Nuorten kokema #köyhyys ilmenee arjen välttämättömyyksien puutteena, heikkoina sosiaalisina verkostoina ja voimakkaina negatiivisina tunteina. Yli puolet TY:n tutkimukseen osallistuneista nuorista toi esiin ruuan puutteen tai sen vähäisyyden. #nuoret https://t.co/pARs4jWZat
Yleisimpien reseptilääkkeiden käyttö on pienituloisten perheiden nuorilla harvinaisempaa kuin muilla, vaikka terveysongelmat tyypillisesti heillä yleisempiä. Vain psyykenlääkekäyttö sitä yleisempää, mitä pienituloisemmasta perheestä lähtöisin: https://t.co/qSJmfwRcMz
Ylen aamussa tänään erittäin hyvin analysoitu suunnitteilla olevan Kela-korvauspilotin problematiikkaa @sll_aaltonen@IhoVille@lasleh
Julkaisimme suunnittelun ja keskustelun tueksi tarkastelun 65 vuotta täyttäneiden yksityislääkärikäynneistä tulotason mukaan. 👇
Hallitus suunnittelee 65 vuotta täyttäneiden Kela-korvauspilottia.
Tarkastelimme eläkeikäisten yksityislääkärikäyttöä v. 2023:
- Silmälääkäri ylivoimaisesti yleisin
- Muilla aloilla suuremmat tuloryhmien väliset erot
- Erot suuria mm. gynekologeilla
👇
https://t.co/a6oJz8lpK8
Hallitus suunnittelee 65 vuotta täyttäneiden Kela-korvauspilottia.
Tarkastelimme eläkeikäisten yksityislääkärikäyttöä v. 2023:
- Silmälääkäri ylivoimaisesti yleisin
- Muilla aloilla suuremmat tuloryhmien väliset erot
- Erot suuria mm. gynekologeilla
👇
https://t.co/a6oJz8lpK8
Kiinnostava simulaatiotulos Myrskylän ryhmältä: "Tutkimuksemme keskeinen tulos on se, että jos investoisimme pienenevien ikäryhmien koulutukseen, kasvava tuottavuus ja pidempi työssäoloaika kompensoisivat tehokkaasti syntyvyyden aiheuttamaa kuoppaa julkisessa taloudessa."
Suomen syntyvyys on romahtanut, mutta sille on hyvin vaikea tehdä mitään. Mutta voisiko aiheutuvia kielteisiä talousvaikutuksia yrittää kompensoida koulutuksella?
Professori Mikko Myrskylän ryhmä simuloi @ETKinfo:n ELSI-simulointimallilla, mitä tapahtuisi, jos koulutuspanokset pidettäisiin väestön vähentyessä ennallaan – eli jokainen suomalainen saisi vähän nykyistä enemmän rahaa kouluttautumiseen. ”Emme osanneet odottaa, että koulutusinvestointien vaikutus olisi näin voimakas. Simuloimme kokonaishedelmällisyyden laskun tasolta 1,45 tasolle 1,3 – tämä kasvattaa pitkällä aikavälillä talouden rasitetta, esimerkiksi eläkemenoja suhteessa palkkasummaan. Koulutusinvestointi yhdistettynä 1,3:n syntyvyyteen kompensoi tämän negatiivisen vaikutuksen kokonaisuudessaan”, Mikko Myrskylä kertoo Tutkimuksen ruumiinavaus -palstalla.
”Declining fertility, human capital investment, and economic sustainability” on vertaisarvioitu ja hyväksytty väestötieteen huippulehteen Demographyyn https://t.co/9TZAXME2JQ. Lue T&Y-lehden Tutkimuksen ruumiinavaus -palstan kirjoitus 👉 https://t.co/egkBkBUhOF
Asiakkaan näkökulmasta mallissa mietityttää, miten iäkkäät äkillisen sairauden kohdatessa löytävät Kela-korvausjärjestelmän piirissä olevan palveluntarjoajan. Etenkin jos nämä vielä muuttuvat vuosittain tai jopa vuoden sisällä kilpailutettujen kiintiöiden täyttyessä.
KKV:n tutkijoilta kiinnostava blogi 65 vuotta täyttäneiden tulevasta Kela-korvausmallista: "Ehdottamamme tarjouskilpailumalli lisäisi kilpailua ja voisi johtaa julkisten varojen merkittävästi tehokkaampaan käyttöön."
HS ja @MuhonenTeemu uutisoivat toimeentulotuen menojen kasvusta. Kuvio maksettujen eurojen muutoksesta valottaa asian molempia puolia. Valtion kokonaan rahoittama tuki (pääosin ukrainalaiset) kasvaa tasaisesti. Muille maksettu tuki väheni alkuvuonna ja on sen jälkeen kasvanut.
Hallitus uudistaa Kela-korvauksia, jotta ne kohdentuisivat aiempaa vahvemmin niihin lääkärikäynteihin, joita on heikommin saatavilla julkisessa terveydenhuollossa. Lisäksi kehitteillä on korvauspilotti yli 65 vuotta täyttäneille ja omalääkärimallikokeilu.
https://t.co/6ntdVHsJrd
Kela-korvaukset muuttuvat. Tulossa on myös valtakunnallinen pilotti yli 65-vuotiaille ja omalääkärikokeiluja.
#kela#omalääkäri#lääkärilehti
https://t.co/vCys2EgIRx
Suomessa kokeiltiin perustuloa vuosina 2017–2018. Kokeilun tuloksia tutkinutta hanketta vetänyt sosiaalipolitiikan emeritusprofessori Olli Kangas reflektoi Kelan tutkimusblogissa Suomen perustulokokeilua ja vertailee sitä myös muiden maiden kokeiluihin. 👇
https://t.co/QXVYsTfX6E
Yksityislääkärin vastaanotoista oli vuoden alusta elokuun loppuun mennessä maksettu korvauksia 57,7 miljoonaa euroa 1 157 000 henkilölle.
Viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden 36 miljoonaa euroa ja 24 000 henkilöä enemmän.
Päivitimme seurannan:
https://t.co/iiQONyoalr
@heikkor@Kelantutkimus Tuloryhmät laskettiin aikuisväestöstä, koska käytettävissä oli vain yksilön tulot, ei asuntokuntien tuloja. Tämän vuoksi alaikäiset eivät näy tuloryhmittäisessä tarkastelussa. Blogissa kuitenkin tarkasteltu myös alle 18-vuotiaiden lääkärikäyntejä.
@pa5in@mikkolahm@AJuntumaa@Kelantutkimus Vuoden 2024 lääkärikäyntejä tarkasteltiin tuloluokissa, jotka perustuivat vuoden 2022 tuloihin. Esim vuoden 2022 joulukuun mediaanipalkka oli 3130e (https://t.co/w7KrAb6KwY) ja koko vuoden 2022 mediaanieläke oli 1614e/kk (https://t.co/BX1ImZLs4g)
Ihmisten työkykyä on tuettava, jotta kaikki potentiaalinen työpanos saadaan käyttöön, etenkin nyt, kun työikäinen väestö vähenee. Erityisen huolestuttavia ovat nykyiset mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot, sanoo tutkimusprofessori @JenniBlomgren.
https://t.co/8YS72h8kcE