Samuli Launiainen

Scientist at @LukeFinland. Driven by curiosity, creating and occasionally solving problems in ecohydrology, forestry, waters and climate.

[Samuli Launiainen @SaLascience]

@aleksi_luke @IlkkaJLeinonen @kirjeenvaihtaja @Heikki_Ala_aho @AnnikaKangas @IsmoKoskela @pondomanninen @viren_matti @ER_Korhola @LukeFinland Hakkuiden aiheuttamat CO2 päästöt on kyllä jo mukana turvemaiden maaperälaskennassa. Hakkuutähteet ja luontaisesti kuollut karike kulkee Yasson kautta. Lämpötilaherkkyys +8% degC-1.

[Samuli Launiainen @SaLascience]

@autio_pasi @AnnikaKangas @viren_matti @ER_Korhola Minun ymmärtääkseni khk-imventaariossa käytetään Alm'ia ihan sellaisenaan.

[Samuli Launiainen @SaLascience]

@autio_pasi @AnnikaKangas @viren_matti @ER_Korhola Epäsuorasti huomioi ympäristötekijöiden muutosten vaikutuksen, koska karikesyöte perustuu VMIn avulla arvioituihin kasvupaikkakohtaisiin keskibiomassoihin (ja pohjapinta-alaan) suuraluetasolla.

Mutta puiiden allometria (biomassamallit) ja turnover ketoimet ei riipu ilmastosta.

[Samuli Launiainen @SaLascience]

@IlkkaJLeinonen @AnnikaKangas @IsmoKoskela @pondomanninen @Heikki_Ala_aho @viren_matti @ER_Korhola @LukeFinland @kirjeenvaihtaja @aleksi_luke Ja se onko lämpötilaherkkyys ja sitämyötä päästötrendi realistinen on monen miljoonan CO2 tonnin kysymys.

[Samuli Launiainen @SaLascience]

@autio_pasi @AnnikaKangas @viren_matti @ER_Korhola Maaperän tase on 2 suuren virran eli karikesyötteen ja hajotuksen (karike + vanha turve) kertaluokkaa pienempi erotus. Mallin ongelma on, että hajotus ei riipu suoraan karikesyötteestä vaan välillisesti pohjapinta-alasta. Myös lämpötilavaste on omituisen jyrkkä.

[Samuli Launiainen @SaLascience]

@autio_pasi @AnnikaKangas @viren_matti @ER_Korhola Suopuuston nettokasvu (kasvu - poistuma) tulee VMI mittauksista, eli muuttuvien ilmastotekijöiden vaikutus puuston nieluun huomioidaan sitä kautta. Myös karikesyöte maaperään tukee VMIsta. (1/2)

[Samuli Launiainen @SaLascience]

@autio_pasi @AnnikaKangas @viren_matti @ER_Korhola Lopputulemana: päästöjen suuruusluokka (kertaluokkatasolla) lienee järkevä mutta kasvavan trendin voimakkuudesta en menisi sanomaan yhtään mitään.

[Samuli Launiainen @SaLascience]

@autio_pasi @AnnikaKangas @viren_matti @ER_Korhola 3) lämpötilavaste ei Ojasen aineistossa edusta lämpötilan muutosta vaan on seurausta koelalojen välisistä ilmastollisista eroista, pohjavedenpinnasta etc. En usko että tätä voi käyttää luotettavasti arvioimaan ilmastonmuutoksen vaikutusta.

[Samuli Launiainen @SaLascience]

@tuomejoo @LaitisenArto @AnnikaKangas On äärimmäisen hankala asia. Puiden maanpäällisen hiilivaraston muutoksen voi arvioida suht. luotettavasti mutta maaperä ei paljasta salaisuuksiaan millään käytettävissä olevilla menetelmällä. Satelliittipohjaisten arvioiden epävarmuudet on yhä varsin suuria.

[Tuulivoima-kansalaisyhdistys TV-KY ry @TuulivoimaR]

@TapaniVeistola @luonnonsuojelu @hsfi Tuuli- ja aurinkovoimatuotannon voimakkaasti kasvaessa, ja levittyessä yhä laajemmille metsä- ja luontoalueille olisi äärimmäisen tärkeää pistää myös ympäristösääntely kuntoon, jotta luontoa ei tarpeettomasti vahingoitettaisi ilmastotoimilla.

[Samuli Launiainen @SaLascience]

@SamuliGloersen @MarkusMelin1 @SarasvuoJari @LukeFinland @ir_rkp Tätä kannattaisi harkita; ainakaan vertailutesti ei tekisi pahaa.

[Samuli Launiainen @SaLascience]

@AnnikaKangas @SarasvuoJari Kannattaa myös erottaa kaksi asiaa: puuston nielu perustuu VMI mittauksiin. Maaperän hiilitase puolestaan joukkoon ketjutettuja laskentamalleja - tästä syystä maaperän taseen epävarmuus on ihan eri sfääreissä.

[Samuli Launiainen @SaLascience]

@SamuliGloersen @MarkusMelin1 @SarasvuoJari Eivät ole, menetelmien kirjo on lavea

[Samuli Launiainen @SaLascience]

@adleande @MarkusMelin1 @SarasvuoJari KHK-inventaarion maaperänielu/päästö ei perustu mittauksiin vaan se on mallinnettu perustuen puuston karikesyötteeseen (lehdet, oksat, juuret etc.) ja vuoden keskilämpötilaan. Epävarmuudet ovat isoja ja laskenta tulisi perata huolella. Miljardin euron kysymys onko arviot oikein.

[Samuli Launiainen @SaLascience]

@TuomasJMattila @LukeFinland Mä olen ihmetellyt myös miksi 1990-2010 hiilinielu on niin suuri - silloin hakkuumäärät oli maltillisia ja elävän puuston karikesyöte tod. näk. pienempi kuin nykyään. Lämpötilatrendikään ei voi selittää kovin paljon; Yasson Q10=2.1. Tulee väkisin mieleen Yasso spin-up'in ongelma.

[Samuli Launiainen @SaLascience]

@IlkkaJLeinonen Tässä on pakko olla taustalla laskentatavassa tapahtunut radikaali muutos; steppifunktio ei voi vastata todellisuutta, varsinkin kun peilaa aikasarjan muuhun vaihteluun. Tietääkö @aleksi_luke?

Sinänsä tämä on hyvä esimerkki miten heikolla pohjalla KHK-inventaariot on.

[Samuli Launiainen @SaLascience]

@TuomasJMattila @SarasvuoJari @TuomasJMattila: kun puiden ikä ja koko kasvaa, karikesyöte kasvaa yhä hitaammin. Tämä on epälineaarisen allometrian seurausta - lehti- ja juuribiomassaa on suhteessa isoilla puilla vähemmän. Päteeköhän käytetyt biomassamallit yhä kun metsien rakenne ja käsittely on muuttuneet.

[Samuli Launiainen @SaLascience]

@TuomasJMattila Pystytkö @TuomasJMattila arvioimaan mikä vaikutus kivennäismaiden maaperän hiilinielun muutoksiin on : i) karikesyötteen dynamiikalla, ii) oletuksella alkutilan (1990) hiilivarastosta? @LukeFinland: julkaiskaa laskennan välitulokset ja menetelmät ja päästäkää tutkijat töihin!

[Samuli Launiainen @SaLascience]

Lisää systeemistä ymmärrystä soiden, metsien ja ilmakehän välisistä energiavirroista. Eilen hieno väitös Jari-Pekalta ja mahtavaa yhteistyötä matkan varrella @unioulu @MarttilaH @PerttiScience @Annalea_Lohila @IlmaTiede @LukeFinland

[Värriön tutkimusasema - subarctic research station @varrioresearch]

@HyytialaHY DI Jari-Pekka Nousu väitteli eilen Oulun yliopistolla tekniikan tohtoriksi aiheesta "Lumipeite, pinnan energiatase ja maaperän hydrologia kylmillä alueilla". Osa Jari-Pekan kenttätutkimuksesta toteutettiin Hyytiälän metsäasemalla ja Siikanevan tutkimussuolla.