Luin myös Siilasmaan haastattelun. Odotan kirjaston varaushyllyyn hänen uusinta kirjaansa. Liian vähän puhutaan Siilasmaan nostamasta tekoälyn vaikutuksista työelämään ja -markkinoihin. Junnaamme yhä kaipuussa aiempaan työelämään, vaikka kehitys vie eteenpäin. #tekoäly#työelämä
Pitäisikö Suomesta tehdä maailman paras maa menettää työpaikkansa tekoälylle?
Luin suurella mielenkiinnolla @rsiilasmaa haastattelun Kauppalehdestä, jossa hän pohti tekoälyn vaikutuksia työelämään, yritysten johtamiseen ja hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuteen.
Elämme keskellä yhtä ihmiskunnan historian suurimmista teknologisista murroksista. Alan ammattipiirien ulkopuolella aiheesta käydään yllättävän vähän keskustelua, vaikka kyse on kehityksestä, joka tulee vaikuttamaan lähes jokaisen suomalaisen elämään.
Minusta Suomen kannattaa hyväksyä tämän vallankumouksen vääjäämättömyys ja pyrkiä määrätietoisesti sen eturintamaan.
Tekoälyajan kilpailussa Suomen pienuus voi osoittautua poikkeukselliseksi vahvuudeksi. Vaikka emme pysty kilpailemaan suurvaltojen kanssa teknologiainvestointien mittakaavassa, voimme kilpailla siinä, kuinka lyhyt matka uuden teknologian syntymisestä on sen hyödyntämiseen läpi koko yhteiskunnan.
Teknologiaoptimismin rinnalla tarvitaan myös arvokeskustelua. Yhtä tärkeää kuin Suomen menestyminen tekoälyajan taloudessa on se, miten tuo menestys näkyy suomalaisten elämässä.
Olen aiemmin esittänyt ajatuksen siitä, että Suomesta voisi tehdä maailman parhaan maan menettää työpaikkansa tekoälylle.
En pidä itsessään huonona asiana sitä, että teknologinen kehitys tekee joistakin ammateista tarpeettomia. Niinhän on tapahtunut läpi historian. Olennaista on, millaisia vaihtoehtoja ihmisellä on, kun työtä, jota hän on ehkä tehnyt viimeiset kaksikymmentä vuotta, ei enää tarvita.
Singaporessa on esimerkiksi käytössä SkillsFuture-ohjelma, jonka puitteissa 40 vuotta täyttäneet voivat saada päätoimisen uudelleenkouluttautumisen ajalta tukea, joka vastaa tiettyyn enimmäismäärään asti puolta heidän aiemmista ansiotuloistaan. Tukea voi saada yhteensä kahden vuoden ajan.
Pidän myös työntekijöiden osakeomistuksen ja voitonjaon edistämistä entistä kiinnostavampana ajatuksena. Jos olemme siirtymässä kohti maailmaa, jossa entistä suurempaa vaurautta voidaan tuottaa entistä vähemmällä ihmistyöllä, eikö meidän kannattaisi pyrkiä tekemään mahdollisimman monesta suomalaisesta pääoman omistaja?
Suomi voisi olla samanaikaisesti maailman nopeimpia maita uuden teknologian hyödyntämisessä ja edelläkävijä siinä, kuinka laajasti tavalliset ihmiset pääsevät nauttimaan sen tuomasta vauraudesta.
Siilasmaata on aina kiinnostavaa kuunnella näissä kysymyksissä. Haluaisin kuulla vastaavanlaisia pohdintoja tulevaisuudesta huomattavasti enemmän myös politiikan suunnalta.
On oikeastaan aika erikoista, että näin perustavanlaatuinen yhteiskunnallinen murros ei ole suomalaisen politiikan keskeisimpiä puheenaiheita.
https://t.co/a3O6vfnv1a
@HenriVanhanen@rsiilasmaa Tästä kehityksestä puhutaan yllättävän vähän. Junnaamme edelleen kaipuussa aiempaan työelämään, vaikka kehitys menee eteenpäin.
Nalle Wahlroos ennakoi valtavaa mullistusta – voi ”vapauttaa” satatuhatta ihmistä töistä
Björn Wahlroosin mukaan tietty osa Suomen julkisen sektorin työstä olisi siirrettävissä tekoälylle jo tämän päivän teknologialla.
Kyllä. Puhelinmyynnin kieltäminen (kuluttajille) viimeistään seuraavaan hallitusohjelmaan.
"Työministeri Matias Marttisen (kok) mukaan puhelinmyynnin pitäisi olla sallittu vain henkilöille, jotka ovat ennalta antaneet siihen suostumuksen."
https://t.co/hA2Bx4xnFE
EK:n syysseminaarissa päättäjiltä kysyttiin tänään mm. pitäisikö perintövero poistaa Suomessa, kun Ruotsikin on sen tehnyt jo yli 20 vuotta sitten. Lappuäänestyksen tulos:
Kokoomus: Kyllä
Keskusta: EOS
Perussuomalaiset: EOS
SDP: Ei
Vihreät: Ei
Vasemmistoliitto: Ei
Ruotsissa perintöveron poiston toteutti vuonna 2004 SDP:n Göran Perssonin hallitus yhteistyössä vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa.
Jos Suomi haluaa houkutella nykyistä enemmän yksityistä pääomaa, investointeja ja kasvavia yrityksiä, verotusta on muutettava sellaiseksi, että se houkuttelee pitämään pääomat Suomessa. Perintö- ja lahjaveron poisto Ruotsin esimerkkiä seuraten auttaisi tähän.
Ruotsalainen taloustieteen professori ja tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja: ”Suomen kannattaisi luopua perintöjen ja lahjojen verotuksesta Ruotsin tapaan.”
Ruotsissa on merkittävästi suuremmat taloustieteen tutkimusresurssit kuin Suomessa, siellä luetaan samaa tutkimuskirjallisuutta kuin Suomessa, mutta verotusta katsotaan ensisijaisesti kasvun, ei tulonjaon näkökulmasta kuten meillä.
Vieraskynän johtopäätös tiivistää ruotsalaisten taloustieteilijöiden näkemyksen perintöveroon. Ja se on täysin päinvastainen kuin Suomessa. Eikö ole ihmeellistä?
Toisin sanoen, jos meillä olisi ruotsalaiset taloustieteilijät antamassa politiikkasuosituksia, perintö- ja lahjaverosta luovuttaisiin.
https://t.co/sHKhQtqnDZ
Konkurssiasiamiehen lokakuun madonluvut kertovat, että Suomella on yhä matkaa talouden raikkaaseen kasvukuvaan. Noin 300 konkurssin kuukausitahti lienee merkki edelleen jatkuvasta epävarmuudesta. Työttömyyden ja julkisen velan rinnalla on muitakin pulmia. https://t.co/npmiSN94Ml
@NikoNiinivirta Juoksu on 💪! Lahden seudulla ei menty shortseilla tänään. Taitaa ne ajat koittaa seuraavan kerran vasta keväällä. Eipä tuo onneksi juoksua estä. Läpi talven jalkaa toisen eteen, niin kunto kohisee.🏃♀️
Kannattaa muistaa vanha totuus, että ihmisten kokema tunne on aina oikea eikä sitä puheilla muuksi muuteta. Maan hallitus omilla päätöksillään ja VM kartoituksillaan lisäävät tätä luottamusvajetta #politiikka#vaalit https://t.co/RnergwtDTy
Meidän pitäisi pystyä kohtaamaan ihminen myötätunnolla, ei lisätä hänen taakkaansa epäilyillä, arvostelulla tai julkisella ruotimisella. Uhrin ei pitäisi joutua kokemaan kärsimystään yhä uudelleen todistaakseen, että hänen kokemuksensa ansaitsee tulla otetuksi vakavasti. ❤️
@MattiHameenaho@ErkkaRailo Tiedän sen, että tuo lista on vain virkamiesten ehdotus. Poliittinen päätös on noista vielä kaukana.
VM:n lista loi kuvan karusta tulevaisuudesta. Juuri se luo pelkoa, suurta epävarmuutta. Ei pidä ihmetellä, miksi ihmiset eivät luota hyvään tulevaisuuteen.
Talous kasvaa, mutta palkkatyöpaikkoja ei synny. Olisiko aika tunnustaa työpaikaton kasvu? Työllisten horjuva kasvu tulee lähinnä itsensätyöllistäjistä.
Vanhan palkkatyömarkkinan paluuta ei voi jäädä enää odottamaan.
https://t.co/H0W8DtoHDQ