Potentiaali tuottaa toisinaan hankaluuksia. @MTVUutiset: ”...salauskäytäntöihin ei liene tule muutoksia” -> ”...ei tulle muutoksia”. Jos ei luonnistu, asian voi myös kiertää ja siten välttää virheelliset muodot. #kielenhuolto#potentiaali
Jos numeron jälkeen tulevasta sanasta selviää numeronkin sijamuoto, ei päätettä merkitä numeroon. Tässä tapauksessa riittää siis vain järjestysluvun tunnus: ”- - aloitti 26. kautensa.” Kohoselle kuitenkin isot aplodit! @yleuutiset#kielenhuolto
@teemu_p_peltola @Atria_Oyj Hyvä huomio. On pistänyt monen kieli-ihmisen korvaan. Mainosidea on sinänsä hauska mutta loppuratkaisu on kielellisesti epäonnistunut, ja juuri kielileikin kauttahan tässä hauskuutta haettiin.
@JaakkoKolhi@antmetsa Alkuperäisen tviittini pointti liittyi sanomalehden ingressin epäselvään ilmaisuun. Yhden sanan sijamuodon määrittely akkusatiiviksi ei muuta ilmaisua selväksi.
@JaakkoKolhi@antmetsa Toki kielioppeja voi kirjoittaa kuka tahansa asian osaava mutta virallisempaa asemaa tässä lajissa pitää Kotimaisten kielten keskus (Kotus), joka mm. julkaisee Kielitoimiston sanakirjaa ja antaa kielenhuollollisia suosituksia.
@antmetsa@JaakkoKolhi Suomen kielioppi määrittelee akkusatiivin seitsemäksi eri muodoksi: minut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät ja kenet. Ei ole enää muita akkusatiiveja.
@kokokansanmies @mattiposio @soalmila @tosentti Kieltä voi jossain määrin ohjata ylhäältäpäin. Esim. 1960-luvulla uudismuodoste "tutka" syrjäytti "radarin" ripeästi. Ohjailu onnistui.