Seuraava #surukonferenssi järjestetään Tampereella 23.-24.4.2026. Lisätietoja: https://t.co/4C8Q4i5MYL.
Luovumme X:n käytöstä, joten seuraathan viestintäämme Facebookissa! Voit myös tilata Surukonferenssin uutiskirjeen täältä: https://t.co/2k1rD42boR
Lämmin kiitos tämänvuotisesta surukonferenssista niin osallistujille, puhujille kuin järjestäjätahoille. Nähdään ensi vuonna Tampereella 23.-24.4.2026!
#surukonferenssi
Laukkanen korosti auttajan inhimillisyyttä. Myös auttajat ovat tuntevia ja kokevia ihmisiä ja heidänkin elämässään ”kaikki vaikuttaa kaikkeen”. Aina ei myöskään tarvitse jaksaa. Omasta, kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista olisi tärkeää huolehtia eri keinoja käyttäen.
Kouluttajapsykoterapeutti ja työnohjaaja Marjukka Laukkanen päätti #surukonferenssi n luennollaan ”Miten jaksaa auttajana?”. Luennolla tarkasteltiin, kuinka auttaja voi pitää huolta omasta jaksamisesta, suojautua myötätuntouupumukselta sekä vähentää emotionaalista työtaakkaa.
Tietoisuus työn vaikutuksista mieleen ja kehoon vähentää jo itsessään kuormituksen riskiä. Työssä ja työtilanteiden aikana auttajan olisi hyvä kiinnittää huomiota omaan keholliseen olotilaan, erityisesti vireyteen ja läsnäoloon sekä työn herättämiin tunteisiin.
Partonen toi esiin itsemurhien ehkäisyn verkkokoulut, jotka kasvattavat yleistä tietoisuutta sekä ammattilaisten kykyä kohdata itsetuhoisuutta. Kaikille avoimet verkkokoulut tarjoavat tietoa, neuvoa ja oppia itsemurhien ehkäisyyn: https://t.co/7UBcuuJ3d3
THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen aloitti luennollaan toisen konferenssipäivän. Lähtökohtaisesti itsemurhia ehkäistään työpaikoilla vahvistamalla mielenterveyttä. #surukonferenssi
Partosen mukaan itsemurhavaaran hälytysmerkit ovat kaikkien tunnistettavissa. On tärkeää kysyä suoraan. Tämän jälkeen tulee ohjata avun piiriin. Partonen muistutti, että itsemurha-ajatuksista kysyminen ei kasvata itsemurhavaaraa. #itsemurhienehkäisy
Jotta äkillisen kuoleman äärellä pystyy olemaan työssä tuntevana, vaatii se Harve-Rytsälän mukaan omien moninaisten tunteiden tunnistamista ja kohtaamista.
Toisessa Keynote-luennossa erikoislääkäri Heini Harve-Rytsälä puhui kuoleman kohtaamisesta ensihoitolääkärin työssä. He kokevat jatkuvaa kuoleman ristiriitaa. Tehtävänä on estää kuolema silloin kun se on mahdollista. Kuoleman kohtaaminen on kuitenkin vähintään yhtä iso osa työtä.
Harve-Rytsälän mukaan ammattilaisen on vaikea vaihtaa hetkessä kehomielitilaa taistelijasta tukijaksi. Siinä viritystilassa, jossa potilasta hoidetaan, ei Harve-Rytsälän mukaan voi kertoa suruviestiä ja ottaa sen aiheuttamia reaktioita vastaan. #surukonferenssi
Jaksaakseen vaativassa työssä, on tultava tutuiksi omien tunteiden ja stressin säätelyn kanssa. Kehomielen tunnistaminen ja erilaiset mielikuvat voivat olla apuna tilanteita tukevaan vireystilaan.
On hyvä tunnistaa, että kuolemaa kohtaavan ammattilaisen sisällä on aina myös ihminen. Inhimillisyyteen liittyy myös vaikeat tunnepuolet. Työssä kohdatun stressin psykofysiologian ymmärtäminen voi auttaa ymmärtämään ammatillisuuden ja inhimillisyyden dilemmaa.
Menetyksen kokenutta auttaa toinen ihminen. Salmen mukaan tarvitaan vuorovaikutusta, toisen ihmisen eläytyvää ja ymmärtävää kuuntelua. Rituaalit kannattelevat tunteita: ahdistusta, surua ja toivoa. Hoidossa huomioidaan sekä vakauttaminen että traumatakaumien purkaminen.
”Traumaattisessa surussa kokemukset estävät uudenlaisen yhteyden rakentumisen kuolleeseen.” Surukonferenssin ensimmäisen Keynote-puhujaksi saapui Minna Salmi, joka on vuosikymmenet kohdannut surevia traumapsykoterapeuttina, pappina ja EMDR-terapeuttina.
#surukonferenssi
Salmi painottaa, ettei ulkoapäin voi tietää mihin prosesseihin sureva menetyksen jälkeen vie ja miten menetys hänelle näyttäytyy. Traumatisoituminen määrittyy yksilön kokemuksen kautta.
Trauma jumittaa kehossa ja mielessä. Myös traumaan liittyvillä tunteilla on alku, keskikohta ja loppu, kun ne koetaan yhteydessä omaan kehoon. Salmi hyödyntää EMDR-terapiaa traumatakaumien, ahdistavien mielikuvien, keho-oireiden, tunteiden ja uskomusten työstämisessä.