Kuluttajien luottamus vajosi lokakuussa takaisin todella synkälle tasolle. Jotain ajan hengestä kertoo alla oleva jakauma sosioekonomisen aseman mukaan. Varmaan kertoo paljon myös niistä syistä, miksi kannustavuuden ja työn tarjonnan lisääminen ei ole lähtenyt toimimaan.
@JuhoKostiainen Suomen energiapolitiikka on politiikan osa-alue, jossa Suomi on onnistunut varmaan parhaiten. Sähkö on halpaa ja puhdasta. Siirtoverkko kunnossa. Investoinnit sähköä paljon käyttävään tuotantoon kasvussa. Hanhikivi-projektin sählääminen erottuu suurena virheenä.
Kannattavuus liikkuu samansuuntaisesti kuin tuotantokustannukset. Viestii teollisuuden hyvästä hinnoitteluvoimasta. Kohoavat kustannukset onnistutaan siirtämään hintoihin ja samalla katetta vähän nostetaan. Toki taustalla voi olla myös myynnin kasvu hyvässä suhdanteessa.
EK:n suhdannebarometrin mukaan teollisuustuotanto jatkaa hyvässä kasvussa. Mutta huomionarvoista on myös se, että kasvu tapahtuu kyselyn mukaan kannattavasti. Alla oleva kuvio kuvaa teollisuusyritysten näkemystä kannattavuutensa kehityksestä nyt ja lähitulevaisuudessa.
"...kantaverkkoon liittymisen ehdoissa pitää edellyttää datakeskuksilta joko säätövoimaa tai kulutusjoustoa. Ehtojen pitää olla riittävän tiukat, jotta niiden tuomat haasteet sähköjärjestelmälle ja sähkön hinnalle saadaan minimoitua."
https://t.co/LtUlhXmjEY
Teollisuuteen tullut taas mojovasti tilauksia. Oman arvioni mukaan voi hyvinkin olla, että uusien tilausten arvon kasvusta puolet on hintojen nousua ja puolet määrän kasvua. Mutta hienossa vedossa teollisuus on kuitenkin.
Teollisuuden kannattavuus oli jo viime vuonna hyvällä tasolla, vaikka suhdanne ei ollut vielä kuumennut. Metalliteollisuuden nettotulos-% oli +8 %. Ja konepajojen +16 %.
@komulainenpirk@ir_rkp Siksi että työn teettäjä haluaa maksimoida voittonsa (mikä ei ole sinänsä väärin) maksamalla työpanoksesta mahdollisimman vähän.
Siksi että viranomaisille ei ole annettu tarvittavia resursseja ja toimivaltaa epäterveiden toimintatapojen kitkemiseen.
Tässä jutussa nousee esille monia asioita, joiden ei pitäisi olla kuvatulla tavalla. Ehkä ikävintä on tämä: "Ruokalähetit tekevät tavallisesti töitä joka päivä kellon ympäri". Halutaanko me oikeasti tällaista yhteiskuntaa? https://t.co/rRPlVVVX7v
Loistavaa elinkeinoelämä! Selvästi on halua puuttua yhteen taloutemme suurista kasvun esteistä eli kasvurohkeuteen ja suhtautumisesta riskiin.
https://t.co/jhAfSmHuS3
Teollisuuden uudet tilaukset lisääntyivät tammi-heinäkuussa +16 %. Osa määrän, osa hinnan nousun seurausta. Luultavammin näkyy tuotantomäärissä loppuvuonna. Tammi-heinäkuussa tehdasteollisuuden volyymi kasvoi kohtuuhyvin +3 %. https://t.co/gJ0UV3eglX
Vienti on hyvässä vireessä. YLE kiinnittää aivan oikein huomiota siihen, että viennin arvon kasvusta volyymia suurempi osa tulee hintojen noususta. Sinänsä hintojen nousu on hieno juttu, koska juuri vaihtosuhde on kuulunut Suomen viennin heikkouksiin.
https://t.co/aGJWaf0IRM
"Hitsaajat ja koneistajat nousivat kärkeen..." Yksi toimivimmista talouden kasvutoimista on teollisuuden kasvun esteiden poistaminen. Eli tavalla tai toisella mainittuja ammattilaisia on nyt vaan saatava teollisuuteen, jos Suomessa halutaan talouskasvua.
https://t.co/kCoq03Heii
Teollisuuden kasvu on tärkeässä asemassa, kun Suomen talouskasvua rakennetaan ja julkinen talous laitetaan kuntoon. Mutta kasvu ei synny, jos sille ei luoda edellytyksiä. Blogini aiheesta:
https://t.co/zo1GGyJCm0
Teollisuudesta vahvat ja suhdannekäännettä tukevat luvut tänään. Uusien tilausten arvoa ja liikevaihtoa vetää tosin ylöspäin myös hintojen voimakas nousu. Esim. tehdasteollisuuden tuottajahinnat nousivat kesäkuussa +6 % vuoden takaisesta.
https://t.co/cioPYz0i4i
Exit-vero on olemassa monessa verrokkimaassa. Miksi maasta muuttavat ja maassa pysyvät ihmiset pitäisi olla täysin eri viivalla? Mielestäni arvonnousun verottaminen exit-verolla ei ole rangaistus. Mutta veron voi muotoilla viisaasti tai vähemmän viisaasti.
https://t.co/0bb3i7gaVj