Arkkitehti-lehti esittelee suomalaista nykyarkkitehtuuria ja keskustelee ilmiöistä. / The Finnish Architectural Review examines contemporary architecture.
"Kuinka rakentavaa on kanavoida maamme arvokkain arkkitehtuuripalkinto näin poikkeuksellisen loisteliaiden kohteiden huomioimiseen?" kysyy Anni Vartola Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnosta.
Tämänvuotiset neljä palkintoehdokasta julkistettiin tänään. https://t.co/YHdN6cfchJ
🏠 🏗 Millaisia esteitä on asuntorakentamisen uudistamisen tiellä, ja mitkä ovat tehokkaita keinoja niiden ylittämiseen?
Vielä ehtii – pidensimme asumisteemaisen numeron juttu- ja kohde-ehdotusten deadlinea ensi maanantaihin 13.1. saakka. 👉 https://t.co/GlvVbl3W8f
KiIRJOITTAJAKUTSU JA KOHDEHAKU 🏠 Etsimme maaliskuun numeroon tekstejä ja projekteja, jotka hahmottelevat asumiselle monipuolisempia puitteita, tuovat esiin vaihtoehtoisia asumisen malleja ja asuntorakentamisen tapoja meiltä ja maailmalta. DL 7.1. 👉 https://t.co/GlvVbl3W8f
Arkkitehti-lehden vuosi 2025 tuo mukanaan uutta ja tuttua – Arkkitehti-lehti ja Arkkitehtiuutiset yhdistyvät ensi vuoden aikana. Päätoimittajana jatkaa Kristo Vesikansa. https://t.co/G03avMIggT
Seija Linnanmäen väitöskirja nostaa valokeilaan 1940-50-luvun taitteen insinöörit ja tarkastelee talotekniikkaa yhtenä keskeisenä piirteenä arkkitehtuurin modernisoitumisessa. 🔒
https://t.co/gVabu3NZMn
Suomi 🇫🇮 vs. USA 🇺🇸 – Henrik Ilvesmäki opiskeli arkkitehtuuria kahdessa maassa ja havaitsi arkkitehtikulttuureiden välillä eroja, jotka vaikuttavat myös alojen tulevaisuuksiin. 🔒
https://t.co/jbkIRP8UMp
🇺🇸 Arkkitehtitoimisto Ala on suunnitellut rakennuksia eri puolille Eurooppaa, mutta Yhdysvaltoihin he eivät ole toteuttaneet yhtään rakennusprojektia. Mitä Yhdysvaltojen markkinoille pääsemiseen vaaditaan? 🔒
https://t.co/cvNjJk4XgI
🌍 Kysyimme neljältä Suomeen juurtuneelta arkkitehdilta, mihin kannattaa satsata, jotta alasta saataisiin kansainvälisempi – "Aina voi luottaa yksinkertaiseen kysymykseen: Voinko olla avuksi?"
https://t.co/c9m82jpjhA
KiIRJOITTAJAKUTSU JA KOHDEHAKU 🏠 Etsimme maaliskuun numeroon tekstejä ja projekteja, jotka hahmottelevat asumiselle monipuolisempia puitteita, tuovat esiin vaihtoehtoisia asumisen malleja ja asuntorakentamisen tapoja meiltä ja maailmalta. DL 7.1. 👉 https://t.co/GlvVbl3W8f
Barcelonalaiseen 1900-luvun alun kerrostaloon muokattiin uusi huoneistojako ja lisättiin kaksi kerrosta. Muutoksista huolimatta arkkitehdit onnistuivat samalla säilyttämään alkuperäiset laattalattiat, kattolistat ja koriste-elementit. 🔒
https://t.co/uYfy4xJ7Om
Mistä on suomalainen postmodernismi tehty? 💭 1980-luvun suomalaisen arkkitehtuurin kärkinimet Simo ja Käpy Paavilainen, Jyrki Tasa sekä Reijo Jallinoja avaavat Olli Koiton haastattelussa, mitä postmodernismi heille aikanaan tarkoitti ja tarkoittaa nyt. 🔒 https://t.co/u1thc62DKg
Helsinkizurich-toimisto suunnitteli Zürichiin 50-luvun kirkon kylkeen kerrostalon.
"Parasta sveitsiläisessä tekemisen tavassa on, ettei hankeen budjetti ole pääurakoitsijan hallussa oleva musta laatikko", sanoo arkkitehti Tommi Mäkynen.
https://t.co/cFDTLHMvNg
”Kansainvälisyyden käsite on yliviljelty, eikä sillä itsessään ole sisään rakennettua arvovaltaa” – rakennussuunnittelun professori Fernando Nieton mielestä kansainvälisyyden ja paikallisuuden suhde arkkitehtuurissa tarvitsee uusia näkökulmia. (€) https://t.co/A1X1dgIOXz
"Onko maabrändin rakentaminen viime vuosisadan klassikkojen, erityisesti Alvar Aallon ja Eliel Saarisen varaan, kääntynyt jo itseään vastaan ja estänyt nykyarkkitehtuuriamme profiloitumasta kiinnostavana ilmiönä?" kysyy Kristo Vesikansa. 👇
https://t.co/GLdRwPcYow
Valolla pystyttäisiin virittämään rakennuksia näyttämään paremmalta, mutta tällä hetkellä valaistusajattelu on Suomessa liian teknistä, sanoo valosuunnittelija Roope Siiroinen. 🔒https://t.co/e5HcNXfRis
Vaatimus ”oman aikamme arkkitehtuurista” on toistunut 1800-luvun puolivälistä aina nykypäivään asti, selviää professori Mari Hvattumin kirjasta. Style and Solitude jäljittää tyylin ja tyylien historiaa arkkitehtuurissa. 🔒
https://t.co/OopSbnMrAd
"Uskon, että näissä asunnoissa viihdytään" – uusista jyväskyläläisistä opiskelija-asunnoista on onnistuttu suunnittelemaan väljiä, valoisia ja toimivia pienillä teoilla.🔒 https://t.co/eHnpZ15HKE
"Arkkitehtien täytyy osata vastustaa tietynlaisia rakennushankkeita" – Charlotte Malterre-Barthes luennoi perjantaina Aalto-yliopistossa Nils Erik Wickberg -tapahtumassa. Matti Jänkälä haastatteli häntä viime syksynä Tuunaus-numeroon (ei maksumuuria) 👇https://t.co/40pK63bCao
Helsingissä on useita kaupunginosia, joissa valkoista ei juuri näy – ”Värien tehtävä on osaltaan toivottaa tulija tervetulleeksi”, sanoo kaavoittaja Suvi Tyynilä. 👇
https://t.co/jJqOzIICD6
Suomen kolmessa arkkitehtuurikoulussa väri ei juuri näy opetuksessa. Toisin pitäisi olla, näkevät kolme hiljattain valmistunutta arkkitehtia: ”On aika oppia ajattelemaan ympäristömme värillisyyttä jo skissipaperin äärellä.”
https://t.co/ah6ksVs5DM
Lamminrahkan koulukeskuksessa nykykouluille tyypillinen tehokkuus ei heikennä tilojen käyttökelpoisuutta tai valoisuutta, kirjoittaa Eeva Korhonen arviossaan Finlandia-ehdokkuudenkin saaneesta rakennuksesta.
https://t.co/5Kwi1ohDbX