PISA tuloksista ja peruskoulusta:
Suomessa ei valtakunnallisesti tutkita peruskoulun kehitystä. Kun ei tutkita, ei tiedetä, eikä korjaussarjaa oikein pysty määrittämään.
Se tiedetään, että Kuulammen koululla Tyrnävällä oli kasvavia ongelmia.
Varsinkin yläkoulussa saman luokan oppilaiden osaamis- ja motivaatiotasot olivat eriytyneet niin paljon, ettei yksi opettaja pystynyt opettamaan kaikkia kunnolla.
Koulussa oltiin huolissaan lukutaidon ja lukuinnostuksen heikkenemisestä sekä matematiikan taitojen heikkenemisestä. Opettajat kokivat voimattomuutta ja riittämättömyyttä, koska samassa ryhmässä oli hyvin erilaisia oppijoita ja tarpeita.
Matematiikan opettaja Miikka Mattila on myöhemmin sanonut, että hänestä tuntui, ettei hän ehtinyt auttaa kaikkia oppilaita niin paljon kuin nämä olisivat tarvinneet.
Ratkaisuksi tuli varsin yksinkertainen järjestely.
Vuonna 2021 äidinkielessä ja matematiikassa tavallisia luokkaryhmiä rikottiin ja oppilaat ryhmiteltiin tavoitteidensa mukaan. Esimerkiksi 5–6:een tähtäävät saavat enemmän perustaitojen harjoittelua ja tukea, kun taas 8–10:een tähtäävät voivat edetä pidemmälle. Oppilas osallistuu itse tavoitetasonsa valintaan, eikä kyse ole pysyvästä oppilaan kyvykkyyden perusteella määrätystä tasoryhmästä.
Peräti 94 % yhdeksäs-luokkalaisista koki tasoryhmän tukevan oppimistaan. Samalla oppilaiden kokema työrauha ja opettajilta saatu tuki olivat Suomen keskiarvoa parempia ja matematiikka-ahdistus selvästi vähäisempää.
Vuoden 2022 keväällä tehdyssä PISA tutkimuksessa Kuulammen koulun tulokset olivat Suomen parhaat.
Ei tämä rakettitiedettä ole. Oppimisrauha, kohtaava opetus, ja onnistumisen ilosta oppiminen kumpuaa.
Tasokoulutus ilmeisestikin toimii. Kaikkien tasojen oppilaat oppivat paremmin ja kaikki ovat tyytyväisempiä.
Tähänkään ei tarvittu Opetushallitusta.
Sain viestiä helsinkiläisen ala-asteen rehtorilta. Hän halusi kertoa koulujen arjesta. Asioista joista media vaikenee. Tapasimme kasvotusten ja kuuntelin. Rehtori pyysi, että tämän henkilöllisyys pysyisi salassa. Sen lupasin. Hän kuitenkin toivoi, että tämän kertomat asiat tulisivat julkisuuteen. Senkin lupasin.
1. Parrakkaat 2. luokkalaiset
Rehtori kertoi, että koulun 2. luokalle oli nyt syksyllä tullut uusi oppilas. 180 senttinen parrakas miehenalku. Henkilöllisyystodistuksen mukaan poika oli 8 vuotta vanha. Rehtori näki heti, että lapsi on vähintään 15-vuotias, ehkä vanhempikin. Kyse ei ole vain yhdestä tapauksesta vaan laajemmasta ilmiöstä, joka kosketaa erityisesti erään Itä-Afrikan maan ja muutaman Lähi-idän valtion kansalaisia. Ja ongelma muodostuu sitä suuremmaksi, mitä vanhemmaksi lapset kasvavat. Pahimmillaan yläkoululaisten seassa istuu yli 20-vuotiaita "lapsia".
Koulut ovat ilmiön edessä voimattomia. Ei ole ketään viranomaista, kuka voisi ryhtyä selvittämään tilannetta. Ikätestit edellyttävät lapsen vanhempien suostumusta. Rehtorilla olikin konkreettinen ehdotus: jos koulussa herää perusteltu epäily lapsen todellisesta iästä, tulisi tämä voida määrätä tarkempiin ikätutkimuksiin.
Tämä olisi kaikkien edun mukaista.
2. Koston kulttuuri
Rehtori valitteli, kuinka tiettyjen ulkomaalaisten oppilaiden keskuudessa vallitsee koston kulttuuri. Suomalainen tapa sopia ja antaa anteeksi on heille vieras. Tässä ulkomaisessa kulttuurissa vääryys täytyy kostaa. Lapsi kostaa toiselle lapselle. Isoveli toiselle isoveljelle ja perhe toiselle perheelle. Hymyily väärällä hetkellä saattaa myöhemmin johtaa hymyilijän puukottamiseen. Perheen ja suvun kunnia menee kaiken edelle. Jopa suomalaisten lakien.
3. Tulkkauskustannukset
Rehtori valitteli, kuinka koulun budjetista merkittävä osa menee tulkkauskustannuksiin. Jopa vuosia Suomessa asuneet vanhemmat saattavat ilmoittaa tarvitsevansa tulkkia. Pahimmillaan tulkki on tilattu, mutta vanhemmat jättävät tulematta sovittuun palaveriin. Rahaa palaa taivaan tuliin. Tilanne on erityisen ikävä, kun kouluilla on muutenkin tiukat budjetit.
Ratkaisu voisi olla sama kuin Tanskassa: veronmaksajien kustantama tulkkaus loppuu, kun olet asunut kaksi vuotta maassa.
4. Taksimatkat
Suomalaiset lapset liikkuvat yhä vähemmän ja ovat entistä lihavampia. Samaan aikaan yhä suurempi osa oppilaista on oikeutettuja liikkumaan koulun ja kodin välisen matkan taksilla. Taksimatkat muodostavat ison kustannuksen veronmaksajille. Tällä hetkellä taksimatkaan ovat oikeutettuja monet sellaisetkin oppilaat, jotka kykenisivät ongelmitta matkustamaan julkisilla. Mutta kun taksioikeus on kerran myönnetty, sitä on vaikea ottaa pois.
5. S2-oppilaiden liiallinen määrä
Rehtori kertoi, että S2-oppilaiden liiallinen määrä vaikeuttaa opettamista ja heikentää oppimistuloksia. Kun oppilaista puolet tai enemmän puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, eivät he opi ikinä suomea. Samalla myös muissa aineissa oppimistulokset heikkevät. Rehtori totesi, että maltillinen määrä S2-oppilaita mahdollistaa opetuksen asianmukaisen järjestämisen siten, että oppimistulokset eivät heikkene. Nykyisin käytössä olevat jäykät oppilaaksiottoalueet eivät mahdollista S2-oppilaiden tasaisempaa jakamista. Rehtori totesi, että kouluilla tulisi olla laajemmat oikeudet sopia keskenään oppilasmääristä ja etenkin S2-oppilaiden jakautumisesta eri koulujen välillä.
@HarjunpaaMikko@lauritoivonen Rakentamisen nopeus ja helppous🎯 tänne kauas olisi tullut vielä kalliimmaksi jos olisi palkattu tekijöitä. Laatuun olen ollut kyllä tyytyväinen!
Kun opettajat kertovat koulun arjen ongelmista nimettöminä, pitäisi hälytyskellojen soida.
Jos opettajalla ja oppilaalla ei ole yhteistä kieltä, opetus kärsii – ja vaikutukset näkyvät koko luokassa.
Suomen kielen oppimisen pitää olla kaiken lähtökohta. Tästä pitää voida puhua suoraan.
https://t.co/6w8WVntzmZ