Taas on järjestörälssi saanut mielipiteensä läpi HS:iin😳
Toinen kirjoittajista, Matti Uusitupa on entinen Sydänliiton hallituksen puheenjohtaja.
Ymmärtävätköhän nämä herrat, että heidän hehkuttamansa Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat juuri niitä ministeri Rydmaninkin esiin nostamia järjestöjen järjestöjä, joihin kansalaiset eivät edes voi liittyä jäseniksi ja joiden rahoitus tulisi luonnollisesti kuulua niiden jäsenyhdistyksille, ei veronmaksajille.
Diabetesliitolle on lapioitu vuosina 2000-2026 pelkästään STEA- ja RAY-avustuksia 48 miljoonaa euroa, Sydänliitolle 61 miljoonaa euroa. Päälle vielä muut julkiset tuet esimerkiksi kunnilta, hyvinvointialueilta ja EU:lta. Rahoilla elätetään korkeapalkkaisia johtajia, erityisasiantuntijoita ja muuta divaaniporukkaa. Vaikka Sydänliitto ja Diabetesliitto ajautuisivat konkurssiin, se ei vaikuttaisi mitenkään yhdenkään kansalaisen elämään.
Mainittakoon vielä, että molempien "kansalaisjärjestöjen" pääjohtajien ansiotulot ovat yli 100 000 euroa vuodessa.
Jutussa kovin kehuttu sydänmerkki taas on Sydänliiton bisnes, jolla se rahastaa käyttöoikeusmaksuilla kauppiaita.
Kuluttajalle huomattavasti havainnollisemoi olisi useassa EU-maassa käytössä oleva, maksuton Nutri-score-merkki. Ei ole vaikea arvata, ketkä vastustavat sen käyttöönottoa Suomessa.
https://t.co/HGAqHU57fA
Kroisosjärjestö Suomen Sydänliitto uhkaa lopettaa sydäniskureiden paikannuspalvelun, jos sille ei myönnetä siihen erillistä avustusrahaa. Onpa taas nerokasta kiristyspropagandaa.
Sydänliiton 2024 tilinpäätöksessä sen sijoitus- ja rahoitustoiminnan nettotuotto oli 1 031 094 euroa. Liitto omistaa miljoonien arvosta kiinteistö- ja asunto-osakkeita, ja sen sijoitusomaisuuden arvopaperiomistukset olivat markkina-arvoltaan yli 20 miljoonaa euroa.
https://t.co/2lltZy30v7
@KKyppo Osakeyhtiön tehtävään tuottaa voittoa, jolla maksetaan osinkoja omistajille ja bonukset johtajille. Nuoret on siihen väline ja yhteiskunta mahdollistaa tämän. Surullista.
@iltalehti_fi Kansainvälisellä reseptillä lääkkeen voi tilata esim. Saksasta kansainvälisestä apteekista. Hintakin voi olla halvempi.
Ja moni meistä leikkaa laastarin puoliksi tai kolmeen/neljään osaan.