X Turku Finland

🇫🇮🇸🇪🇬🇧 🇧🇷🇩🇪 Father of 4. Undertaker. Officer. Nature 🌱 needs Co2, O3 Theraphy,
Hosted 24 🇺🇦 refugees.

❤️ Love and light 🌞 of wisdom to us all 🌍

[X Turku Finland @Eric_deWit]

https://t.co/v1kSgoTUFq

[X Turku Finland @Eric_deWit]

https://t.co/hztau5HJa3

[X Turku Finland @Eric_deWit]

https://t.co/9SbWZwVANu

[X Turku Finland @Eric_deWit]

Linux-siirtymä Eurooppaan: kompakti yhteenveto

Linux pidentää vanhojen koneiden elinikää (kevyt distro vie 0,5–1 GB RAM vs Windows 11:n 3–4 GB), vähentää e-wastea ja uusia hankintoja. Toimistotyöhön riittää mainiosti – ei lisenssimaksuja, ilmaiset päivitykset.

Julkinen sektori: Schleswig-Holstein ~15 M€/v säästöjä, Ranskan Gendarmerie 100k+ konetta + 40 % TCO-lasku. EU-laajuinen potentiaali miljardeja euroja + digitaalinen suvereniteetti (vähemmän MS/US-riippuvuutta).

“Laatu” toimistotyössä ei kärsi – ympäristö ja kiertotalous hyötyvät.

#Linux #AvoinLähdekoodi #Kiertotalous #EWaste #DigitaalinenSuvereniteetti #EU #Säästöt #VihreäIT #OpenSource #JulkinenSektori #Ympäristö #HardwareReuse #LibreOffice

[X Turku Finland @Eric_deWit]

Linux-siirtymä Eurooppaan: kompakti yhteenveto

Linux pidentää vanhojen koneiden elinikää (kevyt distro vie 0,5–1 GB RAM vs Windows 11:n 3–4 GB), vähentää e-wastea ja uusia hankintoja. Toimistotyöhön riittää mainiosti – ei lisenssimaksuja, ilmaiset päivitykset.

Julkinen sektori: Schleswig-Holstein ~15 M€/v säästöjä, Ranskan Gendarmerie 100k+ konetta + 40 % TCO-lasku. EU-laajuinen potentiaali miljardeja euroja + digitaalinen suvereniteetti (vähemmän MS/US-riippuvuutta).

“Laatu” toimistotyössä ei kärsi – ympäristö ja kiertotalous hyötyvät.

#Linux #AvoinLähdekoodi #Kiertotalous #EWaste #DigitaalinenSuvereniteetti #EU #Säästöt #VihreäIT #OpenSource #JulkinenSektori #Ympäristö #HardwareReuse #LibreOffice
@ir_rkp

[X Turku Finland @Eric_deWit]

https://t.co/nxF2iTddOp

[X Turku Finland @Eric_deWit]

https://t.co/ra8MHfhZ9E

[X Turku Finland @Eric_deWit]

Grok AI:
Ei.
Alexander Stubb ei ole tunnettu rauhan diplomaatti
eikä ole esittänyt itsenäisiä kompromissirauhan aloitteita.Hän on vahvasti Ukrainan puolella: tukenut kymmeniä ase- ja dronepaketteja, vaatinut Ukrainan neuvotteluvoimaa, alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja sitä, että Nato/EU-päätökset tehdään itsenäisesti. Hänen ”rauhan” linjansa on käytännössä: tulitauko → neuvottelut Ukrainan ehdoilla. Taustalla hän on toiminut Støren kanssa USA–Ukraina-välittäjänä, ei neutraalina rauhanvälittäjänä.#Stubb #Rauhanpuhe #Oslo #Tosiasiat #UkrainaTuki

[X Turku Finland @Eric_deWit]

https://t.co/LtmkZlzabd

[X Turku Finland @Eric_deWit]

Grok:
Ei.
Nämä kolme eivät ole tunnettuja rauhan diplomaatteja eivätkä ole esittäneet varsinaisia kompromissirauhan ehdotuksia.

Zelenskyi**: Sotapresidentti, jonka ”rauhansuunnitelma” vaatii Venäjän täydellistä vetäytymistä, Krimin palauttamista, sotakorvauksia ja Ukrainan Nato-jäsenyyttä. Ei ole tehnyt kompromissitarjouksia.
Støre**: Norjan pääministeri, joka tukee voimakkaasti Ukrainan aseapua ja Venäjä-pakotteita. Ei ole profiloitunut rauhanvälittäjänä.
Witkoff**: Trumpin liikemies-lähettiläs, kiinteistökauppias ilman diplomatian taustaa. Tunnetaan enemmän diilien tekemisestä kuin rauhanehdotuksista.

#Rauhanpuhe #Tosiasiat #Oslo #Zelenskyi #Witkoff #Støre

[X Turku Finland @Eric_deWit]

https://t.co/T3MtDYqRjN

[X Turku Finland @Eric_deWit]

https://t.co/HukiOXatgd

[X Turku Finland @Eric_deWit]

Saudi-Arabialla ei ole virallista -kruununperimysjärjestystä. Toisin kuin esimerkiksi Ison-Britannian monarkiassa, Saudi-Arabiassa perimysjärjestys ei määräydy automaattisesti esikoisoikeuden mukaan. Tällä hetkellä Mohammed bin Salman (https://t.co/IGFgMPa4Pp) (MBS) on kruununprinssi, mutta hänen jälkeensä tulevaa virallista varakruununprinssiä (Deputy Crown Prince) ei ole nimetty. Seuraavan perillisen valitsee tulevaisuudessa maata hallitseva kuningas yhdessä kuninkaallisen perheen vanhimmista jäsenistä koostuvan uskollisuusneuvoston (Allegiance Council) kanssa. [1] (https://t.co/PLHtHtAacy), [2] (https://t.co/34VH5QDcRw), [3] (https://t.co/EvZJyuLQbp)
Kaikki merkittävät perintöön tai valtaan oikeutetut Al Saudin suvun jäsenet asuvat tällä hetkellä Saudi-Arabiassa, ellei toisin mainita. Seuraavat kymmenen henkilöä ovat suvun vaikutusvaltaisimpia jäseniä, mahdollisia tulevia kruununperijöitä tai suvun muiden haarojen päämiehiä MBS:n jälkeen:

1. MBS:n omat lapset (suora sukulinja)

MBS:n vanhin poika prinssi Salman bin Mohammed Al Saud (syntynyt 2011) ja hänen nuoremmat veljensä Mashour (https://t.co/BwhyIJDlRJ) ja Abdulaziz ovat tulevaisuudessa vahvoja ehdokkaita suorassa perimyslinjassa, jos maassa siirrytään pysyvästi isältä pojalle -perimykseen. He asuvat Saudi-Arabiassa. [1] (https://t.co/kVNNCucQ8r)

2. Veljet ja puoliveljet (nykyiset avainministerit)

• Khalid bin Salman Al Saud (https://t.co/9OY0z9cU0M) – MBS:n nuorempi täysveli ja maan nykyinen puolustusministeri. Häntä pidetään yhtenä MBS:n luotetuimmista liittolaisista. (Saudi-Arabia) [1] (https://t.co/WXl5m9Y8WP)
• Abdulaziz bin Salman Al Saud – MBS:n vanhempi puoliveli ja maan pitkäaikainen energiaministeri. Erittäin kokenut teknokraatti. (Saudi-Arabia)
• Turki bin Salman Al Saud (https://t.co/jyDMjHFOiB) – MBS:n veli, joka johtaa suvun suuria liiketoiminta- ja sijoitusrakenteita. (Saudi-Arabia)

3. Muiden mahtisukujen ja entisten kuninkaiden haarat

Faisal bin Farhan Al Saud (https://t.co/EtkmGB745L) – Saudi-Arabian nykyinen ulkoministeri. Hän kuuluu suvun kaukaisempaan haaraan, mutta on noussut maan näkyvimmäksi diplomaatiksi. (Saudi-Arabia)
Miteb bin Abdullah Al Saud (https://t.co/6wibMicyLf) – Edellisen kuninkaan (Abdullahin) poika ja kansalliskaartin entinen johtaja. Edustaa kuningas Abdullahin perintölinjaa. (Saudi-Arabia)
Al-Waleed bin Talal Al Saud (https://t.co/gnkMfGFJiC) – Maailmankuulu miljardöörisijoittaja. Hän on poliittisesti sivussa, mutta edustaa suvun valtavaa taloudellista mahtia. (Saudi-Arabia) [1] (https://t.co/sNp4wbiyot), [2] (https://t.co/qgk4YMZntT)

4. Syrjäytetyt tai valvotut vanhemmat kärkihahmot

Mohammed bin Nayef Al Saud (https://t.co/zwiSXClbWW) – Entinen kruununprinssi ja sisäministeri, jonka MBS syrjäytti vuonna 2017. Hän on tiettävästi kotiarestissa tai valvonnassa Saudi-Arabiassa.
Ahmed bin Abdulaziz Al Saud (https://t.co/JMudDSQk3j) – Kuningas Salmanin nuorempi veli (perustajakuningas Ibn Saudin elossa oleva poika). Hän on ollut pidätettynä tai tiukassa valvonnassa vuodesta 2020 lähtien. (Saudi-Arabia)
Muqrin bin Abdulaziz Al Saud (https://t.co/Ezt1Y22igP) – Entinen kruununprinssi, joka väistyi Salmanin tullessa valtaan. (Saudi-Arabia) [1] (https://t.co/soJcCDpg0N), [2] (https://t.co/zoSVLq20d0), [3] (https://t.co/GOQj11Dk2k), [4] (https://t.co/PLHtHtAacy)
MBS on keskittänyt vallan vahvasti omalle perheelleen. Jos haluat, voimme tarkastella tarkemmin:
• Miten uskollisuusneuvosto (Allegiance Council) käytännössä toimii valintatilanteessa?
• Ketkä ovat MBS:n omat lapset ja mikä heidän roolinsa on tulevaisuudessa?
• Miten Al Saudin suvun varallisuus on jakautunut näiden eri haarojen kesken?

[X Turku Finland @Eric_deWit]

https://t.co/35EuQPGnyV

[X Turku Finland @Eric_deWit]

Dieselin osalta tilanne on tiukka Lähi-idän dieselvienti Eurooppaan putosi syyskuussa kuuden vuoden pohjaan, noin sataan kymmeneen tuhanteen tynnyriin päivässä, kun elokuussa se oli vielä satayhdeksänkymmentätuhatta. Saudi-Arabian osuus oli viime vuonna noin kolmesataatuhatta tynnyriä päivässä. Venäjä on pidentänyt oman dieselvientikieltonsa lokakuun loppuun, ja Yhdysvallat uhkasi vientikiellolla, kunnes G7 sopi sadan miljoonan tynnyrin varastojen vapauttamisesta neljässä kuukaudessa.

Euroopan dieselhinnat ovat olleet ennätystasolla — pohjois-länsieurooppalainen diesel nousi syyskuun puolivälissä noin tuhatkuusisataa neljäkymmentäkaksi dollaria tonnilta, ja halkeamamarginaalit ylittivät sadan dollarin tynnyriltä. IEA arvioi, että dieselin niukkuus voi jatkua vuoteen kaksituhattakaksikymmentäseitsemään asti.

[X Turku Finland @Eric_deWit]

Ulkomaalaisten ja vieraskielisten (muunkielisten) opiskelijoiden määrä ammatillisessa koulutuksessa on kasvanut voimakkaasti noin 10 vuodessa.

Vuonna 2015 vieraskielisiä oli noin 24 600 (n. 8,5 % opiskelijoista).
Vuonna 2023 osuus oli noin 15 % (perustutkinnoissa 17 %), mikä tarkoittaa karkeasti 50 000–55 000 opiskelijaa (kokonaismäärä n. 348 000). Ulkomaalaistaustaisia oli eniten ammatillisessa koulutuksessa (17 %).
Vuonna 2024 vieraskielisten osuus oli noussut noin 19 %:iin (kokonaismäärä n. 353 000), eli karkeasti 65 000–70 000. Ulkomaalaisia (muu kuin Suomen kansalaisuus) oli vuonna 2023 yli 40 000, ja kasvu on ollut nopeinta juuri ammatillisessa koulutuksessa.

Kasvu on ollut moninkertainen (noin 2–2,5-kertainen tai enemmän 2015–2024). Suurimpia lähtömaita/kieliä viime vuosina ovat olleet muun muassa Venäjä, Viro, Filippiinit, Irak ja Ukraina. Monet ovat aikuisia, eivätkä kaikki suorita koko tutkintoa vaan tutkinnon osia. Osa on Suomessa syntyneitä vieraskielisiä, osa maahanmuuttajia.

Kustannukset Suomelle vuosittain
Ammatillisen koulutuksen kokonaiskustannukset olivat vuonna 2023 noin 2,2 miljardia euroa, ja yhden opiskelijavuoden kustannus oli noin 11 360 €.

Tämä on perusrahoitus (opiskelijavuodet, tutkinnot, työllistyminen jne. painottavat kertoimet). Se kattaa myös suomalaiset opiskelijat. Vieraskielisten/ulkomaalaisten osuuden perusteella voidaan arvioida, että heidän peruskoulutuksensa osuus on suuruusluokaltaan useita satoja miljoonia euroja vuodessa (esim. 50 000 opiskelijaa × ~11 000 € ≈ 550 milj. €, mutta tämä on karkea arvio, koska kaikki eivät ole täysiaikaisia opiskelijavuosia, osa on työvoimakoulutusta jne.).

Lisäkustannukset (kysymyksesi kohdat A–D) eivät ole erikseen aggregoituja julkisissa tilastoissa yhdellä luvulla:

A) Kotoutuminen* ja *B) S2-suomenkieli**: Vieraskieliset tarvitsevat enemmän kielitukea, OPVA-opintoja (oppimisvalmiuksia tukevia), erityistä tukea ja ohjausta. S2-opetus ja kielitietoinen opetus vaativat lisäresursseja. Kotoutumiskoulutus (työvoimakoulutuksena) on erillinen, ja sen kustannukset ovat olleet viime vuosina kymmeniä miljoonia euroja vuodessa (esim. n. 50–80+ milj. € riippuen vuodesta ja Ukrainan tilanteesta), mutta se ei ole pelkästään ammatilliseen koulutukseen sidottu.
C) Harjoittelupaikkojen haku** (vastuuopettaja tai puoliso): Työpaikkaohjaus ja harjoittelun koordinointi vievät enemmän aikaa kielitaidon ja kulttuurierojen takia. Tämä näkyy opettajien kuormituksena, mutta erillistä euromäärää ei ole julkaistu.
D) Muut resurssit**: Ohjaus, opiskeluhuolto, erityinen tuki, mahdolliset majoitus-/kuljetuskorvaukset jne. OAJ:n kyselyjen mukaan tuen tarve on kasvanut ja rahoitus per opiskelija on ollut paineessa.

Yhteenveto kustannuksista: Tarkkaa “lisäkustannusten” vuosittaista summaa pelkästään tämän ryhmän kasvusta ei löydy valmiina. Peruskoulutuksen rahoitusosuus on satoja miljoonia euroja vuodessa, ja lisätuki (kieli, ohjaus, harjoittelu, kotoutuminen) nostaa kokonaiskustannuksia merkittävästi. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on ollut paineessa, ja hallitus on leikannut sitä (esim. 120 milj. € -tasoa). Vuodesta 2026 alkaen kolmansista maista tulevilta (opiskelijan oleskeluluvalla) peritään lukuvuosimaksuja, jotka kattavat järjestämiskustannuksia (hinnat vaihtelevat aloittain, esim. tuhansista kymmeniin tuhansiin euroihin vuodessa).

Tiedot perustuvat Tilastokeskukseen, Opetushallitukseen (Vipunen, tilannekuvat), OKM:n rahoitustietoihin ja alan selvityksiin. Tarkempia aikasarjoja saa Vipusesta tai StatFin-tietokannasta. Jos tarvitset tarkempia lukuja tietyltä vuodelta tai alueelta, voin auttaa hakemaan lisää.

[X Turku Finland @Eric_deWit]

https://t.co/MbVXSy4bbB

[X Turku Finland @Eric_deWit]

Grok AI: Ruotsi pitää reduktionspliktin (vastaa Suomen jakeluvelvoitetta) paljon matalammalla.

Diesel oli aiemmin jopa 30,5 % (2022–2023). Vuoden 2024 alussa se laskettiin 6 %:iin sekä bensiinille että dieselille nimenomaan hintasyistä.
Heinäkuusta 2025 lähtien taso on 10 % molemmille, ja se on lukittu vuoteen 2030 saakka.

Suomessa velvoite on selvästi korkeampi ja nouseva (2026: 19,5 %, 2027: 22,5 %, 2030: 34 %).

Ruotsin mallissa priorisoidaan pumppuhintoja ja kilpailukykyä. Alennus laski dieselin hintaa selvästi (ero Suomeen on ollut jopa 50–60 senttiä/litra). Päästövähennyksiä haetaan enemmän sähköistymisellä, verotuksella ja muilla keinoilla; tarvittaessa voidaan ostaa päästöyksiköitä. Velvoitteeseen on myös joustavuutta (esim. osa voidaan täyttää fossiilittomalla sähköllä).

Tulos: Ruotsissa polttoaine on selvästi edullisempaa, mutta laskennalliset päästöt ovat korkeammat kuin Suomen tiukemmalla velvoitteella.

[X Turku Finland @Eric_deWit]

https://t.co/jke9KfKQSr

[X Turku Finland @Eric_deWit]

https://t.co/cyo4lshHMT