@RonkanenAnna @MarttilaH Kartalta katsottuna puron valuma-alueella ei ole ainuttakaan ojaa. Ilmastonmuutoksen vaikutusten pohtiminen toki aika huteraa yhden puron yhden havainnon perusteella, vaikka yleisesti raudan huuhtoutumisen on havaittu lisääntyneen. Eli lienee osa puron luontoa.
Raudan aiheuttama purojen liettyminen ja tummuminen on paikoin merkittävä ongelma, jota ojitus usein pahentaa. Kuvissa kuitenkin luonnontilainen puro alkukesästä ja loppukesän alivirtaamalla. Pohjavesivalunnasta tuleva rauta hapettuu ja saostuu purossa liettäen pohjan 1/2
Fieldwork on the biodiversity pilots of @obsgession_ are underway and running as planned. A fieldworker conducting #eDNA sampling in one of the headwater streams of Kokemäenjoki river basin in Finland
Turvetuotannosta poistuvien alueiden ennallistamisen ympäristövaikutuksia seurataan tulevan kahden vuoden ajan ENARI -hankkeessa, jossa ovat mukana @SYKEinfo, @LukeFinland ja @UniOulu Hanke on saanut JTF-rahoituksen @POPELYkeskus
kautta.
https://t.co/BssRbiNnxw
Suomessa on vähän endeemisiä, eli vain täällä tavattavia lajeja. Kuvan upossarpio (Alisma wahlenbergii) melkein täyttää kriteerit, sillä laji esiintyy vain Itämeressä ja 80% kasvustoista on Suomessa. Rehevöityminen, rantojen umpeenkasvu ja ruoppaukset ovat lajille uhkatekijöitä.
Mateen uhanalaisuusluokka on ”silmällä pidettävä” (NT) useiden kantojen taantumisen vuoksi. Ottaen huomioon, että kyseessä on mielenkiintoinen, kookkaaksi kasvava ja kalataloudellisesti merkityksellinen laji, on mateeseen liittyvä tutkimus Suomessa yllättävän(?) vähäistä.
Valuma-alueen järvisyys vaikuttaa virtavesien hydrologiaan, vedenlaatuun ja eliöyhteisöjen koostumukseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kuinka veden humus/rauta -pitoisuus vaikuttaa virtavesien eliöstöön ja riippuvuutta valuma-alueen järvisyydestä.
https://t.co/JKtJXSYUtA
Vielä ehdit ilmoittautua päätösseminaariimme! Tule paikan päälle tai striimin ääreen keskustelemaan, kiittelemään tai kritisoimaan. Ilmoittaudu viimeistään perjantaina https://t.co/NycqYUQsaV:
Tämä juttu on yksi urani tärkeimmistä @SYKEinfo@LukeFinland@POPELYkeskus@PanuHalme@jarnotu#luontokato
Tuhannet ojat puskevat virtavesiin rikkihappoa, ja se on yksi syy arvostetun jalokalan tuholle – Kaleva selvitti, miksi taimen on lähes kadonnut https://t.co/76L37VKPWd
📢Tule kuulolle Kalatalouden ympäristöohjelman loppuseminaariin ja ideoimaan uutta sisältöä!
Tarjolla on lounas ja oikein hyvät kahvit 🐟🍩☕️
@LukeFinland@Merijakala@SYKEinfo
Ilmoittautuminen ja lisätietoa täältä: https://t.co/1MDEe98MZr
@JJMTolonen@saijakol@palouhi @mari_annala @JjjusS No joo. En sano, etteikö soraa olisi hyödyllistä lisätä, mutta joistakin lähes luonnontilaisista (taimen)puroista on hankala löytää paljain silmin mitään kovin laajoja soraikoita, joten ehkä jotain referenssiä voisi enemmän hakea luonnosta näihinkin toimenpiteisiin?
Kuivajokea ja Olhavanjokea on viime vuosina kunnostettu (kuvissa). Nämä rakentamattomat joet ja Kiiminkijoki ovat mielestäni jääneet liiaksi varjoon vaelluskalakantojen elvyttämisessä. Humus- ja rautapitoisuudet ovat hyvin korkeita, joten vedenlaatuun pitäisi satsata enemmän.
@seppomiettunen Hyvä kuulla! Turvetuotannon loppuminen/väheneminen voi pidemmällä aikavälillä parantaa tilannetta jonkin verran. Järveä tosiaan säännöstellään tulvasuojelun nimissä.