@filsdeproust@minjakoskela Eikä niissä apurahajärjestelyissäkään (onneksi) teosten oikeudet siirry valtiolle, joten taiteilija saa massit kun teos myydään.
@ArttuRintanen@AtteKaleva Tyhmiä ihmisiä on aina ollut ja tulee aina olemaan, mutta sekään ei ole syy luopua sananvapaudesta ja kasvattaa keskushallinnon roolia ihmisten elämässä.
@ArttuRintanen@kamaljafi TV:ssä ja radiossa tarvitaan luvat, koska käytettävissä olevat taajuudet ovat harvinainen luonnonvara. Lehtiä saa painaa ja nettisaitteja koodata niin paljon kuin pystyy.
Kannattaako liberaalin vaihtaa kokoomuksesta vihreisiin?
Minusta ei.
Joukko markkinaliberaaleja vihreitä väittää toisin. He ovat peräti perustaneet Vaihda vihreisiin -nimisen verkkosivun kokoomuslaisia houkuttelemaan.
Kun vihreät yrittävät tällä tavoin kalastella porvarien vesillä, lienee aivan asiallista esittää muutama syy liberaaleille pysyä kokoomuksessa.
1 Edustavatko markkinaliberaalit puolueen linjaa?
Monien Vaihda vihreisiin -sivun tekijöiden ajatuksissa on paljon yhteistä liberaalien kokoomuslaisten kanssa.
Arvostan monia heistä, tunnen joitakin henkilökohtaisesti. Mietin kuitenkin, miten hyvin heidän ajattelunsa näkyy puolueen linjassa. Itse en ole havainnut vihreiltä markkinaliberaaleja talouspoliittisia avauksia. Puolue on päinvastoin ollut linjassa muun vasemmisto-opposition kanssa tällä vaalikaudella.
Viime kaudella hallituksessa puolue ei tosiaan myöskään erottautunut markkinaoikeistolaisilla näkemyksillään.
Liberaalin porvarin onkin syytä kysyä, kuuluisiko hänen äänensä paremmin vihreissä. Tuskin.
2 Talouskasvu ja radikalismi
Vaihda vihreisiin -sivu väittää vihreiden olevan markkinatalouspuolue. Kun lukee vihreiden ohjelmia, aatteellisia asiakirjoja ja poliitikkojen kirjoituksia, luonnehdinta epäilyttää (ks. linkit alla).
On ilmeistä, että puolueessa on esimerkiksi vahvaa taipumusta kasvuvastaisuuteen. "Kohtuutalous", "donitsitalous", "beyond growth" ja niin edelleen ovat muodissa. Nämä ajatusrakennelmat väittävät, että tulevaisuus muuttuu paremmaksi jos ihmiskunta tuomitaan pysyvään köyhyyteen. Ne ovat syvästi markkinatalousvihamielisiä.
On vaikea kuvitella aatetta, joka olisi kauempana omasta liberaalista, optimistisesta, markkinamyönteisestä ajattelustani. Lisäksi ekonomistina en voi olla huomaamatta kasvukritiikin älyllistä heikkoutta.
Vihreisiin vaihtaminen tarkoittaisi liittoutumista köyhdytystä ajavien radikaalien kanssa.
3 Konservatismi
Vaihda vihreisiin korostaa koko ajan, miten epäluontevaa liberaalien on olla liitossa konservatiivien kanssa. Viittaan äskeiseen. Konservatiiveja yhdistää liberaaleihin vähittäisen uudistamisen eetos. He ovat siksi luontevampi kumppani kuin talousvallankumousta vaativat vihreät radikaalit.
4 Julkisen talouden hoito
Vaihda vihreisiin -ryhmä välttelee puhumista julkistalouden ongelmista. He sanovat kannattavansa yritystukien vähentämistä ja panostuksia koulutukseen. Tällainen ei porvarille riitä. Julkisen talouden tervehdyttäminen vaatii laaja-alaista sopeutusohjelmaa. Vihreillä ei ole ollut tässä suhteessa mitään omaa tarjottavaa. Vaikka liberaalit eivät liene tyytyväisiä hallituksen kaikkiin päätöksiin, mittakaava on kuitekin kokoomuksessa ymmärretty.
Julkinen talous on siis yksi syy pysyä kokoomuksessa.
5 Autoilu ja kulttuurisota
Vaihda vihreisiin puhuu mieluummin autoista kuin julkisesta taloudesta. Olen oikeistovihreiden kanssa samaa mieltä, että autoiluun kaivataan markkinataloutta.
On kuitenkin selvää, että autoilu on vihreille keskeisesti kulttuurisodan väline. Vihreät on johtava kulttuurisotapuolue, joka elää symbioosissa perussuomalaisten kanssa. Puolueet ruokkivat toinen toistaan. Asetelmaa kuvaa mainiosti television ajankohtaisohjelma, jossa Sofia Virta ja Wille Rydman kävivät yhdentekevää kovaäänistä riitaa. Kokoomuskaan ei ole immuuni kulttuurisodan kutsulle, mutta on kaukana tästä kaksikosta.
Kulttuurisodan sijasta päätöksentekoa kaipaavan liberaalin kannattaakin pysyä kokoomuksessa.
Kun yrittäjä investoi kaivinkoneeseen, hän ottaa lainaa. Myöhemmin hän maksaa lainan takaisin kaivinkoneen tuomilla lisätuloilla.
Kun opiskelija investoi omaan tutkintoonsa, hän ottaa lainaa. Myöhemmin hän maksaa lainan takaisin tutkinnon tuomilla lisätuloilla.
Itsellänihän kävi markkinatalouden kanssa kylmät, kun olin kolme kuukautta pois Alppilasta ja sinä aikana Konepajan Litukka lopetti Mad Crocin myymisen.
Rahat, jotka jätetään verottamatta eivät mene Kankkulan kaivoon. Ne jäävät ihmisten käytettäväksi omiin yksityisiin tarkoituksiinsa.
Valtion kassan kerryttäminen ei ole työn tai yritystoiminnan, saati ihmiselämän päämäärä.
Kun Timo Soinin posse lähti menee Persuista, syntyi Sininen tulevaisuus -niminen puolue. Nähdäänkö nyt kesällä Punainen menneisyys -nimisen puolueen synty?
#politiikka#demarit
Mielenkiintoinen tilanne. Voiko puolue jopa hajota tällaiseen tilanteeseen?
”Matias Mäkynen jättää SDP:n johdon – Laukoo puolueesta tylyä tekstiä Ylellä”
https://t.co/e2Cm3d2nMg
Onko kamalaa, jos yksiössä asuva ei itse omista kämppäänsä?
Ei ole. Yksiössä asuvat ovat usein elämäntilanteessa, jossa heidän ei kannata tai heillä ei ole varaa omistaa asuntoa. On tärkeää, että myös heille on tarjolla asuntoja. Käytännössä tämä tarkoittaa yksiöitä.
Kuulostaako itsestäänselvältä? Minusta kyllä, siksi ihmettelen oheista Ylen juttua asunnoista. Siinä nostetaan Tampere "pahimmaksi" esimerkiksi epäonnistuneesta asuntopolitiikasta. Syy on, että Tampereelle on rakennettu 9 000 yksiötä. Vain 300:ssa asuu omistaja.
"Onhan se kurjaa, että me pienessä pohjoisessa Suomessa, jossa on pelkästään tilaa, päätämme laittaa ihmiset asumaan asuntoihin, jotka eivät kelpaa omistajalle itselleen", sanoo jutussa haastateltu professori Mari Vaattovaara.
On erikoista leimata Tampere epäonnistujaksi vain tällä perusteella. Vuokralla asuminen – erityisesti yksiössä – on aivan tavanomaista. Jos halutaan saada pienituloisille yksinasuville ja nuorille asuntoja, on rakennettava vuokrayksiöitä.
Jutussa esitettiin muitakin yllättäviä väitteitä. Se perustuu voimakkaasti Mari Vaattovaaran haastatteluun ja tutkimuksiin. Mari on arvostamani yhteistyökumppani ja väsymätön kaupunkitutkimuksen edistäjä. Olisi kuitenkin ollut hyvä hakea myös muunlaisia näkemyksiä.
Yksi yllättävä väite sisältyy jo lainaamaani kohtaan. Siinä väitetään Suomessa on "pelkästään tilaa". Näin ei ole, päinvastoin.
Toki Suomessa riittää metsää ja suota. Sillä ei kuitenkaan ole kaupunkisuunnittelun näkökulmasta merkitystä.
Kaupunkisuunnittelun kannalta on olennaista, että tila vaikkapa Helsingin tai Tampereen keskustan lähellä tai nopeiden liikenneyhteyksien päässä sieltä on äärimmäisen niukkaa. Ellei muuten usko, tämän näkee hinnoista. Asunnot näillä alueilla ovat todella kalliita, juuri koska tilaa on niukasti.
Kaupunkisuunnittelun peruslähtökohta onkin, että kaupunkitila on niukkaa ja arvokasta, siksi sitä on käytettävä tehokkaasti. Tilaa ei ole!
Jutussa pohditaan myös asuntojen laatua ja viitataan sitä koskevaan Vaattovaaran ja kumppanien tutkimukseen. Pohdinnoissa unohtuu pari tärkeää asiaa. Ensinnäkin, monet "liian pienistä" asunnoista, erityisesti kantakaupungeissa ovat hyvin kalliita. Tästä voi päätellä, ettei niiden laatu voi olla asukkaiden mielestä aivan kauhea. He ovat valmiita uhraamaan muita laatutekijöitä saadakseen asua alueilla, jossa tila on äärimmäisen niukkaa.
Asuntojen kokoa ja laatua kannattaa miettiä. Asia ei kuitenkaan ole ihan yksinkertainen, kun otetaan huomioon ihmisten taloudelliset mahdollisuudet. Jos asunnoista tehdään isompia, niistä tulee kalliimpia ja niitä tulee vähemmän. Niihin muuttavat eri ihmiset kuin pieniin yksiöihin.
Jos pikku-Toyotat kielletään, kaikki eivät saa Mersua vaan entiset Toyota-kuskit jäävät autotta. Sama pätee asuntomarkkinoilla. Ainoa tapa saada ihmisille lisää asumisväljyyttä on rakentaa niin paljon, että hintataso niukan maan alueillakin pysyy kohtuullisena.
Pienten asuntojen korvaaminen isommilla vain pahentaa pienituloisten ahtautta.
Joku on joskus sanonut, että politikot tekevät kaikkensa saadakseen nimensä mediaan. Varsin "fiksu" lausunto Otto Meri nimiseltä kansanedustajalta ruokajonoista;
"Sitä hakevat ihmiset, joilla ei ole moraalista kynnystä olla hakematta sitä ja joilla on paljon aikaa" Iltalehti
jep
Tähän naurettavuuteen on olemassa hyvä pohjoismainen ratkaisu: apteekkitoiminnan vapaa markkinoille tulo asiallisille toimijoille. On jo aika toteuttaa vihdoin elinkeinovapaus tälläkin toimialalla. https://t.co/6upUdpiHqG
Taksamittaripakko takseihin on esimerkki huonoimmasta mahdollisesta sääntelystä.
Fiksumpaa olisi ollut vaikka laittaa 1000 euron lupamaksu – samat haitat mutta raha olisi sentään tullut valtiolle.
Nyt taksiyrittäjät pakotetaan tuhoamaan tuo varallisuus.
@pursiain@svaaherkumpu Nalle puhuu paljon markkinataloudesta ja valtion roolin pienentämisestä, jota on kiva kuunnella. Viimeisimmässä kirjassa jäi häiritsemään hänen intohimoinen yritystukien puolustaminen, joka ei ole ihan johdonmukaista, jos halutaan vapaita markkinoita ja pienempää valtiota.
Jos sulla on mahdollisuus osallistua tilaisuuteen, jossa @MikkoSpolander on puhumassa, suosittelen vahvasti osallistumaan.
Itse olin viime tai toissa vuonna kokoomuksen talouspolitiikan verkoston tapaamisessa, jossa saatiin erinomainen alustus.
Pitkän aikavälin ensimmäinen päivä on tänään. Siinä kuultiin taas totuus Mikko Spolanderin suusta. Kyllä tässä tällä, tulevalla ja vielä seuraavillakin hallituksilla on työtä, että tämän maan talous lähtee nousuun.
#Yleastudio
Tämä haastattelu on hyvä perusasioiden kertaus siitä, miksi @elinavaltonen on mulle suurin innoittaja politiikassa.
Vähemmän valtiota, enemmän vapautta ja mahdollisuuksia ihmisille, jos tiivistetään yhteen lauseeseen.
#politiikka
https://t.co/ZHvBpiYvWK
Huomatkaa ihmiset, että VTV:n raporttia kritisoiva valtiovarainministeriökin sanoo menojen nousseen viime hallituksen aikana pysyvästi 3 miljardia.
Se ei ole ihan vähän se.
Voitaisiin puhua siitäkin, mikäli virastojen nokittelun seuraamiselta ja popcornin syömiseltä ehditään.