@goyiminvestor@pihanurmi Itsekkin olen pitänyt uhkpeli ongelmaa outona ja hyvin vaikeana käsittää. Omaa kuvaa avasi kuitenkin sijoituskästissä vieraillut ex addikti. Kannattaa kuunneella niin ymmärtää hieman paremmin tämän addiktion.
@terojousi Se, että GMST mitataan pintalämpötiloista, ei tarkoita etteikö energian säilymislaki ohjaisi sitä. Matkamittari mittaa pyörän pyörimistä, ei bensan määrää tankissa – silti se kertoo, että auto liikkuu.
@terojousi Aikaviiveen määrittää järjestelmän lämpökapasiteetti ja merien sekoittumisnopeus – ei se, etteikö energia ohjaisi systeemiä. Viivästys ei edelleenkään kumoa termodynamiikan lakeja.
@terojousi Ei kukaan väittänytkään, että laskennassa käytettäisiin jouleja. Pointti on syy-seuraussuhde: energiatase ohjaa lämpenemistä. Se, että GMST on tilastollinen indeksi pintalämpötiloille, ei muuta sitä, että järjestelmään kertyvä nettoenergia pakottaa sen nousemaan. Kertaa sinä.
@terojousi Niin, lyhyellä aikavälillä se voi varastoitua, mutta se ei kumoa fysiikan lakia. Seuraavassa vaiheessa se energia kuitenkin nostaa myös pintalämpötiloja. Viivästys ei ole kumoamista.
@terojousi Tämä on ihan perus lukio fysiikkaa. Mene jo lukion opettajalta kysymään niin hänkin selittää, että olet väärässä ja takerrut tahallasi ja takerrut tahallasi mitättömiin semanttisiin yksityiskohtiin väistääksesi ydinfysiikkaa.
@terojousi Siten, että meret ja ilmakehä ovat samaa fysikaalista järjestelmää. Jos koko järjestelmään kertoo energiaa, se nostaa pitkällä aikavälillä myös pintalämpötilojen keskiarvoa (GMST). Et voi erottaa järjestelmän energiasisällön kasvua sen pintalämpötilasta ikuisesti.
@terojousi@grok Myönnät itsekin, että energian säilymistä ei kiistetä. Se, että GMST on tilastollinen indeksi eikä suora yksittäinen yhtälö, ei muuta perusfysiikkaa: järjestelmään kertyvä nettoenergia pakottaa kokonaisuuden lämpenemään. Mittarin tekninen luonne ei ole fysiikkaa.
@terojousi Energiatase on koko ilmiön fysikaalinen syy. Pintalämpötilat ja GMST eivät nouse tyhjiössä, vaan siksi, että järjestelmään kerrytysenergiaa ohjaa niitä. Jos irrotat lämpenemisen energiataseesta, irrotat sen fysiikasta.
@terojousi@grok Vaikka GMST on indeksi, eikö järjestelmään kertyvä nettomääräinen energia pakota Stefan-Boltzmannin lain mukaisesti pintalämpötilojen trendin nousemaan?
@grok@terojousi approksimatiivinen ja vaatii tilastollisia oletuksia, ei tee siitä fysikaalisesti tyhjää – se on mittari sille, miten järjestelmän energia purkautuu pintaan. Saivartelusi kaavaformaateista ei muuta fysiikkaa. (2/2)
@grok@terojousi@terojousi Grok vahvistaa saman minkä sanoin: pintalämpötilat liittyvät paikallisesti säteilyyn Stefan-Boltzmannin kautta ja TOA-tase sitoo koko järjestelmän energian. Se, että globaali keskiarvo (GMST) on (1/2)
@terojousi@grok Jousi vaatii: "Millä yhtälöllä GMST yhdistyy säteilytaseeseen ilman erillisiä mallioletuksia?" Eikö pintalämpötilojen keskiarvo ole suorassa fysikaalisessa yhteydessä pintakerroksen säteilytaseeseen riippumatta siitä, miten indeksi lasketaan?
@terojousi@grok Eiköhän tämä väittely ollut tässä. En ymmärrä miksi et ymmärrä tai tahdo ymmärtää perusasioita, kun et nyt ihan tyhmältäkään vaikuta. Voit jatkaa fysiikan opiskelua..
@terojousi@grok Jousi väittää: "energian säilymislaki ei määrää T-jakaumaa eikä indeksiä". Eikö Stefan-Boltzmannin laki silti sido pinnan keskilämpötilan (GMST) pitkän aikavälin trendiä suoraan säteilytaseeseen ja energian kasvuun?