Uusin @Kosmo_journal ilmestyi. https://t.co/S6nBLrj0nB Mukana myös teksti, jossa olin mukana kirjoittamassa yhdessä @MKaarkoski ja Helena K kanssa. Pitääpä tutustua muihinkin numeron kirjoituksiin, Kosmopolis on ollut pitkään yksi suosikkiaikakauslehtiäni Suomessa.
Teemanumero "Militarismi Suomessa" on ulkona! Numero sisältää pääkirjoituksen ohella kaksi artikkelia, kaksi katsausartikkelia, keskustelua-tekstin ja sarjakuvan.
https://t.co/2LSsXmSxxc
Oikaisu tekstiin ”Asuttajakolonialismi Palestiinassa: Oikeutuspuheesta kriittiseen tutkimukseen”. Numerossa 54(1–2) 2024 julkaistusta keskustelua-tekstistä on saattanut syntyä virheellinen käsitys André Swanströmin tutkimusjulkaisuista. Tässä oikaisu:
https://t.co/P9Cgd1sH0x
Keskusteluosiossa puheenaiheina on Palestiina/Israel (Joronen & Tarvainen sekä Swanström) sekä rauhantutkimuksen pioneerin Johan Galtungin elämäntyö (Vesa). Numeron päättää kaksi lektiota (Hwang, Gataulina) ja kirja-arviota (Kynsilehto, Jumppanen).
Kesäluettavaa Kosmopoliksesta! Vuoden 2024 ensimmäinen numero julkaistaan tuplanumerona, joka sisältää muun muassa kolme vertaisarvioitua artikkelia sekä neljä keskustelutekstiä. (...)
https://t.co/D8ebXO49DN
Numeron artikkelit käsittelevät globaalin terveyden ja turvallisuuden välistä suhdetta (Borg) sekä kriisinhallinnan vaikuttavuuden arviointia (Hakanen & Ruohomäki). Katsausartikkelissa pohditaan puolestaan suomalaisen ulkopolitiikan eliitin koostumusta (Ketola). (...)
André Swanström vastaa Mikko Jorosen ja Antti Tarvaisen keskustelupuheenvuoroon ”Kolonialismin hauntologiasta Palestiinassa” tässä ennakkojulkaistussa tekstissä.
https://t.co/j2DR3X5mrg
Kotimaisessa Palestiina-keskustelussa kolonialismia ei usein käsitellä, tai sitten käsite spinnataan konservatiivisten kulttuurisotien tarpeisiin. Tässä teksti Palestiinan asuttajakolonialismista ja yleisistä väärinkäsityksistä.
4) On käytävä avointa ja historialliset tosiasiat tunnustavaa keskustelua siitä, mitä Palestiinan dekolonisaatio voisi tarkoittaa käytännössä.
@AnttiTarvainen & Mikko Joronen
Mikko Joronen ja Antti Tarvainen painottavat ennakkojulkaistussa keskustelua-tekstissään, että "totuuden puhuminen vallan alistavista ja epäinhimillistävistä rakenteista ja historiasta vaatii rohkeutta puhua asioista niiden oikeilla nimillä". 🧵1/4
https://t.co/JpkFIRyU8I
2) On vältettävä vastakkainasettelevaa, binaarista, luentaa asuttajakolonialismin jännitteistä;
3) On haastettava anakronistiset ja mytologisoivat tavat lukea ja tulkita alueen historiaa; ja 3/4
Mitä tutkijan - ja kenen tahansa asiaa seuraavan - tulisi pohtia Israelin ja palestiinalaisten välistä mediasotaa seuratessaan? Tapio Kujalan todella ajankohtainen teksti nyt ennakkojulkaisuna Kosmopoliksessa:
https://t.co/BQSKJ07cHY
Kosmopolis: Avoin kirjoittajakutsu
Kutsumme Pohjolan militarisaatio -teemanumeroon militarisaatiota sekä sotilaallista valtaa ja käytäntöjä tarkastelevia artikkelikäsikirjoituksia, katsauksia, ja yhteiskunnallisia keskustelunavauksia sekä kirja-arvioita:
https://t.co/61a0IA7t67
Martti Ahtisaaren sanoin: "Sodat ja selkkaukset eivät ole väistämättömiä. Ne ovat ihmisten aikaansaannosta. [...] Siksi ne, joilla on voimaa ja vaikutusvaltaa, voivat myös lopettaa sodat." Unto Vesan analyysi Ahtisaaren rauhanpolitiikan perinnöstä 👇
https://t.co/QvokwKzP73
@AapoJumppanen pureutuu siihen, miten Ähtärin pandat avaavat maalaiskaupunkien ja maailmanpolitiikan kosketuspintoja. #pandadiplomatia on pitkään ollut osa Kiinan ulkopolitiikkaa, mutta teksti tarkastelee asiaa tuoreesta tulokulmasta. https://t.co/M3XBN8CZTQ
Turvattomuus on vahvasti läsnä Iranin kaupungeissa, toteaa Aliakbar Almaspour. Keskustelutekstissään Almaspour purkaa turvattomuuden taustoja ja kehitystä peilaten niitä Mahsa Aminin kuolemaa seuranneisiin laajoihin protesteihin. https://t.co/h7Ny23rlnN
Oikeudenmukaisen ilmastosiirtymän kysymystä ja ilmastohuolen eriytymistä asuinympäristön perusteella tutkivat Mikko Leino ja @AinoTii. Laajan kyselytutkimuksen kautta teksti pohtii, miten #ilmastonmuutos, #ilmastotoimet ja #eriarvoisuus punoutuvat yhteen.
https://t.co/VngfiYeYrL
Kaupungit ovat arjen rauhan näyttämöitä, kirjoittavat @KMaiche ja Anna Sofia Suoranta. Julkisissa tiloissa kamppaillaan ja luodaan yhteisöjä tavoilla, jotka eivät pelkisty ajatukseen väestöryhmien polarisaatioista tai yhteiskuntien sirpaloitumisesta.
https://t.co/JdQXetBWx5