@SuviAnneSiimes Pitäisi myös ajatella rollaattorilla kulkevia ja taksikyytejä tarvitsevia, että olisi hyvä taksin pysähtymispaikka ja sen lisäksi invapysäköintipaikkoja, joiden ei tarvitse olla ilmaisia. Maksullisia ovat muualla Euroopassa, vaikka invalupa tarvitaan.
@pursiain Helsingin yliopisto, Aalto ja Hanken pitää fuusioida ja valita ydinalueet. Yksi brändi. Huippuopetukseen ja puhetaitoon panostettava että tulee luentokutsuja merkittäville paikoille. Jos tutkimuksessa on laatua se on osattava esittää hyvällä aksentilla.
@ilarip@Terveystalo Terveystalolla, kuten muillakin jäteillä on eri hinnat vakuutusyhtiöille. Itse maksettuna lääkäri olisi ollut varmaankin 100 euroa enemmän. Vakuutusyhtiöt eivät ole vielä neuvotelleet valokuvien hintoja, siksi niistä saa laskuttaa kuten omalla rahallaan maksavilta.
@SarasvuoJari@lindttii Jos olen oikein hyvässä kunnossa 3000 askelta onnistuu päivässä. Katsos kaikki kun ei ole nuoria ja terveitä. Tärkeä löytää se itselle hyvä. Ja muistaa olla kiitollinen terveistä päivistä.
@LiisaHeiskanen Oikeastaan on aika tylsää, että kuulokojeen käyttöä ei tarpeeksi opeteta. Aluksi on tekninen osaaminen, että osaa laitta päälle, vaihtaa paristot etc. Sitten pitää oppia kuulemaan vähän eri tavalla. Alentunut kuulo kun vie dementiaa eteenpäin. Tsemppiä
@OsakeKeisari Minä, monisairas vanhus, wolttasin juuri flunssalääkkeet yliopiston apteekista. Vanhustenhoidossa olisi woltille (tai mieluummin suomalaisfirmalle) tekemätöntä bisnestä.
Influenssa ja 39 asteen kuume omaishoitajalla. @wolt tuo ihanat keitot Hakanimen Soupmaster Soup+Moresta ja nyt se tuo lääkkeet verkkoapteekista. Start-upeille paljon tekemätöntä ja taatusti kasvavaa bisnestä. Missä uudet innovaatiot? #vanhustenhoito#digitalisaatio
@drjounilaurila Näin potilasnäkökulmasta on aika absurdia, että hyvinvointialueita harmittaa, että diagnooseja ei ole kirjattu eikä niistä tulee rahaa. Potilaastakin olisi kivaa, että diagnoosit olisi oikein kirjattu.
Annoin viikonloppuna haastattelun molempiin iltapäivälehtiin omasta tavastani optimoida terveyttäni, ja Iltalehti oli haastatellut suuresti arvostamaani professori @JuhaniKnuuti 'a aiheesta. Knuuti totesi haastattelussa muun muassa, että vaikka “biohakkerointi otettaisiin käyttöön” koko väestössä, se ei muuttaisi mitään, koska ihmiset eivät muuta kuitenkaan elintapojaan.
Mitä tarkoittaa “biohakkeroinnin ottaminen käyttöön koko väestössä”? Esimerkiksi oman painon punnitseminen ja painon perusteella syömispäätösten räätälöiminen on biohakkerointia.
Biohakkerointi tarkoittaa minulle lähinnä terveyden kulmakivien optimointia datan ja tutkimusten perusteella: terveellistä syömistä, unen parantamista, liikuntaa ja stressin vähentämistä.
Knuuti suhtautuu epäillen itsemitatun terveystiedon hyötyihin ja esimerkiksi väittää, että pelkkä terveystiedon mittaaminen ei yleensä johda ihmisten käyttäytymisen muutokseen.
Biohakkerointi – eli oman terveyden ja suorituskyvyn systemaattinen mittaaminen ja optimointi ei ole täydellinen ilmiö ja Knuutin esille nostamat riskit, kuten ylidiagnostiikka, turhat kustannukset ja ihmisten huolestuminen ovat todellisia.
Knuutin näkemys edustaa kuitenkin varsin pessimististä tulkintaa, joka sivuuttaa ennaltaehkäisevän toiminnan mahdollisuudet. Nykyisen tutkimustiedon ja alan parhaiden asiantuntijoiden perusteella voidaan perustellusti kyseenalaistaa Knuutin esittämät yleistykset.
Useat ennaltaehkäisevän lääketieteen tutkijat painottavat, että terveystiedon säännöllinen mittaaminen, jatkuva seuranta ja yksilöllinen riskienhallinta ovat keskeisiä tekijöitä, kun pyritään pitkäikäisyyteen ja hyvinvointiin.
Knuuti väittää haastattelussa, että mittaaminen on turhaa, koska “jokainen tietää elintapansa muutenkin ilman minkäänlaisia mittauksia”. Ajatus ei vastaa todellisuutta. Tutkimuksista tiedetään, että ihmiset yliarvioivat unen määrää ja laatua, aliarvioivat stressin vaikutuksia ja tottuvat krooniseen kuormitukseen niin, etteivät tunnista sitä ennen kuin oireet kasaantuvat.
Monet vakavat sairaudet kehittyvät vuosien ajan täysin oireettomina. Kohonnut verenpaine, tyypin 2 diabetes ja korkea kolesteroli vaurioittavat elimistöä jo ennen kuin ihminen tuntee mitään.
Ihminen voi kokea olevansa terve, vaikka verisuonissa kertyisi huomaamatta vaarallista plakkia.
Monen alan tutkijan mukaan ongelma on liian reaktiivinen terveydenhuolto, joka odottaa oireita sen sijaan että tunnistaisi riskit ajoissa.
Tämä on aivan erilainen filosofia kuin “odotetaan kunnes tulee oireita ja sitten reagoidaan”. Tutkimusnäyttö osoittaa, että jatkuva terveysdatan seuranta voi hyödyttää myös oireettomia ihmisiä.
Myös terveysorganisaatiot suosittelevat verenpaineen, verensokerin ja rasva-arvojen seurantaa myös oireettomilla.
Tutkimusnäyttö osoittaa, että itsemonitorointi tukee käyttäytymisen muutosta, kun se yhdistetään tavoitteisiin ja palautteeseen. Päivittäinen punnitseminen on yhdistetty parempaan painonhallintaan, askeltavoitteet lisäävät liikuntaa ja kotona tehtävä verenpaineen seuranta parantaa hoitotasapainoa. Vuoden 2025 systemaattinen katsaus osoitti myös, että jatkuva glukoosimittaus ohjaa elämäntapamuutoksia ja parantaa sokeritasapainoa terveillä ja esidiabeettisilla. Samoin mittaukset voivat paljastaa alidiagnosoituja tiloja, kuten uniapneaa tai piileviä rytmihäiriöitä.
Oireettomuus ei siis tarkoita terveenä pysymistä, ja strateginen mittaaminen on keino paljastaa piileviä uhkia. Tiedeyhteisö ja uudet lääketieteen suuntaukset painottavat yhä enemmän tätä ennaltaehkäisevää näkökulmaa, eikä sitä voi sivuuttaa turhana hifistelynä.
Oma kokemukseni konkretisoi tämän. Sain esimerkiksi itse tietää, että minulla oli matala-asteinen tulehdus, kun lääkäri mittasi minulta herkän-CRP-arvon. Se oli ennen 3,3 – nyt olen tehnyt valtavasti töitä tuon arvon saamiseksi matalaksi ja se on nyt erinomaisella 0,4-tasolla.
Tiesin myös mittauksista, että kortisoliarvoni olivat todella korkeat – nyt vuoden ajan olen keskittynyt niihin ja saanut madallettua niitä jopa 80 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että kroonisesta stressistä kärsinyt keho on rauhoittunut.
Knuuti puhuu biohakkeroinnista väestötasolla, ikään kuin sitä oltaisiin soveltamassa koko kansan käyttöön.
Biohakkerointi ei kuitenkaan ole koskaan ollut koko kansan malli vaan motivoituneiden, uteliaiden ja omaan terveyteensä panostavien yksilöiden tapa lisätä terveitä vuosia.
@MarjaMorri Mutta tiesittekö, että kun puhelimeen panee huijauspuheluiden eston, niin terveyskeskuksen tuntemattomasta numerosta tulevat puhelut myös estetään.