Onko tässä Apotti-ratikassa nyt siis niin, että kenenkään kiistämättömien julkisten tietojen perusteella:
• Helsingin–Vantaan Ratikkavirasto eli Kaupunkiliikenne osti sveitsiläisen kalustofirman konsultilta koulutuksen itsensä viihdyttämiseksi Sveitsissä ja nimitti sen jälkeen sveitsiläisen kalustofirman koulutuskonsultin omaan hallitukseensa.
• Uppsalassa kilpailutettiin samanlaiset ratikat kuin Helsinki–Vantaalla, tarjouksia saatiin useita, Skoda voitti.
• Ratikkavirasto kilpailutti pääkaupunkiseudun ratikat ja sai yhden sveitsiläisen tarjouksen.
• Ratikkavirasto oli ottanut pari vuotta markkinavuoropuhelua Skodan kanssa, kunnes onneksi oli tajunnut, että Skodalta jos ostaa niin verkostoitumis- ja referenssimatkoille pääsee Kajaaniin ja Pirkkolaan.
• Stadlerilta ostaessa Ratikkaviraston pitää tehdä referenssikäynnit Lausanneen, Geneveen, Milanoon, Lyoniin, Aarhusiin, Alicanteen ja Sheffieldiin (lay-over Lontoossa).
• Ratikkavirasto muutti kolme sekuntia ennen määräaikaa tarjouspyyntöä niin, että koko saatanan vaunu menee uusiksi.
• Sattuman oikusta tarjouspyyntö meni samassa rytäkässä epähuomiossa sellaiseksi, että se on suoraan sveitsiläisten katalogista.
• Skoda sanoi, että hold my beer, menis viikko piirtää nää tuhat sivua uusiks.
• Ratikkavirasto tuumasi, että me on varattu vuosi tyhjäkäyntiä valitusten varalta mutta ei käy, koska ei me haluta teidän ikävään Kajaaniin vaan Alicanteen.
• Ratikkavirastolla on nyt kädessä yksi tarjous, jonka hinta on noussut 65 miljoonaa jo ennen kuin on tehty mitään.
• Hankkeen hinnannousu näyttäisi vielä pahemmalta, ellei Ratikkavirasto olisi meikannut sitä käyttämällä projektiin liittyvää parinkymmenen miljoonan varaumaa jo nyt eli syömällä hätäpäissään etukäteen rahat, joilla sitä hanketta piti vetää.
• Ratikkavirasto väittää, että yksi jatkuvasti ja hämärästi kallistuva tarjous edustaa markkinahintaa.
• Virasto meinaa käyttää hankkeeseensa kaikkiaan 1,6 miljardia.
• Virasto ei alennu kertomaan omistajilleen eli veronmaksajille, mihin tästä rahasta menee 1,3 miljardia (pois lukien referenssikäynnit Baseliin ja Alicanteen).
• 1,3 miljardia on 40 Garden Helsinkiä.
• Jos hinnannousu jatkuu samaa tahtia kuin nyt, 1,3 miljardia on kohta 2–3 miljardia.
• Ratikkavirasto väittää, että ei ne Kajaanin vaunut sovi Helsingiin.
• Virastolla itsellään on jo kymmeniä Kajaanissa tehtyjä vaunuja.
• Ratikkaviraston toimitusjohtajasta ei ole kuulunut mitään, koska hän pani itse itsensä syrjään heti alkuun koko eläinsadusta (kuten tekisi kuka tahansa itsesuojeluvaistolla varustettu toimitusjohtaja).
• Ratikkavirastoa edustavat vailla työkokemusta oleva broileripuheenjohtaja sekä virastomestari, joka vertaa Tampereen ratikkaa ja Raide-Jokerin vaunuja purkukuntoiseen kaksioon.
• Virasto koettaa kynsin hampain pitää broilerin ja virastomestarin poissa julkisuudesta, jotteivät nämä taas tee Kummelin pääministereitä. (Pena sen siinä loppumetreillä keksi että annetaan niille sveitsiläisille 30 vuoden yksinoikeus tukisopimukseen ja salataan kansalta hinta.)
• Ratikkavirasto on miljardiyhtiö, jonka hallituksen valitsevat puolueiden paikallisyhdistykset niistä kakkosketjun ehdokkaista, joille ei riitä valtuustopaikkaa.
• Kunnallisten osakeyhtiöiden ja kuntayhtymien päättäjien suosituimpia keskustelunaiheita ovat tulevien verkostoitumismatkojen kohteet.
• Tampereella nauretaan reidet kipeänä, kun Helsingissä virasto makuuttaa 5 miljoonan vaunuja varikolla (ennätys 1,5 vuotta), koska ei niitä aina kerkiä heti huoltaa.
• Ratikkavirasto harjoittaa itse tuotekehitystä kaupunkien rahoilla ja on pannut insinöörejä kehittämään omaa törmäyksenestojärjestelmää.
• Sellainen tosin on yksityisillä valmistajilla jo valmiina.
• Helsingissä on itse asiassa raitovaunuja ihan liikaa, koska niitä on syytä olla varikolla.
• Helsingissä on ehkä liian alhainen veroäyri, kun menee vaunun huoltamiseen 1,5 vuotta.
https://t.co/jIrEGH5grX
https://t.co/ndSnFB3trv
Onnettomuustietoinstituutin keräämä tilastodata (2024) osoittaa, ettei selvin päin olevat ja levänneet kuskit, jotka ajaa muun liikenteen mukana hienoisesti yli sallitun rajan, edusta käytännössä minkäänlaista kuolonkolaririskiä.
OTI:n tutkimista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista noin puolet tapahtuu täysin nopeusrajoitusten puitteissa tai ilman merkittävää ylinopeutta. Silloin kun ylinopeudella on osaa onnettomuuksissa, kyse on yleensä jo yli 30 km/h ylinopeudesta.
Tilastot paljastavat, että vakavien turmien taustalla on melkein aina kasautuvaa riskikäyttäytymistä. Noin kolmanneksessa kuolonkolareista kuljettaja on päihtynyt joko alkoholista tai muista aineista. Samalla suurin osa kovia ylinopeuksia ajavista on liikkeellä ilman ajo-oikeutta, väsyneenä, päihtyneenä tai ilman turvavyötä. Mukana on valitettavan paljon myös sairauskohtauksia ja tahallisia tekoja.
Nollatavoite liikennekuolemissa epäonnistuu, jos turvallisuutta haetaan vain normaalien kuljettajien arkea hankaloittamalla, joustamattomilla rajoituksilla ja peltipoliiseilla. Tavallinen autoilija ei ole ongelma, vaan ne tilanteet, joissa useampi vaaratekijä toteutuu yhtä aikaa. Liikenteenvalvonnan pitäisi kohdistua siihen, missä todellinen riski on: päihtyneisiin, ajokyvyttömiin ja piittaamattomiin taparikollisiin.
Kysymys kuuluu: kumpi tekee liikenteestä vaarallisemman, 10 km/h ylinopeutta ajava selväpäinen kuski nykyaikaisessa autossa vai kännissä ilman korttia ajava kuski rajoitusten mukaan?
Valvonnan painopiste on täysin väärässä paikassa ja peltipoliisien suurin puute onkin, että ne eivät puhalluta ohi ajavia kuljettajia. Äänestäjänä ja kansalaisena vaadin, että niin liikennevalvonnasta kuin maantie- sekä moottoritierajoituksista käynnistetään poliittinen keskustelu. @DPasterstein@vilhelmjunnila@persut@kokoomus
@JoonasSii@SaarniTuomo@SarasvuoJari luuletko että kaikki nykissä työskentelevät asuvat siellä? sinne pääsee autolla, junalla, lautalla, vaikka lentokoneella.
@miccalahan@PetraNyqvist kannattaisi kuunnella edes yksi jakso vaikka kuuntelija podcastia, vaikka viimeisin jossa puhutaan helsinki gardenista, niin huomaat että siellä nimenomaan ollaan avoimia, uteliaita, on tehty tutkimusta.
@denandrayngve@IT_Puuseppa@dmrshx milloin olet nähnyt minkään auton pysäköitynä bensapumpulle? pitäisikö kaikki latauspaikat myös poistaa parkkipaikoilta että väärinkäyttöä ei tapahtuisi?
@Stretsman@PetraNyqvist demareilla ja muilla vasemmistolla on aina ja ikuisesti yle. siellä saa levittää omaa näkemystään turvallisessa tilassa pelkäämättä että joku kysyisi vääriä kysymyksiä
@miccalahan@PetraNyqvist eikö jokaisen poliitikon pitäisi valmistella aiheet ja taustat huolella? se ei tunnut kivalta kun oma ideologia ei kestä faktoja ja tiedettä
1/2
Onko Ylellä kirjeenvaihtajaa Yhdysvalloissa?
Ainakin viime vuosina sieltä on raportoinut vähintään kaksi henkilöä.
Miksi kysyn? Siksi, koska Yhdysvalloissa on käynnissä kuuleminen, jonka pitäisi kiinnostaa joka ainoaa ihmistä Euroopassa ja Suomessa.
Seuraavat rivit ovat Kari Virtasen käsialaa, piiruakaan en ole muuttanut tekstiä.
Itse asiassa seuraavassa on kaksi Kari Virtasen seinäkirjoitusta, joiden lukemista suosittelen kaikille. Lukemisen jälkeen voit miettiä uskotko tieteeseen vai "tieteeseen".
Ja toisaalta, lukemisen jälkeen voi miettiä kuinka paljon kannattaa luottaa "asiantuntijoihin", joita valtiot ja lääketeollisuus tarjoilevat hyväuskoisille kansalaisille.
Ja tietysti, lukemisen jälkeen voi ihmetellä mistä syystä Yle ja Suomen muut mediat pitävät niin matalaa profiilia asian suhteen. Niin matalaa, että tietoa näyttää saavan vain sosiaalisesta mediasta.
Tästä alkavat Kari Virtasen kaksi kirjoitusta:
Ensimmäinen kirjoitus (julkaistu 29.7.2026):
Kuuleminen on parhaillaan meneillään, uskomaton farssi.
Anthony Fauci istuu Rand Paulin komitean edessä, syytti Paulia “pakkomielteestä saada hänet vankilaan”, ja sen jälkeen kieltäytyy vastaamasta yhteenkään kysymykseen. Hän hokee vain samaa halveksittavaa lausetta:
“Asianajajani neuvosta kieltäydyn kunnioittavasti vastaamasta vedoten perustuslain viidenteen lisäykseen.”
Kerta toisensa jälkeen. Gain-of-function, laboratoriovuoto, päiväkirjamerkinnät, lockdownit, kuolleisuusluvut – kaikkiin sama vastaus. Ei selityksiä, ei puolustusta, ei katumusta. Vain perustuslain taakse piiloutuminen.
Faucilla oli salissa mukanaan KUUSI asianajajaa. Yksi heistä, David Schertler, on kovan luokan valkokaulusrikollisten puolustaja – entinen liittovaltion syyttäjä ja murhaosaston päällikkö, joka on urallaan puolustanut yritysjohtajia Enronin, WorldComin ja Volkswagenin skandaaleissa, FCPA-lahjustapauksissa, valuuttamanipulaatioissa sekä korkean profiilin murhasyytteissä. Hänestä on sanonta, että ”Schertler kutsutaan kun olet todella kusessa”.
Juuri tämä kovan luokan rikollisten asianajaja yritti keskeyttää kuulemista ja puolustella, kunnes viimein Paul käski turvamiesten poistaa Schertler huoneesta. Yleisö hurrasi ja aplodeerasi.
Republikaanisenaattorit eivät peitelleet sanojaan:
Rand Paul muistutti, että Faucin päiväkirjat paljastavat, miten hän tiesi jo varhain Wuhanin torin olleen vain “vahvistin”, ei lähde – mutta antoi kansan uskoa muuta. “Hän petti amerikkalaisia.”
Ron Johnson kutsui Faucia “äärimmäisen epärehelliseksi” ja “megalomaaniseksi konnaksi”, joka rahoitti vaarallista tutkimusta, torjui varhaiset hoidot ja ajoi tuhoisia yhteiskunnan sulkupäätöksiä.
Josh Hawley ja James Lankford painottivat, että Faucin toimet johtivat koulujen sulkemisiin, talouden romahdukseen, lasten kehityksen vaurioitumiseen ja miljoonien ihmisten luottamuksen menetykseen tieteeseen ja viranomaisiin. “Seuraukset kantavat sukupolvia.” Salissa mainittiin myös lukemattomista mrna-rokotekuolemista.
Fauci istuu siinä kuuden kovan luokan asianajajan turvin, vetoaa viidenteen lisäykseen ja kieltäytyy katsomasta edes uhrejaan, jotka seisoivat salissa protestiksi. Ei anteeksipyyntöä. Ei vastuuta. Vain säälittävä, pelokas vaikeneminen mieheltä, joka vuosia esiintyi tieteen äänenä.
Rand Paul varoitti, että kieltäytyminen voi johtaa seurauksiin, koska kongressin tutkinnan estäminen on rikos. Kuuleminen on vielä kesken, mutta Fauci ei ole antanut yhtään asiasisältöistä vastausta.
Aivan käsittämätön farssi menossa.
Ja YLE vaikenee molemmilla kotimaisilla tehokkaasti, kuten sen lähde ja "omistaja" globalistien CNN:kin tekee.
Jaa tämä postaus tutuillesi, jotka ovat YLE:n pauloissa. Mitä nopeammin ihmiset tietävät, sen parempi.
Virtasen toinen päivitys alkaa tästä (julkaistu 297.2026):
Kun Anthony Faucin yli 1 100-sivuiset päiväkirjat julkaistiin, yksi asia pisti heti silmään.
Yksityisesti kirjoitettu Fauci ja julkisuudessa esiintynyt Fauci eivät näytä olevan sama henkilö.
SDP:n ja Razmyarin naiivius ovat vaaraksi Suomelle ja koko Euroopalle. Yhteiskuntamme kehitysmaalaistuvat, mikäli rajakontrollin sijaan kippaamme rahamme kehitysmaihin. Selitän luvuin miksi.
Espanjan Ceutaan vyöryi vain vuorokaudessa 60 000 laitonta siirtolaista Afrikasta. Tähän SDP:n toiseksi ylin päättäjä, puolueen 1. vpj Nasima Razmyar totesi, ettei ''kestäväksi ratkaisuksi'' tilanteeseen käy raja-aidat, vaan panostukset mm. kehitysapuun ja ilmastotyöhön.
Samaa ylätasoista lähtöalueiden parantamispuhetta on kuultu iät ja ajat, mutta montako miljardia suomalaisilta verotettua euroa Razmyar satsaisi lisää kehitysapuun? Montako tulijaa jättäisi lisäapumme myötä tulematta?
Tällaista ratkaisuina ehdottavat pohjattomien taskujen sosialistit harvoin puhuvat luvuista, määristä tai konkretiasta. Puhe on ylätasoista ja ympäripyöreää höttöä. Puhutaan siis vaihteeksi luvuista.
Suomi on viimeiset 20 vuotta kipannut keskimäärin tuhat miljoonaa suomalaisilta verotettua euroa kehitysapuna maailmalle. Samana aikana valtionvelkamme on kasvanut alle 60 miljardista jo 200 miljardiin euroon. Kaikki kehitysapu on tehty käytännössä velaksi, ja pelkästään kehitysavusta laskennallisesti kertyneen 20 miljardin vuotuiset korkokulut lähentelevät pian jo puolta miljardia euroa vuodessa.
Laajemmin Suomi yhdessä muiden EU-maiden kanssa ovat maailman suurin kehitysavun tarjoaja. Noin puolet maailman kaikesta kehitysavusta tulee EU:sta. Vuotuinen summa liikkuu jo lähempänä 100 miljardia eurooppalaisilta verotettua euroa. Joka ainoa vuosi.
No, kuinka paljon tulijavirrat kehitysmaista ovat vähentyneet näillä sadoilla ja tuhansilla miljardeilla tarjoamillamme euroilla? Kukaan ei tiedä. Tulokset tulijavirtojen tyrehdyttämisessä ovat täysin spekulatiivisia. Keskitytään siis abstraktin spekuloinnin sijaan reaalimaailman toteumiin.
Aloitetaan turvapaikanhausta. 20 vuotta sitten, vuonna 2006, EU-maat vastaanottivat 200 000 turvapaikkahakemusta, pääosin kehitysmaista. 2000-luvun alkuvuosikymmenenä määrät heittelivät 200 000 ja 400 000 vuotuisen tulijan välillä. 2010-luvulla vuotuiset tulijamäärät olivat nousseet 250 000 ja 1 300 000 tulijan välille. Nyt 2020-luvulla jo 450 000 (koronavuosi) ja 1 100 000 tulijan välille. Trendi turvapaikkahakemusten määrässä on ollut siis kasvava, ei laskeva, kaikesta eurooppalaisesta kehitysavusta huolimatta.
Kaikesta satojen ja tuhansien miljardien kehitysavusta huolimatta kehitysmaista yhä lähdetään Eurooppaa kohti ja kasvavissa määrin. Eikä tulijamäärille näy pidäkkeitä, sillä kehitysmaiden väestönkasvu on räjähdysmäistä niin Lähi-idässä kuin Afrikassakin.
Otetaan esimerkiksi Afganistan, joka oli 2000-luvun suurin kehitysavun kohdemaa ennen Talebanin paluuta valtaan vuonna 2021. Mittavan kehitysavun vuosina 2001-2021 Afganistanin väkiluku kasvoi karkeasti 20 miljoonasta 40 miljoonaan. Siis tuplaantui. Vertaillen EU:hun nykyisten jäsenmaiden väestö kasvoi samana aikana 430 miljoonasta 450 miljoonaan. Pelkästään Afganistanin väestö kasvoi siis yhtä paljon kuin koko EU:n. Kaikesta kehitysavusta huolimatta.
Samana aikana 2001-2021 Irakin väestö kasvoi 25 miljoonasta 42 miljoonaan. Somalian 8 miljoonasta 17 miljoonaan. Jopa tuhoisasta sisällissodasta kärsineestä ja miljoonista maasta paenneista huolimatta Syyrian väestö on kasvanut 17 miljoonasta 21 miljoonaan. Tulijat eivät vastaanottamalla lopu.
Karuin esimerkki on Afrikasta, jonka pohjoisrannikon läpi Eurooppaan nytkin pyritään. Koko Afrikan väestöksi arvioitiin vuonna 2001 karkeasti 850 miljoonaa. Vuonna 2021 väestö oli kasvanut 1 400 miljoonaan. Tänä vuonna lähestymme jo 1 600 miljoonaa.
EU:n väestön kasvaessa hädin tuskin yhdellä miljoonalla vuodessa, kasvaa Afrikan väestö täysin kestämätöntä yli kahden prosentin vuositahtia, yli 30 miljoonalla vuodessa. Yhdessä Suomen nelivuotisessa hallituskaudessa afrikkalaisten määrä kasvaa karkeasti 120 miljoonalla. Nykyennustein 2 000 miljoonan afrikkalaisen rajapyykki rikkoutuu 2030-luvun lopulla ja 3 000 miljoonan 2060-luvulla.
Muistutuksena yksi (1) miljoona vapaasti ja rajoituksetta vaeltelevaa turvapaikanhakijaa riitti saamaan koko Euroopan sekaisin vuonna 2015, ja sen jälkiä korjataan vieläkin.
Ihmisten määrä maailman vähiten vakaissa, vähiten demokraattisissa, vähiten järjestäytyneissä ja vähiten turvallisissa maissa lisääntyy räjähdysmäisesti. Mikään määrä tulijoiden vastaanottamista ei tule riittämään, sillä väestökasvu ylittää monikymmenkertaisesti vastaanottokyvyn – ja ennen kaikkea: eurooppalaisten vastaanottohalun.
On siis vaarallinen harhaluulo, ettei Eurooppa tarvitsisi tällaisten näkymien edessä raja-aitoja. On vaarallinen harhaluulo, että kehitysavun lisääminen olisi ratkaisu kehitysmaiden ongelmiin ja väestöräjähdykseen. Tulijoita rajattomasti vastaanottamalla muutumme nopeammin itse kehitysmaakansoitetuksi kehitysmaa-Euroopaksi kuin mitä saamme ongelmia ratkaistuiksi lähtömaissa – oli ratkaisukeinoina Razmyarin ehdottama kehitysapu, ilmastotoimet tai rauhantyö.
Ne voivat olla lisä, mutta eivät koskaan ensisijainen ja tärkein keino turvata Eurooppaa hallitsemattomalta massasiirtolaisuudelta. Eurooppa tarvitsee rajoja, kontrollia ja laittomasti tänne vyöryvien ihmisten välitöntä palauttamista.
Ne ovat ainoita realistisia ja täysin meidän omissa käsissämme olevia keinoja pysäyttää tulijavyöryt ja yhteiskuntiemme kehitysmaalaistuminen.
Dan Burmawi kirjoittaa: "Muslimiväestön käyttäytymismallit ei-muslimimaissa muuttuvat ennustettavasti sen mukaan, kuinka suuri osuus heillä on kokonaisväestöstä:
0–2 %
Kun muslimit muodostavat alle 2 % väestöstä, he pitävät yleensä matalaa profiilia.
Tämä on rauhallisen islamilaisen lähetystyön ja maineen rakentamisen vaihe.
Islam esitetään isäntäyhteiskunnalle rauhanomaisena, järkevänä ja eettisenä. Painopiste on integraatiossa, suvaitsevaisuudessa ja hyväntekeväisyystyössä.
Islamia kohtaan esitetty kritiikki sivuutetaan tietämättömyytenä tai islamofobiana, samalla kun yhteisö rakentaa infrastruktuuriaan, moskeijoita, yhteisökeskuksia ja islamilaisia kouluja.
Tässä vaiheessa muslimiyhteisöt hyödyntävät länsimaisen liberalismin kieltä saadakseen jalansijaa: uskonnonvapaus, kansalaisoikeudet ja syrjinnän vastaiset lait.
Poliittinen osallistuminen on vähäistä, ja konflikteja herättävää retoriikkaa vältetään. Julkinen toiminta keskittyy uskontojen väliseen vuoropuheluun, kulttuurivaihtotapahtumiin ja valistustyöhön, joiden tarkoituksena on normalisoida islam rauhanomaisena ja rakentavana voimana monikulttuurisessa yhteiskunnassa.
Tätä vaihetta leimaa myös vahva uhrin rooliin perustuva kertomus.
Muslimit kuvataan ahdistetuksi vähemmistöksi, joka tarvitsee suojelua muukalaisvihamielisiltä enemmistöiltä. Islamilaisia oppeja pyritään suojelemaan julkiselta tarkastelulta syyttämällä kritiikkiä vihapuheeksi ja vetoamalla uskonnonvapauden suojeluun.
1990-luvun alkupuolella muslimiväestön osuus maissa kuten Irlannissa, Uudessa-Seelannissa ja Norjassa pysyi tämän kynnyksen alapuolella. Yhteisöt keskittyivät moskeijoiden rakentamiseen ja kulttuuriseen integraatioon. Väkivaltaiset tapaukset olivat harvinaisia, ja retoriikka oli suunnattu yhteiseloon.
2–5 %
Kun väestöosuus ylittää 2 prosentin rajan, tapahtuu huomattava muutos.
Esille nousee eturyhmiä, joiden asenne on aiempaa aggressiivisempi. Vaatimukset eivät ole enää pelkkiä pyyntöjä, vaan ne esitetään kansalaisoikeuksina: halal-ruoka kouluissa ja sairaaloissa, islamilaiset rukoushuoneet julkisissa rakennuksissa, sukupuolen mukaan erotetut uintiajat sekä islamilaisten juhlapäivien tunnustaminen.
Nämä vaatimukset on kääritty tasa-arvon kielenkäyttöön, mutta niiden taustalla oleva viesti on selvä: islam ei pyri pelkästään tasa-arvoon, vaan se on alkanut muokata isäntäyhteiskuntaa.
Tässä vaiheessa vaaditaan sharia-lain mukaisia järjestelyjä paitsi yksityisessä uskonnollisessa elämässä myös julkisissa instituutioissa. Työpaikoilta vaaditaan rukoustaukojen sallimista. Julkisia kouluja painostetaan poistamaan opetussuunnitelmasta islamofobiseksi katsottua sisältöä.
Termit kuten ”islamofobia” muuttuvat strategisiksi aseiksi, joilla pelotellaan kriitikoita ja vaiennetaan julkista keskustelua.
Ontariossa 2000-luvun alussa yritettiin ottaa käyttöön sharia-välitystuomio siviili- ja perheoikeudellisissa riidoissa. Vaikka aloite lopulta kaatui yleisen vastustuksen vuoksi, se paljasti ideologisen päämäärän: pyrkimyksen institutionalisoida islamilainen oikeuskäytäntö länsimaisen oikeusjärjestelmän sisälle. Samanlaisia pyrkimyksiä on ilmennyt Australiassa ja Yhdysvalloissa.
5–10 %
Kun muslimiyhteisöjen osuus on 5–10 %, ne siirtyvät integraatiosta rinnakkaisyhteiskuntaan. Alueita, joille viranomaiset eivät uskalla mennä, alkaa muodostua – kaupunkien erillisalueita, joissa valtion lakia joko sivuutetaan tai sitä vastustetaan aktiivisesti.
Poliisi välttää puuttumista asiaan, ja epävirallinen sharia-lain täytäntöönpano vakiintuu. Kunnianmurhat, naisten sukupuolielinten silpominen, moniavioisuus ja pakkoavioliitot alkavat ilmetä, ei yksittäisinä tapauksina, vaan isäntämaan erillisen oikeusjärjestyksen piirteinä.
Tässä vaiheessa nähdään myös lisääntyvää oikeudellista jihadia, pyrkimyksiä määritellä uudelleen jumalanpilkkalait, kriminalisoida islamin kritiikkiä sekä painostaa tiedotusvälineitä, tiedemaailmaa ja poliitikkoja noudattamaan sääntöjä. Islamin totalisoiva luonne ei salli lokerointia.
Kaiken on alistuttava sen jumalalliseen lakiin, mukaan lukien sananvapaus, sukupuolten väliset suhteet ja hallinto.
Yli 80 sharia-tuomioistuinta toimii epävirallisesti Isossa-Britanniassa ja antaa päätöksiä kaikesta, avioerosta perintöasioihin, usein naisten vahingoksi ja kansallista lakia rikkoen.
Pyrkimykset tutkia tai kritisoida näitä tuomioistuimia kohtaavat rasismisyytöksiä ja islamofobiasyytöksiä.
Pariisia ympäröivät esikaupunkialueet, kuten Seine-Saint-Denis, ovat tulleet synonyymeiksi laittomuudelle ja islamilaiselle radikalismille.
Poliisi ei partioi ilman vahvistuksia. Siviiliviranomaiset eivät kykene tai eivät halua valvoa Ranskan sekulaaaria yhteiskuntajärjestystä. Samuel Patyn mestaus vuonna 2020 sen jälkeen, kun hän oli näyttänyt Muhammadia esittävän pilakuvan, ei ollut poikkeus; se oli sellaisen järjestelmän hedelmä, jossa sharia-herkkyys oli voittanut valtion suvereniteetin.
Ruotsissa muslimien maahanmuutto on johtanut yli 60:n ”haavoittuvan alueen” syntymiseen, joilla hallituksen valta on vähäistä. Raiskaustilastot ovat nousseet, ja ne liittyvät usein muslimienemmistöisistä maista tulleisiin miehiin. Ruotsin valtion reaktio on vaihdellut kieltämisestä myöntyvyyteen.
Belgiassa Brysselin Molenbeekin kaupunginosa on muuttunut jihadistien turvapaikaksi, mukaan lukien ne, jotka koordinoivat vuoden 2015 Pariisin iskuja. Radikaalit imaamit saarnaavat vapaasti, ja pyrkimykset ääriliikkeiden hillitsemiseksi ovat lamaantuneet poliittisen korrektiuden vuoksi.
10 % ja yli
Tässä vaiheessa muslimiyhteisö lakkaa olemasta alakulttuuri ja muuttuu kilpailevaksi kulttuuriksi. Integraatio hylätään islamisaation hyväksi.
Poliittiset puolueet, joilla on selkeästi islamilainen ohjelma, nousevat esiin. Parlamenttien muslimiedustajat alkavat puolustaa jihadistihallintoja ja tuomita länsimaiden ulkopolitiikkaa – ei kriittisen kansalaisen näkökulmasta, vaan sivilisaatioiden välisen vastakkainasettelun kannalta.
Tässä vaiheessa peitellyt vaatimukset korvautuvat avoimilla uhkauksilla. Muhammad-pilapiirroksia ei enää vastusteta mielenosoituksilla, vaan niistä rangaistaan. Yritykset puolustaa sekularismia tuomitaan vihapuheeksi. Islamin kritisoiminen muuttuu rikolliseksi tai jopa hengenvaaralliseksi teoksi. Kokonaiset yhteiskunnan sektorit – media, tiedemaailma, politiikka – lamaantuvat pelosta.
Muslimiyhteisö, joka on nyt vakiintunut ja määrällisesti merkittävä, käyttää demokratiaa aseena sitä itseään vastaan. Se käyttää sananvapautta, uskonnonvapautta ja kokoontumisvapautta purkaakseen juuri nämä vapaudet. Tavoitteena ei ole rinnakkaiselo.
Tavoitteena on saada yhteiskunta alistumaan, joka on sanan ”islam” kirjaimellinen merkitys.
Miksi näin ei tapahdu muiden maahanmuuttajaryhmien kohdalla?
Miksi tällaisia ilmiöitä ei esiinny kiinalaisten, intialaisten, korealaisten, filippiiniläisten, etiopialaisten tai juutalaisten maahanmuuttajien keskuudessa? Miksi sikhit, hindut tai konfutselaiset eivät vaadi rinnakkaisia oikeusjärjestelmiä, erillisiä julkisia tiloja tai niin sanotun jumalanpilkan sensurointia?
Koska missään näistä järjestelmistä ei ole teologista määräystä pyrkiä saavuttamaan maailmanlaajuinen ylivalta. Islamissa on. Islam ei ole pelkästään yksityinen uskomusjärjestelmä, vaan se on geopoliittinen oppi, lakikokoelma, yhteiskuntajärjestys ja totalisoiva ideologia.
Muslimiväestön käyttäytyminen ei ole poikkeama, vaan se on islamin keskeisten opetusten looginen jatke, kun uskonto saavuttaa määrällisen vahvuuden.
Perustuu Peter Hammondin kirjaan: Slavery, Terrorism and Islam: The Historical Roots and Contemporary Threat."
@MakisenJussi@rtheino no juuri se ärsyttää suurta osaa suomalaisista, me olemme todella kateellinen kansa. toivottavasti yllä mainitut podcastit saavat nuoret muuttumaan ja arvostamaan toisten menestystä ja motivoi muutkin yrittämään