The US leaving the Paris climate agreement "would eliminate more than a third of the world emissions reduction (31.8% direct effect and 6.4% leakage effect)... substantial leakage is primarily driven by technique effects induced by falling international fossil fuel prices"
Ylipäätään tämä keskustelu vaatisi lisää nyansseja. Monella maalla ali-investoinnit ovat huomattavia. Onko silloin järkevää olla sama tavoite kaikilla? Lisäksi BKT-suhdeluvut ovat väistämättä stetson-lukuja. Puolustustarve ei kaiketi ole riippuvaista BKT:n kehityksestä. 3/3
Perusteet puolustusmenojen kasvattamiselle ovat ilmeiset. Ei ole kuitenkaan realistista ajatella, että tällaiset menolisäykset olisivat mahdollisia nykyisen julkisen velan hallinnan infrastruktuurissa. Suomessa tämä tarkoittaisi 7 mrd/v. lisää. 1/x
https://t.co/1RHuLIcWbh
Monessa muussa maassa lisäystarpeet ovat vielä isompia. Käytännössä tällainen edellyttäisi keskuspankin rahoitustukea tai vähintään yhteisiä velkainstrumentteja. Lisäksi panostus eurooppalaiseen tuotantoon olisi välttämätöntä, että stimulaatio ei valu ulkomaille. 2/x
@SFjder Kait kuitenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus on heillekin kuuluva kysymys. Itse tekstihän on varsin kuivakka ja neutraali. Siinä käydään vain läpi lähdeviitteitä.
Sosten pääekonomisti Otto Kyyrönen on käynyt läpi Etlan tuoreessa muistiossa esitetyt lähdeviitteet, joilla perustellaan yhteisöveron alentamisen hyötyjä. Lopputulos: yksikään käytetyistä lähteistä ei perustele yhteisöveron alentamista. (1/2)
@AkiKangasharju@PatrizioLaina@SOSTE10 Samassa artikkelissa todetaan täysin eksplisiittisesti näin. On siis nähdäkseni riidatonta, että tuo artikkeli ei toimi perusteena väitteelle yhteisöveron alennuksen positiivisista kasvuvaikutuksista.
Kyyrösen kirjoitus löytyy täältä. Tässä tilanteessa yhteisöveron alentaminen näyttäytyy kyllä poikkeuksellisen vaikeasti perusteltavana toimena. Jos jatkamme näin kiristävällä fipouralla, paineita on pikemminkin sen nostamiseen. (2/2)
https://t.co/dbBeupn7xv
Ottamatta sen kummemmin tällaisiin poliittisiin vääntöihin kantaa, niin kovin mielekästä ei ole myöskään kovasti lupailla nyt nähtyä kovempia kasvulukemia ja samalla pitää fipon viritys aivan samana tai kireämpänä kuin hallituksella. Tai no, se nyt ainakin on "rohkeaa".
Demareiden varapuheenjohtaja Matias Mäkynen on näemmä palannut julkisuuteen Helsingin Sanomien isolla haastattelulla.
Mäkysen mielestä Sdp:n pitäisi uskaltaa sanoa, että velkaa voidaan lyhyellä aikavälillä ottaa vielä enemmän kuin hallitus ottaa.
Valtion alijäämä on n. 12 miljardia euroa tänä vuonna ja ensi vuonna. Ja enemmän velkaa pitäisi uskaltaa ottaa. Ikäänkuin holtiton velkaantuminen olisi mukamas jotain rohkeutta.
Kaikenlaista. SDP:n Mäkysen taikaseinässä rahaa riittää.
Sinänsä trendilaskelman hylkääminen voi olla aivan perusteltuakin. Mielenkiintoista on kuitenkin, miksi se tapahtuu juuri nyt eikä aiempien muutosten kohdalla. Pitkäänhän ennuste meni jatkuvasti huonompaan suuntaan. Jännästi nyt nähty positiivinen muutos oli liikaa. 2/2
Mielenkiintoinen tapaus. VM hylkää Tilastokeskuksen väestöennusteen juuri siinä vaiheessa, kun se alkaa näyttää aiempaa positiivisemmalta. Esim. vuonna 2019 ennuste muuttui aiempaa selvästi huonommaksi. Ei silti aihetta muutoksiin silloin. 1/x
https://t.co/dKfrWl5Vmh
Annoin eduskunnalle muutama viikko sitten launnon sovittelujärjestelmän uudistamisesta. Uudistus koskee lähinnä hyvin harvoin käytettyjä sovittelulautakuntia. Kokonaisuudessaan uudistus ei ole hyödyllinen mutta vaikutukset lienevät maltilliset. 1/2
https://t.co/C7nuCtWQCj
UTAKin julkaisema Antti Alajan raportti teollisuuspolitiikasta julkaistiin tänään. Toivomme, että tämä voisi toimia alkuna jäsentyneemmälle kotimaiselle teollisuuspoliittiselle keskustelulle. Globaalin talouskeskustelen ehkä isoin teema, täällä vaiettu.
https://t.co/54uehYAi7h
IMF Fiscal Monitor: Fiscal consolidation measures reduce output and household consumption; cuts in public investment are particularly detrimental. "If taxes are progressive, raising them leads to smaller output losses."
UTAKin Antti Alajan raportti "Mainettaan parempi teollisuuspolitiikka" julkaistaan tiistaina 3.12. kello 10.00 Helsingissä keskustakirjasto Oodissa. Tilaisuus on avoin kaikille, mutta edellyttää ilmoittautumista. Kuvaa klikkaamalla pääsee ilmoittautumaan.
https://t.co/krGa41cCXi