@SamiSyrjamaki@pursiain@filsdeproust Juu, voi olla, suomalainen talouskeskustelu yleensäkin melko suppeaa ja melko monenkin asian käsittely jää vähäiseksi.
@SamiSyrjamaki@pursiain@filsdeproust Lähinnä käyttäytymistaloustiede osoittanut, että preferenssit ja sitä myöden käyttäytyminen yleensä on monimuotoisempaa kuin taloustieteen klassiset yksinkertaistukset olettavat - ja tältä osin malleja paikoin syytä täydentää. Mutta ”epärationaalisuus” olisi vielä eri asia.
@SamiSyrjamaki@pursiain@filsdeproust En itse kyllä näe ainakaan kovin vahvaa ristiriitaa käyttäytymistaloustieteen ja (neo)klassisen rationaalisen valinnan välillä, vaikka myös oma tutkimustyöni liippaa käyttäytymistaloustieteenkin puolelle.
@SamiSyrjamaki@pursiain@filsdeproust Sivukommenttina: nuo kirjoituksessa esitetyt näkemykset koulutusvalinnasta ei ole ristiriidassa rationaalisen valinnan kanssa.
Ja täten tuo kritiikki taloustieteen teorioita kohtaan menee minusta ohi maalin.
En täysin hahmota tätä @verotutkimus argumentaatiota.
Käsittääkseni yhteisöveron alennusta on perusteltu lähinnä sellaisilla mekanismeilla, joita ei voi tässä lainatuilla empiirisillä menetelmillä tutkia.
Eikö tällöin ole hieman outoa rajata kirjallisuuskatsaus tällä tavoin?
Verotutkimuksen huippuyksikön tuoreessa lausunnossa tarkastellaan taloustieteellisen tutkimuskirjallisuuden valossa erityisesti yhteisöverotuksen alentamisen vaikutuksia yritysten investointeihin, toimintaedellytyksiin sekä omistajien tulonmuodostukseen.
https://t.co/mjtROUtgUK
Lisäksi julkisesti tuetun vuokra-asuntotuotannon omakustannusperusteiset vuokrat ovat nousseet samaan aikaan, kun markkinavuokrat ovat laskeneet.
Tämä on luonut painetta vuokra-asuntojen käyttöasteille.
Suuret lainat ja laskevat käyttöasteet muodostavat vakausriskejä. 2/2
@molkko@OlliKarkkainen@AJTanskanen Tuo on yleinen kysymys ja sinänsä ihan hyvä sellainen.
Mun pointti oli, että voi olla joitain tarkoituksia, joihin rahastointi toimii paremmin kuin toisiin.
Pidän mahdollisena, että tämä kuuluu niihin asioihin, joissa rahastointi voi tuoda hyötyjä. Vaatisi tarkempaa analyysia.
Miksi asuntojen kauppamäärät romahtavat asuntomarkkinoiden laskusuhdanteessa?
Financial Times kirjoitti aihetta käsittelevästä tutkimuspaperistamme:
https://t.co/R9rd9q3RzM
#asuntomarkkinat#talous
@OlliKarkkainen@AJTanskanen Eikö perusteet ole juuri nuo, mitä suunnitelmissa kuvattiin.
Minusta sinänsä innovatiivinen ja kiinnostava ehdotus.
Household Finance -tutkimuskirjallisuudessa on toki ehdotettu samankaltaisia rahastointiin perustuvia välineitä tiettyihin ongelmiin muissa yhteyksissä.
Huoli on aiheellinen: suomalaisen päätöksenteon tueksi tarvitaan tutkimusta, joka perustuu suomalaisiin aineistoihin.
Maksuperustelain mukaan tutkijapalveluiden kustannukset pitää kattaa kokonaan tulorahoituksella. Viime vuonna tulot olivat kuitenkin vain 55 % kustannuksista
Suomen Pankin kotimaan rahoitusvakauden ryhmä etsii vanhempaa ekonomistia määräaikaiseen virkasuhteeseen vuoden 2027 loppuun asti. #talous#rahoitus
Hakemuksia siis vireille!
https://t.co/zp9N9bSTjs
@pursiain@1st_sealord Tästä keskustelusta jäi tosiaan epäselväksi, mihin tässä viitataan.
Mutta ainakin @SuomenPankki:n osalta löytyy tuore kuvaus ennusteiden tekemisestä: https://t.co/gyPTr3Yt0F
Ennustemallin tarkempi dokumentaatio löytyy täältä: https://t.co/BgxPpFrIh3
@chess24com This was a cool game; the line I really would have liked to see was 67. Qe6+ followed by f4 instead of 67. f4 by Fabi.
This wins on the spot, since 67. Qe6+ Kd8 (Kf8 Bg6 leads to mate) 68. f4 Bf6 69. Kh2 is zugzwang.
@MikaelCollan Hyvä pointti.
USAssa ei muuten taida syyttäjällä olla valitusoikeutta juuri tämä kaltaisista syistä (ns. double jeopardy). Kansalaisten oikeusturva on paremmin suojattua.
Ymmärrän KKOn roolin ennakkopäätösten antajana, mutta onko moraalisesti oikein rankaista teosta, jota käräjäoikeus, hovioikeus ja 40% KKOn tuomareista piti laillisena?
Syytetynkö olisi pitänyt ymmärtää tekevänsä väärin, kun liuta ammattijuristeja ei ymmärtänyt edes jälkikäteen?
@JussiTervola Mikä tässä on yllättävää?
Kun julkinen palveluntarjoaja käyttää monopsonivoimaansa kustannustensa laskemiseksi, lienee oletettavaa, että kustannukset kasvavat, kun työmarkkinakilpailu lisääntyy.
@jaakkosarela@mathladyhazel I believe this should easily follow from Cantor’s diagonal argument; just make sure never to use the digit 9.
Actually, I think 2 digits should suffice.
@SamiSyrjamaki@markkuilmari En ole noistakaan tulkinnoista ihan varma. Nähdäkseni löytävät valtavan suuret LATE-efektit mutta käyttävät sitten näitä ja muita tekemiään analyyseja osoittaakseen, että ko. metodologia on haasteellinen. Lopulta estimaatit on harhaisia, mutta epäselvää, mihin suuntaan.