Vieläkin projekteissa kuuluu, ettei haluta verkkopalvelua, joka tehdään räätälöiden, mutta yksikään verkkopalvelu ei nykyään synny ilman jonkinasteista räätälöintiä, kyse on koostetusta ratkaisusta.
Uutiskirjeen paluu on jännä ilmiö. 5 v sitten niistä haluttiin totaalisesti eroon ja 10 v sitten niitä lähetettiin kaikille kohderyhmille - myös sisäisille.
Viime viikolla kohisutti se, että joihinkin julkisiin kilpailutuksiin tulee vain vähän tarjouksia. Kuntapuolella verkkosivustojen suhteen on hyvä tilanne, koska markkina toimii ja voi rauhallisin mielin kilpailuttaa projekteja ja saada runsaasti hyviä tarjouksia.
Kukaan ei halua, että verkkosivut ovat umpikujia, joten sisältöjä pitää suositella. Mutta perustuisiko se sisältöjen relaatioihin, käyttäytymiseen vai dataan? Joktap aina tarvitaan jotain – syviä taskuja tai näppärää käsityötä.
Datakatsauksemme kertoo, että vuonna 2022 oli paljon julkisia kilpailutuksia, joihin tuli vain yksi tarjous. Kyse on ollut joko erittäin tiukasti rajatusta teknologiasta tai muista tiukoista vaatimuksista tai ehdoista. Tietoista tai ei, uudelleenkilpailutus olisi asiallista.
En ole ollut yhdessäkään verkkopalveluprojektissa mukana, jossa ei yhtenä ratkaistavana ongelmana ole ollut haku. Se mikä on hyvä, niin se on ratkaistavissa. Postauksesta vaihtoehtoja ja avattu niiden taustoja.
3.0:n ytimeen sopii WordPress, joka on kuin Skoda Octavia - pragmaattinen järkivalinta, joka palvelee suurinta osaa organisaatioiden tarpeita. Arkkitehtuurinäkökulmasta se on todella joustava: modulaarisena ja palasista kasattavana sen kylkeen voi räätälöidä vaikka mitä.
Kun verkkosivustouudistuksessa on monta kokkia, on kommunikointi tärkeää. Yksi kommunikoinnin keino on vaatimusmäärittely, joka toimi ohjenuorana koko projektin läpi.
Kuntasivustoilta haetaan nopeasti täsmätietoa, hakukoneen kautta tullaan ja mobiilia käytetään. Kokosin kirjoitukseen vinkkejä, miten tämän tiedon avulla voi parantaa sivuston laatua.
Mikä alusta intranetille? Miten vaikuttaa sisältökonsepti? Pilvilinjaukset? Raha? Tai vaikkapa se saavutettavuus? Paljon kysymyksiä, joihin kannattaa vastata ennen kuin valitsee sitä yleisintä.
Millä perusteilla tulisi valita intranetille teknologia? Kuten kaikissa teknologiavalinnoissa, oikean alustan valintaan liittyy paljon muuta, kuin ominaisuuksien vertailua, mutta tämä on erityisesti intranetin kohdalla tärkeää. https://t.co/ZEUKCsQIJR
M365-intraa rakennellessa ei sisältöjä niin vain siirretä sivustolta toiselle, vaan suunnittelu pitää ajatella uusiksi ja apuna kannattaa käyttää ennemmin mindmapia kuin exceliä.
Intranetin sisältörakenteen suunnitteluun kannatta käyttää aikaa ja vaivaa, etenkin jos uusi intranet luodaan M365 SharePoint Onlinella, joka vaatii sisällöntuottajalta täysin uutta ajattelutapaa. https://t.co/ICJtwyQSQp
Vaikka Suomessa tehdään eniten introja M365-työkalujen avulla, voi intran tehdä samoilla alustoilla kuin verkkosivustotkin - vaikka WP:llä. Varsinkin jos tärkeää tavoittaa isoja joukkoja samoilla viesteillä ja ehkäpä vähän omaleimaisemmin.
Verkkopalveluja suunnitellessamme pamutamme etenkin polkuja ja yksittäisiä kontaktipisteitä. Yhdistämme käyttäjien tarpeet, liiketoiminnan tarpeet ja reunaehdot sekä teknologian mahdollisuudet. Kollegani @camillaheikkila kirjoituksessa konkreettisia esimerkkejä miten tämän teemme
Palvelumuotoilu on vaikea käsite, ja se ymmärretään hyvin monella eri tavalla. Verkkopalvelu-uudistuksissa on harvoin kyse varsinaisesta palvelutoiminnan muotoilusta, mutta se ei tarkoita, ettei suunnittelu voi pohjautua muotoiluajatteluun. https://t.co/41F2Vxp2bx
Verkkopresenssi koostuu useammasta eri kanavasta: verkkosivustoista ja -kaupoista, kampanjasivustoista ja kumppanien palveluista. Kokonaisuuksissa hyödynnetään usein rajapintalähtöisiä sisällönhallintajärjestelmiä. Pohjolassa Contentrul hallitsee ja Sanity kasvattaa suosiotaan.
Rajapintalähtöisten sisällönhallintajärjestelmien (ns. headless CMS) ympärillä on paljon pöhinää. Käytännön toteutuksia on kuitenkin edelleen rajallinen määrä. https://t.co/SjPoOfAnpG
Hybridityö – huoh. Ainakin näin konsultin näkökulmasta. Jokainen työpaja valmistellaan nykyään siten, että siihen on mahdollista osallistua myös etänä. Vaikka pyrittäisiinkin siihen, että kaikki ovat läsnä. Onneksi on hyvä välineitä ja tottuneita käyttäjiä.
Tarjousten laadullinen arviointi on aina jännää, mukavaa ja sitkeää hommaa. Saahan niistä lukea, miten yhdessä tehdyt konseptit toteutuisivat ja miten asiakkaan tarpeet huomioitaisiin.
Tarjousten laadullinen arviointi varmistaa onnistuneen ratkaisun julkisessa hankinnassa. Laadullisessa arvioinnissa olennaista on, että arviointikriteerit on kerrottu selkeästi kilpailutuksen yhteydessä, arviointi on systemaattista ja toistettavissa. https://t.co/6wJ31wg7AC
Juuri nyt tuntuu siltä, että saavutettavuus = WCAG-kriteerit. Joita ei kuitenkaan pystytä täysin noudattamaan. Tiukkojen kriteerien sijaan kannattaisi (julkisissa) verkkopalveluissa huolehtia selkeästä virkakielestä, käytettävyydestä ja kognitiivisesta saavutettavuudesta.
Rakennetaanko suomalaisten verkkopalvelujen saavutettavuutta loppukäyttäjät mielessä vai direktiivin vaatimat WCAG-kriteerit mielessä? https://t.co/a8uevNN8D4
WP hallitsee verkkopalvelujen alustana – vähitellen myös isommissa projekteissa. Kolikon toisella puolella on (Suomen) markkinan yksipuolistuminen ja toisella osaamisen kasvaminen. Tietynlaisiin tarpeisiin se on oikein hyvä alusta. Kunhan on ensin selvittänyt ne tarpeet.
Viestijälle nämä kuvien tekoälyohjelmat ovat super kiinnostavia, sen verran paljon saa keksaista erilaisia kuvituskuvia erilaisiin paikkohin. Kollegani @samikalanen käy läpi eri generaattoreita ja käyttökohteita. Ja onpa luonut monia esimerkkiä.
Grafiikkaa tuottavilla tekoälyohjelmilla saa aikaan hauskan näköisiä kuvia, jotka alkavat jo olla verkkokuvitukseen soveltuvia. https://t.co/SlWZg9ZVot