Kanadan YLEISRADIO käski toimittajiaan olla viittaamatta 9/11 iskuihin terroristi-iskuina.
Käsky tuli korkealta "uutistoiminnan journalististen standardien ja yleisön luottamuksen" -johtajalta.
Kaverin nimi on muuten "Basem Boshra", josta ei kukaan voi päätellä mitään. Basem lähetti YLEISRADION työntekijöille viestin, joka täsmensi, että 9/11 lentokoneet kaapattiin, jonka jälkeen "ne törmäsivät pentagoniin ja kaksoistorneihin".
Kuulostaako tutulta?
"Auto ajoi väkijoukkoon"
"Nainen kuoli ampumahaavoihin"
Linjausta puolusti myös YLEISRADION VIESTINTÄJOHTAJA Kerry Kelly.
Hän perusteli asiaa siten, että "terrorismi"-sanan käytössä täytyy olla todella tarkka.
USKOMATONTA!
Ei mikään ihme, että Kanadan oikeistolainen provinssi "Alberta" äänestää 19.10.2026 Kanadasta irtautumisprosessin aloittamisesta.
Lähde:
https://t.co/S4DDW4FiVq
Jonka lisäksi googlasin Kerry Kellyn ja Basem Boshran (ihan vain taustoitukseksi, ihmisten ulkonäöstä ei voi päätellä tässä asiassa mitään!!).
#yleisradio
Kun julkinen irtisanoo kaksi säästyy yhden palkkarahat
Suomessa on kaksi moolokin kitaa, jotka ovat vieneet taloutemme kurjuuteen, josta on aika mahdotonta nousta.
Uusi kirjoitus käsittelee liian suurta julkista sektoria, jonka tervehdyttäminen on niin tuskallista, etteivät päättäjät ja virkamiehet halua koskea siihen pitkällä tikullakaan. Asiaan ei ole asetettu komiteaa eikä selvitysmiestä, koska kaikki puolueet pelkäävät vaaleissa julkisen sektorin äänestäjiä. Joka kolmas on töissä julkisella.
Kirjoitus ei käsittele humanitaarista maahanmuuttoa, jonka aiheuttamat menot ovat noin 6 miljardia euroa vuodessa. Koko maahanmuutto on suuri huijaus, joka perustuu liian hyvään sosiaaliturvaan. Mistään vainosta ei ole kyse, vaan siitä että kehitysmaalainen saa Suomessa mitään tekemättä moninkertaisen elintason verrattuna kotimaassaan työnteolla.
SOSTE on ruikuttanut julkisuudessa STEA-avustusten menettämistä ensi vuonna. Kirjoitus osoittaa, että julkiselle sektorille (tässä valtio, alueet, kunnat, eläkeyhtiöt, verorahoitteiset järjestöt) yhden henkilön työpalkkojen säästö edellyttää kahden henkilön irtisanomista.
Tämä johtuu siitä, että julkinen saa osan maksamistaan palkoista takaisin veroina ja eläkemaksuina. Mutta joutuu maksamaan työttömyyskorvaukset, joista otetaan osa veroina takaisin.
Yksi suuri syy hirveyteen on se, että julkisen sektorin palkkalistoilla on valtava määrä akateemisesti koulutettuja maistereita, joille ei ole yksityissektorilla mitään käyttöä. Eihän kukaan palkkaa yhteiskunta- jne tieteiden naismaistereita, jotka eivät osaa tehdä oikeita töitä. Lisäksi he luulevat ansainneensa korkeat palkkansa, eivätkä suostu tekemään pienempipalkkaisia töitä, jotka heidän mielestään ovat pskaduuneja.
Lue 6 minuutissa karmea selvitys
https://t.co/YUo726hLiO
Ajatelkaa tilannetta, jossa sosialistihallitus Suomessa antaisi tuhansien venäläisten marssia rajan yli Suomeen, eikä tekisi asialle mitään, ja sitten laittaisi poliisin ampumaan kumiluodeilla venäläisten invaasiota protestoivia suomalaisia.
Suomen SDP ihailee Espanjan sosialistihallitusta, joka toimii Ceutassa juuri tällä tavalla.
Tätä on luvassa, jos äänestätte SDP:tä.
Piti palata vanhaan vääntöön facebookissa, joten jaetaan nyt tännekin:
Miksi STEA avustusten leikkaus on järkevää?
Silmiä avaavaa on kuunnella pohjalle tämä:
https://t.co/5XLXeSZTLM
Otetaan esimerkiksi kehitysvammaliitto.
Merkittävä osa sen toiminnasta ja resursseista menee vaikuttamiseen ja lobbaamiseen, lausuntojen ja kannanottojen tekemiseen, työryhmiin osallistumiseen, päättäjien tapaamiseen, koulutuksiin, webinaareihin, työpajoihin, tietoiskuihin ja erilaisiin kehittämishankkeisiin. Kehitysvammaliitto itse kertoo vuoden 2025 toiminnastaan esimerkiksi antaneensa 17 lausuntoa ja kannanottoa, toimineensa 35 työ- ja ohjausryhmässä sekä tavanneensa kansanedustajia, avustajia ja muita päättäjiä.
Kysymys siis kuuluu: paljonko käytetystä rahasta muuttuu lopulta konkreettiseksi avuksi kehitysvammaisen ihmisen arjessa.
Kehitysvammaliitto sai vuonna 2025 noin 2,4 miljoonaa euroa STEA-rahoitusta. Liitolla oli vuoden aikana 52 palkattua työntekijää.
Jos sama 2,4 miljoonaa euroa käytettäisiin suoraan palvelujen ostamiseen ja avun hinnaksi oletettaisiin esimerkiksi 60 euroa tunnilta, rahalla voitaisiin ostaa noin 40 000 tuntia konkreettista apua vuodessa. Tämä olisi kymmeniä kertoja tehokkaampaa, kuin liittojen rahoittaminen.
Tehottomuudesta kertoo myös se, että kehitysvammaliitto kertoo antaneensa vuonna 2025 neuvontaa 3 842 yhteydenottajalle. Vertailun mittakaavaksi: 40 000 tuntia jaettuna 3 842 henkilölle olisi keskimäärin noin 10,4 tuntia henkilökohtaista apua jokaiselle, jos se toteutettaisiin markkinaehtoisesti. Nyt henkilö saa puhelun verran neuvontaa... tehokasta?🙄
Kehitysvammaliiton Papunetilla, selkokielen kehittämisellä tai muulla ”asiantuntijatyön" kohdalla pitää kysyä : onko tehokkaampaa rahoittaa järjestörakennetta, lobbausta, lausuntoja, seminaareja ja työryhmiä vai antaa mahdollisimman suuri osa rahasta suoraan apua tarvitsevien ihmisten palveluihin? Tässä on ongelman ydin.
Vammaisten varsinaisten palvelujen järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet. Liitot tuottavat lähinnä ”oheispalveluja”.
Ts. Jos ihminen saa sydänkohtauksen, hän soittaa ambulanssin. Ei hän soita Sydänliittoon.
Samalla tavoin kehitysvammaisen ihmisen jokapäiväisessä avuntarpeessa palveluvastuu on ensisijaisesti hyvinvointialueella, ei etujärjestöllä.
Esimerkiksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote) järjestää vammaisille muun muassa henkilökohtaista apua, asumisen tukea, kuljetuspalveluja, vammaissosiaalityötä sekä vammaispalvelujen neuvontaa ja ohjausta.
Lisäksi hyvinvointialue järjestää omaishoidon tukea silloin, kun vammaisen tai sairaan henkilön hoito ja huolenpito tapahtuvat kotona.
Keusotessa henkilökohtaista apua voidaan toteuttaa myös palvelusetelillä tai kilpailutetulta yksityiseltä palveluntuottajalta ostettavana palveluna. Markkinaehtoista palvelutuotantoa voidaan siis käyttää aivan hyvin julkisen järjestämisvastuun sisällä.
Rahan voisi esimerkiksi kanavoida hyvinvointialueiden kautta palveluseteleiksi tai kilpailuttaa palvelut niin, että koulutetut yksityiset palveluntuottajat voisivat tarjota konkreettista apua suoraan vammaisille ihmisille.
Mitä siis loppujen lopuksi tarkoittaa ”hyvinvointivaltio” tai ”pienten puolella oleminen”?
Onko se mahdollisimman viisasta ja vaikuttavaa auttamista – vai rahojen kaatamista rälssiin?
Niin, ja lukekaa se @ottojuote räikkä tähän perään. Se tiivistää kaiken oleellisen. https://t.co/pqg2qBYd0u
Lähteet:
https://t.co/59sBjqIsA9
https://t.co/iTwHDo95Ju…/vammaiset…/henkilokohtainen-apu/
https://t.co/X5kyi5KSq1
https://t.co/VnQDQOi3Dc
Noin 5-vuotias gazalaistyttö kaataa kiehuvaa vettä päällensä. Hänen palovammojaan hoidetaan vuosia Israelissa. Tyttö palaa Gazaan reilun neljän vuoden hoitojakson jälkeen mukanaan harvinainen passi kulkea rajan yli Israelin puolelle.
Hamas rekryää hänet itsemurhaiskuun toisen intifadan aikaan. Hän sai valita kolmesta kohteesta haluamansa: bussi, kahvila, tai sairaala missä häntä hoidettiin vuosia. Tyttö valitsi sairaalan.
Rajapisteellä hänellä havaitaan itsemurhaliivi ja pommi, jolloin tyttö yrittää räjäyttää itsensä mutta liivi ei räjähdä. Tyttö pidätetään ja ollessaan Israelin vankilassa hän saa myös koulutuksen siinä sivussa.
Naiseksi kasvaneen tytön palattua jälleen Gazaan journalisti meni haastattelemaan häntä juuri ennen joulua, ajatuksenaan "redemption story", tarina siitä miten Hamasin tyttön rekryämä nainen on havahtunut, ettei israelilaiset olekaan pahoja; havahtunut levittämään sanomaa rauhasta Gazaan.
Journalisti haastattelee naista tämän asunnossaan Gazassa ja näyttää videokuvaa iPadilta siitä hetkestä, kun tyttö yritti räjäyttää itsensä. Journalisti kysyy mitä nainen ajattelee noista hetkistä.
"Oh, oh! Ajattelen, että minä melkein maistoin paratiisia!", nainen vastaa hijabinsa alla selkeästi tunteiden vallassa.
"Okei... Tekisitkö sen uudestaan?", journalisti kysyy.
"Absoluuttisesti, välittömästi. Tämä on minun kutsumukseni elämässä", nainen vastaa.
Journalisti varmistaa, että ymmärsi varmasti oikein:
"Hetkinen. Nämä israelilaiset hoitivat kaikki sinun palovammasi, pelastivat henkesi. Sinä yritit räjäyttää heidät, ja he yhä hoitivat sinun vammasi. He kouluttivat sinut. Nyt sinulla on mahdollisuus elämään täällä Gazassa. Ja sinä haluat räjäyttää heidät?"
Nainen vastaa: "Absoluuttisesti. He ovat vääräuskoisia, he ovat pahoja, he ovat vihollisia."
Sillä hetkellä tämä journalisti muodosti mielipiteensä Israel-"Palestiina" -konfliktin moraalisesta asetelmasta ja selkeydestä.
Suomi nousuun 2030 ministerit:
Pääministeri: Riikka Purra
Puolustusministeri: Atte Kaleva
Valtiovarainministeri: Martin Paasi
Opetusministeri: Teemu Keskisarja
Ulkoministeri: Antti Häkkänen
Elinkeinoministeri: Tere Sammallahti
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri: Petri Roininen
Sisäministeri: Jussi Halla-Aho
Maa- ja metsätalousministeri: Hannu Hoskonen
Sosiaali- ja terveysministeri: Ville Rydman
Oikeusministeri: Onni Rostila
Työministeri: Joakim Wigelius
Kunta ja alueministeri: Leena Meri
Sosiaaliturvaministeri: Mari Rantanen
The police went back 6 years in Henry’s phone history - to when he was 12 years old - in a desperate attempt to prove he was a racist, rather than expose their appalling corruption, discrimination and incompetence.
You cannot loathe the British police enough.
Kun olen hieman saanut tutustua politiikkaan, täytyy kyllä sanoa etten siitä erityisesti pidä.
Kulissien takana suurin osa kollegoista on mielenkiintoisia, mielipiteensä hyvin perustelevia tyyppejä. Työyhteisö on mukava.
Kameroiden käydessä, salissa ja julkisuudessa käyttäytyminen muuttuu usein älyllisesti epärehelliseksi.
Kokeneemmat (nykyään minä mkl) ymmärtää jättää tämän jälkimmäisen omaan arvoonsa.
Rahoitusalalla mistä tulen, älyllisesti oikea vaihtoehto/ näkemys/ toteamus todetaan ja sitten se laitetaan tuotantoon.
Politiikassa tämä ”oikea päätös”, näkemys, toteamus, vaihtoehto on vain yksi muuttuja muiden joukossa.
Sen lisäksi on ”poliittinen realiteetti”, puoluekanta, hallitus-oppositio asetelma, vaikka mitä, mikä vesittää objektiivisesti oikean päätökseen pääsemistä. Ei aina, mutta usein.
Tämä on minusta säälittävää aikuisten keskuudessa. Parhaat vaihtoehdot pitäisi aina mennä etusijalle.
Jos oppositio ehdottaa valiokunnassa (objektiivisen) parannuksen pohjaan niin se menee vielä usein läpi. Mutta jotenkin minulle on muodostunut mielikuva, että hallitustyöskentelyssä puoluepolitiikka, kaupittelu, ylpeys, yksittäisen henkilön intressit, tms helposti tulee ”oikean” teon (yleisen edun) tai päätöksen tielle.
Se on tyypillistä politiikan sub-optimointia.
Toinen kysymys on sitten tämä, että miten paljon vääristelyä ja maalittamista yksi ihminen pitää kestää. Vaikuttaa usein siltä että toimittajien mielestä loputtomasti. Että ”mitä ryhdyit poliitikoksi”. Klikkiotsikot ja polarisaatio myy.
Esimerkiksi Teemu on omintakeinen tyyppi. Onko hän paha ihminen, joka ajaa jotain ääri-jotain asiaa? Sen enempää häntä tuntematta niin vaikutelmani on että ei.
Olettamukseni median osalta on ollut se, että sen eri alojen toimittajien viisaudesta sanoittaa asioita objektiivisesti ja suurelle kansalle ymmärrettäviksi. (Kuten esim Haapala tuossa blokkikirjoituksessaan juuri teki).
Hyvin usein näkee varsinkin persujen mediakohtelun kohdalla huikeita ylilyöntejä. Ovatko he sen itse aiheuttaneet? Ehkä, joskus ja toisinaan. Mutta nyt kun heidän keskuudessaan on paljon asiallisia edustajia niin kai asiakohtainen ja objektiivinen raportointi pitäisi olla keskiössä?
Silmienvenyttelyjupakan yhteydessä olin kerran yhteydessä SK:n toimittajaan joka lähinnä tunnepohjalta väitti Eerolaa ja Garedeviä kauheiksi ihmisiksi. Kun - heidät tietäen - kyseenalaistin tätä toimittajan vahvaa näkemystä, toimittaja ei oikein pystynyt ottamaan sanomaani todesta. Ihmettelin miten ihminen, toimittaja, voi olla niin varma näkemyksestään vaikkei tunnu kyseisiä ihmisiä.
Samoin on sinänsä käynyt myös oppositioedustajille, että jossain määrin terrorin tasapaino on olemassa, mutta en tiedä ketä tällainen polarisaatio palvelee (no juttujen myyntiä tietty, mutta kuitenkin). Itse olen saanut kokea avointa vihaa YLEn toimittajalta STV hässäkän yhteydessä.
Oman käsitykseni mukaan yksikään minua tunteva ihminen ei minua vihaa (voin toki olla väärässä🤷♂️). En siis lähtökohtaisesti voi olla läpensä paha. Miten ja miltä pohjalta sitten tuntematon toimittaja ehtii lyhyessä ajassa synnyttää niin vahvoja antipatioita toista ihmistä kohtaan en ymmärrä.
Itse toivoisin, että laatumedia suuremmassa määrin rekrytoisi laatutoimittajia jotka rakkaudesta ammattiin lukisi tilanteita viisaasti ja kuvailisi tapahtumia speelöögaansa luottaen, oivalluttavaan muotoon.
Sellaisiakin toimittajia on. Heitä kunnioitan isosti. Erityisesti nykyhetkessä.
I will never forget the day that I watched Democrats refuse to stand for Iryna Zarutska’s mother at the State of the Union.
It was so shockingly evil, that even while I watched it, I could barely believe it.
Honestly, I still can’t.
It was so insanely radicalizing.
Sieltähän se taas tuli. Pandan suklaa tuotannon Suomessa lopettamisen yksi suurimmista syistä oli poliittinen riski.
Panda ja yritykset pelkäävät Suomessa jatkuvia veronkorotuksia, etenkin vasemmiston suunnalta. Vasemmistohallitus olisi yritysten pahin painajainen.
Korotetaan vaan veroja kuten vasemmisto haluaa ja karkotetaan loputkin investoinnit sekä yritykset Suomesta, niin viimeinen sammuttaa valot😁
Soini oli oikeassa Eu:sta,
Nalle Suomen taloudesta,
Häkämies oli oikeassa Venäjästä,
E. J. Penttilä Natosta,
Halla-aho maahanmuutosta,
Arhinmäki oli oikeassa Carunasta,
Soininvaara perustulosta,
Junger Ylen digitalisoinnista,
Lipponen talouskurista,
Kyrö Norjan dopingista,
Mielenkiintoista odottaa, kuinka aika käsittelee tämän päivän mielipiteitä.
KOTIKUNTA OY:
Pieni tarina suomalaisista rauhanvälittäjä taidosta ja siihen liittyvästä suhmuroinnista. Ahtisaaren rauhan Nobel oli hyväveli järjestelmän voimannäytös. Acehin neuvottelut hoiti periaatteessa Juha Christensen, mutta kunnia annettiin tunnetummalle Ahtisaarelle. Nyt tullaankin sitten tarinan mielenkiintoiseen osioon eli siihen hyväveli järjestelmään ja suomalaiseen korruptioon.
Vuonna 2015 tuli aika palkita Christensenin perhe. Palkintoa ei annettu isä Juhalle koska joku olisi voinut yhdistää pisteet ja kutsua sitä jopa korruptioksi. Palkinto annettiinkin Juhan pojalle Larille. Lari oli ennen syksyä 2015 pyörittänyt varasto- raksaukkojen henkilöstönvuokraus firmaa, mutta turvapaikanhakijoiden vyöryessä maahamme sai Lari perustettavan yhtiön lukuun (!!!) yllättäen ruveta pyörittämään vastaanottokeskuksia. Keskuksista ehkä eniten sai julkisuutta Hotelli Tallukan tiloihin avattu keskus, jonne majoitettiin noin 500 hakijaa. Lari Christensenin turvapaikkabusineksiin perustetun yhtiön nimi oli aluksi Kotouma Oy. Sillä oli toki Vääksyn Tallukan lisäksi muitakin vastaanottokeskuksia.
Tänä päivänä Kotouma Oy:n nimi on vaihtunut Kotokunta Oy:si, mutta Christensen häärää sielläkin ollen hallituksen puheenjohtaja ja lisäksi Christensen Holding Oy nimellä. Yllättäen vuonna 2022 Kotokunta Oy:lle annettiin kuin tarjottimella 15 uutta vastaanottokeskusta perustettavaksi.
Larin talous on tämän 10-vuoden suhmuroinnin tuloksena oikein mallikkaalla tolalla, varmaan isukillekin on jotain näistä veronmaksajien kukkaroista ryöstetyistä rahoista kulkeutunut. Suomi on läpimätä maa koska me tajuamme sen?
I am bewildered, and not very impressed, by the visceral, naked, irrational hatred spat out by some defenders of Jason Arday. If a Cambridge professor is accused of being an unqualified charlatan, the accusation might be racially motivated. On the other hand it might not, depending on the evidence. The correct question to ask is not, ”What is the colour of his skin” but “Is it in fact true that he is an unqualified charlatan?” Please examine the evidence before leaping to the assumption of racism.
As for the idea that journalists “piled in on him” and “hounded him to his death”, most attacks were against Cambridge University. Jason himself was widely regarded as an unfortunate victim of foolish promotion way beyond his ability to cope. In appointing him to a professorship for which he was manifestly unqualified – in ludicrously describing him as “the best in the world” – certain senior members of the university showed a level of patronising condescension towards black people that could fairly be described as racism, while at the same time making him tragically vulnerable to such attacks as came his way.