltä uusi sovellus kännykällä näyttää.
https://t.co/gMjAojLbt4
Hei! Avaamme napakasti Teijon Matildanjärven itäpuolen sillan tilannetta.
Silta vaurioitui loppuvuodesta 2024, kun kovien tuulien myötä jäät pääsivät puskemaan ja katkaisivat Matildanjärven Väliojan ponttoonisillan. Luontopalvelut sai retkeilijöiltä useita ilmoituksia sillan vaurioista - kuten tämänkin avauspostauksen kuvasta näkee, siltojen päät olivat silloin ja ovat nyt usean metrin etäisyydellä toisistaan. Koska sillasta ei päässyt kulkemaan yli turvallisesti, Metsähallitus otti sillan pois käytöstä. Kansallispuistojen retkeilyrakenteiden tulee olla käyttäjilleen turvallisia. Siltaa ei ole aiemmin päästy korjaamaan jäiden ja jäähyhmän vuoksi: kovalla tuulella liikkuvan jään vastus korjattavaan siltaan olisi niin suuri, että korjauksen aikaiset uudet vauriot olisivat mahdollisia. Sillan rakenteiden lisäksi myös ainakin yksi ponttoni on tarpeen uusia.
Vankityön avulla eteläisessä Suomessa ylläpidettiin paljon esimerkiksi kansallispuistojen retkeilyrakenteita, myös Teijolla. Vankityö kansallispuistoissa päättyi vuoden 2024 loppuun. Nyt Luontopalveluilla on Varsinais-Suomen manneralueella vakituisesti yksi ihminen, kenttämestari, kansallispuistojen retkeilypalveluita hoitamassa. Hänen avukseen tarvitaan ostopalveluna lisäkäsiä, ja tarvittava taloudellinen resurssi sillan korjaamiseen pyritään irrottamaan ostopalveluna käytettävissä olevasta rahoituksesta. Työt aloitetaan arvioiden mukaan huhtikuussa, kun vauriot on kartoitettu ja suunnitelmat ovat selvillä.
@anttihaataja @Lapin_ELY Poltot suunnitellaan aina huolellisesti; paikat valitaan tarkkaan, mm. selvitetään ettei polttopaikalla ole harvinaisia kasvilajeja. Toimimme aina ajantasaisten jätesääntöjen mukaisesti ja kokonaisuus huomioiden.
@anttihaataja @Lapin_ELY Pitkosten polttaminen paikan päällä ei ole vallitseva tapa, vaan aina valitaan tapauskohtaisesti paras ja vähiten ympäristöä kuormittava ratkaisu; verrataan polttamista ja materiaalien poiskuljettamista mönkijällä tien varteen.
@anttihaataja @Lapin_ELY Nämä maastossa olevat poltetut kasat ovat vanhoja pitkoksia, jotka on ovat peräisin 90-luvun alusta. Poltettu materiaali on ollut kyllästämätöntä ja maalaamatonta puuta, josta naulat kerätään polton jälkeen. Kyllästetyn ja maalatun puun toimitamme jäteasemille.
@anttihaataja@hetuwiku@anttihaataja@hetuwiku Tukesin ja YM:n mukaan näiden käyttö ammattimaisessa käytössä on sallittu esim. makean tai murtoveden kanssa kosketuksiin joutuvissa puisissa rakenneosissa, kuten laitureissa tai silloissa, joihin pitkospuut rinnastetaan.
@anttihaataja@hetuwiku@anttihaataja@hetuwiku Retkeilyreitit pyritään suunnittelemaan niin, että lahosuojatun puun tarve on mahd. pieni. Pitkospuiden aluspuina voidaan harkiten käyttää arseenia sisältävällä CCA-kyllästeellä käsiteltyjä vanhoja sähköpylväitä.
@anttihaataja@hetuwiku@anttihaataja@hetuwiku Pitkospuiden rakentamisessa käytetään hyvin lahoamista kestävää materiaalia. Siksi retkeilyrakenteissa suositaan kosteissa maaston kohdissa kyllästämätöntä puuta tai lahosuojattua materiaalia, joka ei aiheuta haitallisia päästöjä luontoon.
@anttihaataja@hetuwiku@anttihaataja@hetuwiku
Noudatamme rakentamisessa Tukesin ja YM:n ohjeistusta ja käytämme vain materiaaleja, jotka asianmukaisesti käytettynä eivät viranomaisten mukaan aiheuta vaaraa luonnolle tai ihmisille.
@anttihaataja@hetuwiku@anttihaataja@hetuwiku Toimintaamme rakentamisessa ohjaa Metsähallituksen suojelualueiden hoidon ja käytön periaatteet, rakennusmateriaalien käytölle on omat ohjeensa. Jos periaatteista poikkeavaa toimintaa kävisi ilmi, tilanne korjattaisiin välittömästi.
@anttihaataja@hetuwiku@anttihaataja@hetuwiku Kiitos viestistä! Meidän tehtävämme on varmistaa, että luonnolle tai ihmisille ei aiheudu haittaa luonnonsuojelualueilla olevasta toiminnasta tai retkeilyrakenteissa käytetyistä materiaaleista.
@PoyryJuha_@ElisaPaakko Ikävä kuulla. Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita, joissa tällainen toiminta on ehdottomasti kiellettyä.
Selvitämme asiaa.
Eteläisestä Suomesta meidän hoitamiltamme luonnonsuojelualueilta löytyy 630 hehtaaria luonnonmetsiä, joissa lahopuun määrä on yli 60 m3/ha ja metsä edustaa erinomaista boreaalista luonnonmetsää. Suurin osa näistä kohteista sijaitsee Ilomantsin, Nurmeksen ja Lieksan alueella.
Tyypillisesti suuret yli 50 kuution tai lahopuumäärät syntyvät myrskyjen tai lumen vaikutuksesta.
@JanneArtell@Metsahallitus@JYU_WISDOM Kiitos ja mukava kuulla, että https://t.co/KncTU0Xveo on käytössä!
Uusista digipalveluista lisää: https://t.co/2SdoFhbYoI
Kärkeen hyvät uutiset Suomen luonnonsuojelualueiden arviosta: suojelualueiden hoito on Suomessa korkeatasoista ja Metsähallituksen Luontopalvelujen hoitama suojelualuejärjestelmä on hyvin toimiva!
Sitten kääntöpuoli: Merkittäviä haasteita on kuitenkin edessä – monet lajit ovat uhanalaisia, ilmastonmuutokseen uhat lisääntyvät ja hoitoon käytettävissä olevat resurssit ovat heikkenemässä.
Kansainvälisen arviointiryhmän tuoreen raportin mukaan Luontopalvelujen hoitama suojelualuekokonaisuus on erityisen tärkeässä roolissa siinä, että Suomen luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen saadaan pysäytettyä.
Saimme siis kiitosta, mutta myös kehittämissuosituksia, kuten
🟢 terävöittää suunnitelmia, jotka liittyvät kasvaviin haasteisiin esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja haitallisten vieraslajien vaikutuksiin.
🟢 tutkia mahdollisuuksia rahoituspohjan laajentamiseksi ja vapaaehtoistyön lisäämiseksi.
🟢 vahvistaa tutkimusten hyödyntämistä suojelualueiden hoidossa.
🟢 parantaa Luontopalvelujen toiminnan yhteyttä luonnon monimuotoisuuteen liittyviin kansainvälisiin velvoitteisiin.
Tarve arvioida ja parantaa hoidon tehokkuutta tunnistetaan kansainvälisessä biodiversiteettisopimuksessa. Siinä pyritään varmistamaan, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 30 prosenttia maa- ja vesialueista suojellaan ja hoidetaan tehokkaasti.
Lue tarkemmin kansainvälisen arviointiryhmän huomioista ja suosituksista https://t.co/FEE2ASWdNj
Kuva: Harri Tarvainen
Säpin saaressa, Selkämeren kansallispuistossa, on löytynyt kuolleita mufloneja yhteensä 11 aikuista ja kolme vasaa. Muflonien kuolemista uutisoi Satakunnan kansa tänään 27.3. Metsähallitus odottaa lisätietoja muflonien kuolemista.
Metsähallitus on myöntänyt Reposaaren metsästysseuralle Selkämeren kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisen luvan haitallisten pienpetojen poistoon. Samalla on myönnetty lupa muflonikannan hoitoon. Lisäksi on sovittu lisäruokinnasta. Muflonin ruokinnassa on sovittu käytettävän ensisijaisesti heinää.
Talvi on ollut ankara. Talven vaikutuksia mufloneihin selvittää eläinlääkintäviranomainen. Metsähallituksen käsityksen mukaan mufloneilla on ollut pääsy lisäruokintana tarjottavaan heinään.
Muflonit laiduntavat rantaniittyjä eli tekevät sitä työtä, jota varten useilla muilla suojelualueilla on saaristoon kuljetettu kesylampaita. Vaikka mufloni on vieraslaji, se on tuotu saareen ennen kansallispuiston perustamista ja ollut hyödyllinen ja edullinen maisemanhoitaja.
Tapauksesta kerrotaan lisää heti, kun tutkimukset etenevät.
Arkistokuva mufloneista: Seppo Keränen
https://t.co/zxkEu21LHJ
Luontopalvelujen niukkeneva rahoitus vähentää luontokatoa torjuvaa työtä tänä vuonna, vaikka samaan aikaan kansainväliset tavoitteet lisäävät vaatimuksia.
Tänä vuonna työlistalla on ennallistaa yhteensä
💦 tuhat hehtaaria soita
💧 ohjata talousmetsistä ylimääräistä vettä suojelusoille viidessätoista kohteessa
🏞️ palauttaa puroja luonnontilaan viisi kilometriä
🔥 polttaa noin 100 hehtaaria metsää ja sitä kautta lisätä lajien määrää metsissä
🦆 parantaa lintuvesien tilaa 18 kohteella
🐑 kunnostaa perinneympäristöjä yhteensä 185 hehtaaria.
🌊 Merialueilla luonnon ennallistamista tehdään tänä vuonna kymmenellä alueella.
Metsähallituksen Luontopalvelut palauttaa esimerkiksi soita tänä vuonna luonnontilaan yhteensä 1 000 hehtaaria, kun viime vuonna Luontopalvelut ennallisti soita lähes 4 000 hehtaaria.
Kun työhön saatavat rahat vähenevät, Luontopalvelujen on rajattava luonnonhoidon ja ennallistamisen toimet entistä voimakkaammin sellaisiin kohteisiin, jotka tuottavat luonnon monimuotoisuudelle eniten arvoa.
”Kun päättäjät tuskailevat EU:n ennallistamisasetuksen hankaluutta ja kustannuksia, olemme Suomen suurimpana ennallistamista tekevänä organisaationa valmiudessa toteuttamaan laajoja toimia hyvin kustannustehokkaasti, resursoinnin niin salliessa. Kun työtä tehdään jo suojelluilla alueilla, luonnonsuojelullinen tuottavuus kasvaa ilman kustannuksia alueiden talouskäytöstä luopumisesta, luonnon tilan parantamisesta vastaava palveluomistaja Santtu Kareksela Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.
https://t.co/HPQd1llheV
Kuva: Christian Koivula/Metsähallitus