@autio_pasi@AnnikaKangas@viren_matti@ER_Korhola Epäsuorasti huomioi ympäristötekijöiden muutosten vaikutuksen, koska karikesyöte perustuu VMIn avulla arvioituihin kasvupaikkakohtaisiin keskibiomassoihin (ja pohjapinta-alaan) suuraluetasolla.
Mutta puiiden allometria (biomassamallit) ja turnover ketoimet ei riipu ilmastosta.
@autio_pasi@AnnikaKangas@viren_matti@ER_Korhola Maaperän tase on 2 suuren virran eli karikesyötteen ja hajotuksen (karike + vanha turve) kertaluokkaa pienempi erotus. Mallin ongelma on, että hajotus ei riipu suoraan karikesyötteestä vaan välillisesti pohjapinta-alasta. Myös lämpötilavaste on omituisen jyrkkä.
@autio_pasi@AnnikaKangas@viren_matti@ER_Korhola Suopuuston nettokasvu (kasvu - poistuma) tulee VMI mittauksista, eli muuttuvien ilmastotekijöiden vaikutus puuston nieluun huomioidaan sitä kautta. Myös karikesyöte maaperään tukee VMIsta. (1/2)
@autio_pasi@AnnikaKangas@viren_matti@ER_Korhola Lopputulemana: päästöjen suuruusluokka (kertaluokkatasolla) lienee järkevä mutta kasvavan trendin voimakkuudesta en menisi sanomaan yhtään mitään.
@autio_pasi@AnnikaKangas@viren_matti@ER_Korhola 3) lämpötilavaste ei Ojasen aineistossa edusta lämpötilan muutosta vaan on seurausta koelalojen välisistä ilmastollisista eroista, pohjavedenpinnasta etc. En usko että tätä voi käyttää luotettavasti arvioimaan ilmastonmuutoksen vaikutusta.
@tuomejoo@LaitisenArto@AnnikaKangas On äärimmäisen hankala asia. Puiden maanpäällisen hiilivaraston muutoksen voi arvioida suht. luotettavasti mutta maaperä ei paljasta salaisuuksiaan millään käytettävissä olevilla menetelmällä. Satelliittipohjaisten arvioiden epävarmuudet on yhä varsin suuria.
@TapaniVeistola@luonnonsuojelu@hsfi Tuuli- ja aurinkovoimatuotannon voimakkaasti kasvaessa, ja levittyessä yhä laajemmille metsä- ja luontoalueille olisi äärimmäisen tärkeää pistää myös ympäristösääntely kuntoon, jotta luontoa ei tarpeettomasti vahingoitettaisi ilmastotoimilla.
@AnnikaKangas@SarasvuoJari Kannattaa myös erottaa kaksi asiaa: puuston nielu perustuu VMI mittauksiin. Maaperän hiilitase puolestaan joukkoon ketjutettuja laskentamalleja - tästä syystä maaperän taseen epävarmuus on ihan eri sfääreissä.
@adleande @MarkusMelin1 @SarasvuoJari KHK-inventaarion maaperänielu/päästö ei perustu mittauksiin vaan se on mallinnettu perustuen puuston karikesyötteeseen (lehdet, oksat, juuret etc.) ja vuoden keskilämpötilaan. Epävarmuudet ovat isoja ja laskenta tulisi perata huolella. Miljardin euron kysymys onko arviot oikein.
@TuomasJMattila@LukeFinland Mä olen ihmetellyt myös miksi 1990-2010 hiilinielu on niin suuri - silloin hakkuumäärät oli maltillisia ja elävän puuston karikesyöte tod. näk. pienempi kuin nykyään. Lämpötilatrendikään ei voi selittää kovin paljon; Yasson Q10=2.1. Tulee väkisin mieleen Yasso spin-up'in ongelma.
@IlkkaJLeinonen Tässä on pakko olla taustalla laskentatavassa tapahtunut radikaali muutos; steppifunktio ei voi vastata todellisuutta, varsinkin kun peilaa aikasarjan muuhun vaihteluun. Tietääkö @aleksi_luke?
Sinänsä tämä on hyvä esimerkki miten heikolla pohjalla KHK-inventaariot on.
@TuomasJMattila@SarasvuoJari@TuomasJMattila: kun puiden ikä ja koko kasvaa, karikesyöte kasvaa yhä hitaammin. Tämä on epälineaarisen allometrian seurausta - lehti- ja juuribiomassaa on suhteessa isoilla puilla vähemmän. Päteeköhän käytetyt biomassamallit yhä kun metsien rakenne ja käsittely on muuttuneet.
@TuomasJMattila Pystytkö @TuomasJMattila arvioimaan mikä vaikutus kivennäismaiden maaperän hiilinielun muutoksiin on : i) karikesyötteen dynamiikalla, ii) oletuksella alkutilan (1990) hiilivarastosta? @LukeFinland: julkaiskaa laskennan välitulokset ja menetelmät ja päästäkää tutkijat töihin!
@HyytialaHY DI Jari-Pekka Nousu väitteli eilen Oulun yliopistolla tekniikan tohtoriksi aiheesta "Lumipeite, pinnan energiatase ja maaperän hydrologia kylmillä alueilla". Osa Jari-Pekan kenttätutkimuksesta toteutettiin Hyytiälän metsäasemalla ja Siikanevan tutkimussuolla.