Miksi mututuntuma on mediassa valtti ja tutkittu tieto jää uutisoimatta kasvatustieteellisessä aiheissa? Pisauutisoinnissa #Pisa2023 ihmettelen jälleen - niinkuin niin monesti koulua koskevissa uutisissa - miksi niin harvoin haastatellaan alan tutkijoita, kasvatustieteilijöitä?
Opettajien akatemian piiriin syntyy syksyllä peräti 4 uutta työryhmää. Muita uusia työryhmiä ovat pedagoginen hyvinvointi, pedagoginen johtaminen ja pedagoginen kuva. Ryhmien perustaminen liittyy keväällä hyväksyttyihin Opettajien akatemian visioon, arvoihin ja tavoitteisiin. 2/2
Opettajien akatemian Inkluusio ja yhdenvertaisuus yliopisto-opetuksessa -työryhmä aloitti toimintansa tänään. Kuvassa Harri Kettunen, Katja Lauri, Sari Timonen ja Maijaliisa Erkkola. Jäseninä myös Liisa Karlsson ja Mia Siven. Ryhmän sihteerinä toimii Eric Carver 1/ @helsinkiuni
Tutkimme, millainen toimintakulttuuri edistää tai rajoittaa huumorin ja yhteisen ilon syntymistä päiväkotiryhmissä (Stenius & Karlsson 2023). Yllätyksiäkin tuli vastaan. Lisää: artikkelistamme ja Lapsinäkökulmablogista: https://t.co/S6K8BborH3
Tutkijat @TuulaStenius ja @KarlssonLiisa havaitsivat, että osallistava varhaiskasvatuspedagiikka antaa tilaa huumorille ja sen kehittymiselle. Huumori on opittua ja kehittyy parhaiten vastavuoroisuudessa. Lue lisää minihaastattelusta Instagramissa: https://t.co/9piYUkZiKq
Ja hei, Twitterin asetukset voi laittaa muistuttamaan automaattisesti #ALTTeksti stä aina, kun twiitissä kuva. Silloin kuvan informaatio välittyy näkövammaisillekin. Näin: käytettävyys - esteettömyys - salli kuvailumuistutukset. #esteettömyys#saavutettavuus#EsteetönViestintä
@amrosenlof@analiacapponi_s@childhoodfi@helsinkiuni@EduSciHelsinki Vaikka on haastava miettiä, miten saada tietoa lasten ajatuksista ilman haastatelua, se on keskeistä. Haastattelunkin tulkinta on erittäin haasteellista, sillä helposti haastattelija antaa lapselle sabat valmiiksi - lapsi kertoo silloin, mitä haastattelija ajattelee...
Kun halutaan selvittää lasten näkemyksiä jostain, suoraan kysyminen ei usein ole paras tapa eikä aina edes mahdollista - ja silloinkin näkemysten selvittäminen olisi tärkeää. Kirjoitettiin @KarlssonLiisa ja @LauraOrtju'n kanssa #lapsinäkökulma'blogiin:
https://t.co/NCrk08ggV7
Aivan mahtavia vastauksia saatiin #lapsinäkökulmaseminaari'n lopussa osallistujille esitettyyn kysymykseen. Löydätkö jotain uutta tai erityisen puhuttelevaa itsellesi noista Flinga-vastauksista Lauran ottamassa kuvassa? Vastaa Lauran aloittamaan ketjuun! https://t.co/A4Rkompj4E
@JohannaOlli @rkalliomeri @LauraOrtju Kun tarkastelee toistuvastiu koko toimintaa tai tutkimusprosessia, vaihe vaiheelta jo ennen aloitusta ja lopuksi kirjaa askelmat sekä kohdat, joita voisi kehittää seuraavalla kerralla. Meillä on hyviä artikkeleita ja kirjoja.@rkalliomeri @JohannaOlli @LauraOrtju @JanicaLaimio
Onko lapsia koko ajan pakko hallita? Voiko toimia yhteisöllisesti? kyssy väitrökseen perustuen Oona Piipponen @OPiipponen Seminaarissa #Lapsinaekoekulmaseminaari
"-Lähtökohtana yhteisölähteisyys ei itselähtöisyys
-Ytimessä on suhteisuus, johon kiertyvät muut toimijat ja elävät organismit sekä materia - ei dikotominen käsite"
Näin @KarlssonLiisa lapsinäkökulmaisesta tutkimuksesta @ #lapsinäkökulmaseminaari#lapsuudentutkimus