Raninen Atte

Töissä häärään arkena ja illalla kevyen kirjallisuuden parissa aikaani kulutan.

[Mika Aaltola @MikaAaltola]

Onneksi olkoon maailma. Huonompaa valintaa vaikea löytää.

Mutta hän teki palveluksia kaikille suurvaltajohtajille. Trumpin läheinen kumppani, Putinin Troijanhevonen ja salli Kiinalle takaportin Euroopan markkinoille.

Hyvä, että Ranska ja Britannia tämän ehdokkuuden kaatavat.

Listalle nousee muita mielistelijöitä.

[Illia Ponomarenko 🇺🇦 @IAPonomarenko]

Come to Ukraine, we’ll show you a thing or two

[Henri Vanhanen @HenriVanhanen]

Meidän kannattaa nyt muistella, mitä Venäjä vaati Natolta joulukuussa 2021.

Presidentti Vladimir Putin kertoi tällä viikolla, että Yhdysvaltain erityislähettiläs Steve Witkoff haluaa käsitellä Ukrainan rauhanneuvotteluissa myös koko Euroopan turvallisuusjärjestystä.

Mikäli tieto pitää paikkansa, kyse voi olla Suomenkin kannalta merkittävästä asiasta.

Joulukuussa 2021 Venäjä esitti Yhdysvalloille ja Natolle vaatimukset, joiden tarkoituksena oli muuttaa Euroopan turvallisuusjärjestystä perusteellisesti. Venäjä vaati Naton laajentumisen pysäyttämistä, liittokunnan sotilaallisen toiminnan rajoittamista Itä-Euroopassa sekä Naton joukkojen ja asejärjestelmien sijoittamisen palauttamista pitkälti vuoden 1997 tilanteeseen.

Käytännössä Venäjä halusi rajoittaa Naton kykyä puolustaa itäisiä jäsenmaitaan ja saada vaikutusvaltaa naapurimaidensa turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin.

Nyt on syytä kysyä, pyrkiikö Venäjä nostamaan samoja vaatimuksia uudelleen neuvottelupöydälle.

Suomen kannalta kysymys on erityisen tärkeä, sillä turvallisuuspoliittinen asemamme on muuttunut vuoden 2021 jälkeen. Olemme nyt Naton jäsen ja puolustuksemme suunnittelussa korostuu aiempaa enemmän yhteistyö liittolaisten kanssa.

Jos Venäjä pyrkisi rajoittamaan esimerkiksi Naton joukkojen, ilmatorjunnan, ohjusjärjestelmien tai muun sotilaallisen infrastruktuurin sijoittamista Pohjois-Eurooppaan, seuraukset voisivat ulottua suoraan Suomen turvallisuuteen.

Kyse olisi esimerkiksi siitä, kuinka nopeasti liittolaisjoukkoja voitaisiin tuoda Suomeen kriisitilanteessa, millaisia asejärjestelmiä alueellemme voitaisiin sijoittaa ja kuinka Nato voisi järjestää Itämeren alueen yhteisen puolustuksen.

Vaikka Suomi päättää itse puolustuksestaan, Yhdysvaltojen mahdolliset myönnytykset Venäjälle voisivat vaikeuttaa liittokunnan yhteisen puolustuksen toteuttamista. Eikä tällaisista järjestelyistä voida tehdä muita Nato-maita sitovia päätöksiä niiden puolesta.

Emme vielä tiedä, mitä Yhdysvallat on valmis Venäjän kanssa käsittelemään. Pelkkä Putinin lausunto ei tarkoita, että amerikkalaiset olisivat hyväksymässä Venäjän vaatimuksia.

Silti tässä on syytä olla valppaana. Venäjän tavoitteet eivät ole rajoittuneet Ukrainan alueisiin, vaan se on pyrkinyt laajemminkin muuttamaan Euroopan turvallisuusjärjestystä omaksi edukseen.

Ukrainaan tarvitaan rauha, mutta samalla on varmistettava, ettei rauhan hinnaksi muodostu Naton puolustuskyvyn heikentäminen tai Venäjän vaikutusvallan kasvattaminen muualla Euroopassa.

Suomen turvallisuudesta ei pidä tulla osa Ukrainan rauhan hintaa.

https://t.co/bdHIP5Yu1k

[Henri Vanhanen @HenriVanhanen]

Esitän nyt ennusteen, jonka todella toivon osoittautuvan vääräksi.

Pidän valitettavasti mahdollisena, että Suomessa kevään eduskuntavaalien lähestyessä nähdään jokin Venäjään kytkeytyvä vakava turvallisuusvälikohtaus. Kyseessä voi olla sabotaasi-isku, rajalla tapahtuva provokaatio tai jokin muu tarkoituksellinen vakava häiriö.

Miksi ajattelen näin?

Presidentti Stubb sanoi syyskuussa MTV:n haastattelussa, että suomalaisten kannattaa ”henkisesti varautua siihen, että jotain tapahtuu”.

Eilen Atlantti-seuran tilaisuuden yhteydessä Stubb puolestaan kirjoitti, että ”emme koskaan halua joutua aseelliseen konfliktiin Venäjän tai minkään muunkaan maan kanssa, mutta meidän on varauduttava erilaisiin uhkiin”.

Nämä saattavat kuulostaa itsestäänselvyyksiltä, mutta huomionarvoista on juuri se, että presidentti katsoo tarpeelliseksi sanoa ne ääneen.

Mauno Koivistolla oli aikanaan osuva vasaravertaus presidentin asemasta. Pienikin kopautus tuntuu lekalta. Presidentin sanoilla on poikkeuksellisen suuri painoarvo.

En pidä Stubbin ulostuloja sattumana.

Presidentillä on käytössään huomattavasti enemmän turvallisuustietoa kuin meillä muilla, eikä kaikkea ole syytäkään kertoa julkisuuteen. En tietenkään väitä, että Stubb varoittaisi jostakin yksittäisestä tiedossa olevasta tapahtumasta, mutta myös julkinen tilannekuva antaa aihetta vakavaan huoleen.

Venäjän sabotaasitoiminta Euroopassa on muuttunut yhä aggressiivisemmaksi. Tiedustelupalvelut ovat varoittaneet iskuista, joiden tavoitteena on horjuttaa yhteiskuntien turvallisuutta ja heikentää tukea Ukrainalle. Suomessakin suojelupoliisi on kertonut viitteistä, jotka liittyvät mahdollisten sabotaasikohteiden kartoittamiseen.

Keväällä Suomessa järjestetään eduskuntavaalit. Jos Ukrainan sota jatkuu, kuten tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, Venäjällä voi olla entistä suurempi houkutus painostaa Ukrainan tukijoita.

Suomi kuuluu tähän joukkoon. Kremlin ajattelussa Ukrainan tukeminen voidaan esittää perusteena vihamielisille toimille myös meitä vastaan. Tarkoituksena voisi olla paitsi aineellisen vahingon aiheuttaminen myös Ukrainan tukemisen poliittisen hinnan nostaminen, epävarmuuden synnyttäminen ja suomalaisen yhteiskunnan horjuttaminen.

Haluan korostaa, ettei minulla ole tietoa mistään valmisteilla olevasta provokaatiosta. Kyse on omasta turvallisuuspoliittisesta arviostani, joka perustuu Venäjän toimintatapojen, Euroopan tapahtumien ja viranomaisten julkisten arvioiden tarkasteluun.

En myöskään esitä arviotani siksi, että haluaisin pelotella ketään. Meillä on toisinaan taipumus ajatella, että vastuullisen asiantuntijan tai poliitikon tehtävä on ennen kaikkea rauhoitella ihmisiä ja vakuutella, että kaikki on hallinnassa.

Minusta ihmisille voidaan puhua myös vaikeista asioista ilman, että heitä pidetään kyvyttöminä käsittelemään niitä. Voi aivan hyvin olla samanaikaisesti tietoinen vakavista uhkista, huolissaan tulevaisuudesta ja silti harkitseva, toimintakykyinen ja maltillinen.

Eikä asiantuntijan tehtävä ole kertoa vain sitä, mitä ihmiset haluavat kuulla. Hänen tehtävänsä on yrittää ymmärtää maailmaa sellaisena kuin se on, ei sellaisena kuin toivoisimme sen olevan.

Presidentti Paasikivi korosti aikanaan tosiasioiden tunnustamista kaiken viisauden alkuna. Veisin ajatusta vielä hieman pidemmälle. Ennen kuin tosiasioita voidaan tunnustaa, ne pitää osata tunnistaa. Mieluiten riittävän ajoissa.

Juuri siitä on mielestäni kysymys myös nyt.

Meidän ei tarvitse suhtautua jokaiseen uhkakuvaan väistämättömänä tulevaisuutena, mutta emme myöskään voi sulkea silmiämme epämiellyttäviltä mahdollisuuksilta vain siksi, että niiden ääneen sanominen tuntuu liian vakavalta.

Aina tieto ei lisää tuskaa, omien kokemusteni mukaan se usein ennemmkin lisää päättäväisyyttä.

[NEXTA @nexta_tv]

🚨 The whole world needs to hear these words from Zelenskyy:

“Of course, we are not losing this war, but we are losing people and time. And it's heartbreaking, because our children don't have a normal life, they don't have a childhood,” says the Ukrainian president, whose country is now experiencing something that feels very much like betrayal.

[Pekka Toveri @PToveri]

Ja samaan aikaan Trump sanoo että Putin ei ole tehnyt kummempaa Ukrainalle, ollut itseasiassa aika asiallinen...

[Henri Vanhanen @HenriVanhanen]

Nyt alkaa olla vaikea keksiä, mitä kaikkea Trumpin hallinto on vielä valmis tarjoamaan Putinille.

The New York Timesin mukaan Trumpin neuvottelijat ehdottavat, että Eurooppa alkaisi jälleen ostaa enemmän venäläistä kaasua. Ajatuksena on houkutella Venäjä lopettamaan hyökkäyssotansa Ukrainassa.

Eurooppa osti venäläistä kaasua miljardien eurojen edestä ennen vuotta 2022. Venäjä sai rahaa, vaikutusvaltaa ja mahdollisuuden kiristää Eurooppaa energiariippuvuudella. Mikään tästä ei estänyt Putinia hyökkäämästä Ukrainaan.

Nyt meidän pitäisi palauttaa sama riippuvuus ja kuvitella, että lopputulos olisi tällä kertaa toinen?

Eurooppa on käyttänyt vuosia irtautuakseen venäläisestä energiasta juuri siksi, että riippuvuus osoittautui vakavaksi turvallisuuspoliittiseksi virheeksi.

Sen palauttaminen olisi lahja Putinille ja valtava askel taaksepäin Euroopan turvallisuudelle. Rauhaa ei rakenneta tekemällä hyökkäyssodasta kannattavaa liiketoimintaa.

Euroopan on nyt tehtävä Washingtonille täysin selväksi, ettei meidän turvallisuuttamme eikä energiapolitiikkaamme käytetä kauppatavarana Putinin kanssa käytävissä neuvotteluissa.

https://t.co/c6meL6mr1T

[NEXTA @nexta_tv]

READ: Putin ordered Ukrainian cities to be made uninhabitable

Ukrainian intelligence intercepted a secret Russian plan reviewed by The Guardian.

The document details how to destroy power plants, substations, heating and water supply systems to make Ukrainian cities uninhabitable and force residents to leave.

Particular attention is given to Kyiv: in the worst-case scenario, the capital could face power outages lasting up to 20 hours a day.

According to The Guardian, Russia is already striking facilities identified in the plan. Key power plants and substations supplying electricity to Kyiv have come under attack.

Experts warn that Moscow, having failed to achieve a decisive breakthrough on the battlefield, may try to break Ukraine by triggering a humanitarian catastrophe in its major cities.

[Michael Kofman @KofmanMichael]

Unfortunately this is right and throttle limits appear to be still in place hampering operations.

[Henri Vanhanen @HenriVanhanen]

Ymmärrän hyvin Zelenskyin turhautumisen Trumpiin, mutta vaikeampaa minun on ymmärtää, miksi Eurooppa antaa tämän nöyryyttävän näytelmän jatkua kierroksesta toiseen.

Katsotaanpa, mitä on tapahtunut.

Ukraina hyväksyi keväällä 2025 amerikkalaisten ehdottaman tulitauon, Putin ei. Trump uhkasi Venäjää seurauksilla, kutsui Putinin Alaskaan ja jatkoi uusien sopimusten etsimistä. Lopulta Venäjän rauhanehdot "amerikkalaistettiin", jolloin Ukraina sekä eurooppalaiset joutuivat korjaamaan niitä jälkikäteen.

Tässä näkyy vanha neuvostoliittolainen neuvottelutapa, joka yhdistetään ulkoministeri Andrei Gromykoon.

Aloita vaatimalla enemmän kuin uskot saavasi. Älä anna mitään ilmaiseksi. Sano ei, kunnes vastapuoli alkaa itse tarjota myönnytyksiä. Ja kun se tarjoaa niitä, odota, voisiko seuraava tarjous olla vielä parempi.

Putinille Trump on lähes ihanteellinen neuvottelukumppani. Trump tarvitsee näkyvän sopimuksen, Putin ei. Jokainen Trumpin uusi avaus voi siksi olla Moskovalle syy odottaa seuraavaa.

Tässä on myös Trumpin neuvottelutavan suurin epäonnistuminen. Hän on antanut Venäjän vaatimusten vaikuttaa siihen, mistä Ukrainaa painostetaan joustamaan. Putinin ei tarvitse enää vain esittää omia vaatimuksiaan kun Washington tekee työn hänen puolestaan.

Silti minua turhauttaa lähes yhtä paljon Euroopan toiminta.

Eurooppa on Ukrainan merkittävä aseellinen ja taloudellinen tukija. Meillä on myös omat Venäjä-pakotteemme ja paljon sanottavaa siitä, millainen sopimus voisi estää uuden sodan. Miksi olemme siis edelleen tilanteessa, jossa Trump tekee avauksen, Putin vastaa ja eurooppalaiset yrittävät sen jälkeen paikata vahinkoja?

Yhdysvaltoja tarvitaan mukaan. Sen vaikutusvalta on kiistaton. Se ei kuitenkaan tarkoita, että Trumpille pitäisi antaa yksinoikeus päättää neuvottelujen suunnasta.

Missä on Euroopan ja Ukrainan yhteinen rauhanehdotus, jonka ympärille muut joutuisivat ottamaan kantaa? Missä on yhteinen päätös siitä, mitä Venäjän seuraavasta kieltäytymisestä seuraa?

Trumpin puutteellisen historiantuntemuksen ja Venäjän neuvottelutapojen ymmärtämättömyyden ei tarvitse olla meidän eurooppalaisten häpeä.

Sen sijaan alkaa olla vaikea puolustaa sitä, että katsomme tätä näytelmää kuukaudesta toiseen ja annamme Trumpin edelleen määrätä, mistä Euroopan turvallisuudesta neuvotellaan ja millä ehdoilla.

[Pekka Toveri @PToveri]

Onko joku vielä sitä mieltä että Eurooppa ei tarvitse itsenäistä Starlink-kykyä?
Korruptoitunutta presidenttiä tukeva miljardööri sabotoi Ukrainan puolustustaistelua...

[Financial Times @FT]

Meloni slams Trump’s diesel deal with Putin https://t.co/5HMUEK9uk0

[Henri Vanhanen @HenriVanhanen]

Vetoan tasavallan presidenttiin ja valtioneuvostoon.

Laaditaan viipymättä suomalaisille yhteinen, julkinen ja ajantasainen turvallisuustilannekatsaus, jossa kerrotaan avoimesti, millaisiin Venäjän uhkiin maamme varautuu ja miten niihin vastataan.

Olen viime aikoina toistuvasti esittänyt tällaisen arvion laatimista. Suomalaiset tiedustelupalvelut ja eurooppalaiset viranomaiset ovat varoittaneet Venäjän sabotaasi- ja vaikuttamistoiminnasta.

Euroopassa on nähty puolustusteollisuuteen kohdistuvia sabotaasihankkeita, droonihäiriöitä, salamurhasuunnitelmia ja vakavia ilmatilaloukkauksia. Myös Suomessa on suojelupoliisin mukaan kartoitettu mahdollisia sabotaasikohteita.

On siis täysin mahdollista, että myös Suomessa nähdään vakavaa Venäjän sabotaasi- tai muuta vihamielistä vaikuttamistoimintaa.

Meidän ei pidä odottaa ensimmäistä vakavaa iskua ennen kuin käymme tämän keskustelun avoimesti. Suomalaisten olisi tärkeää tietää jo etukäteen, millaisiin tilanteisiin olemme varautuneet ja miten niihin vastataan.

Turvallisuusviranomaisemme tekevät jatkuvasti työtä uhkien tunnistamiseksi ja torjumiseksi, ja Suomessa julkaistaan jo erilaisia uhka-arvioita. Nyt tarvitsemme niiden rinnalle valtionjohdon yhteisen, kansantajuisen tilannekatsauksen, jossa kerrotaan, kuinka vakavina uhkia pidetään, mitä niiden torjumiseksi tehdään ja miten kansalaiset voivat itse varautua.

Samalla olisi tärkeää avata, miten Suomi toimisi yhdessä liittolaistensa kanssa mahdollisessa vakavassa häiriötilanteessa. Nato-jäsenenä emme ole yksin. Meillä on käytössämme liittolaistemme tuki, tiedusteluyhteistyö ja yhteiset toimintamahdollisuudet. Myös näiden merkitystä olisi hyvä selittää suomalaisille jo etukäteen.

Kyse ei ole pelottelusta eikä salassa pidettävien tietojen paljastamisesta, vaan avoimuudesta ja luottamuksesta. Luotan siihen, että suomalaiset kestävät myös vaikeat tosiasiat. Meillä on vahva maanpuolustustahto ja kyky pitää yhtä vaikeinakin aikoina.

Toivon, että valtionjohto tarttuu ehdotukseen viipymättä. Meillä on nyt mahdollisuus kertoa suomalaisille rauhallisesti ja avoimesti, mihin olemme varautuneet, ennen kuin jokin vakava tapahtuma mahdollisesti koettelee turvallisuuttamme.

Avoimuus vahvistaa luottamusta.

[The Atlantic @TheAtlantic]

The president’s actions over the past 72 hours look like an abrupt attempt to force Ukraine to surrender and to save the Russian economy, @anneapplebaum argues: https://t.co/7RY3hB6LPV

[Kristi Raik @KristiRaik]

My main point here: this was not the last deal that Trump wishes to make with Putin at the cost of Europe's security. Europe's priority has to be blocking such deals, which is not achieved by demanding a "seat at the table" where they are made.
https://t.co/ui3gp0Z5pB #ERR

[Faytuks Network @FaytuksNetwork]

Russia's FSB imposes a nighttime curfew along the Estonian border near Narva, banning people and vehicles outside towns and villages within 5 km of the border in the Slantsy and Kingisepp districts from Sept 16–26

[The Moscow Times @MoscowTimes]

Opinion: The most astonishing thing about Umar Kremlev's bankrolling of Donald Trump Jr.'s wedding is that the Kremlin actually believed it would pay off, writes @dszakonyi. https://t.co/qns8Q7CDc4

[Evan Kirstel #B2B #TechFluencer @EvanKirstel]

@IAPonomarenko

[Illia Ponomarenko 🇺🇦 @IAPonomarenko]

S H O C K I N G

[Fabrizio Romano @FabrizioRomano]

🔴🔵🦅🇫🇷 #CPFC