Maataloutta tuetaan vuosittain melkein 2 mrd. eurolla. Ala on riippuvainen tuista, mutta niiden vastineeksi olisi syytä edellyttää parempaa huolehtimista ympäristöstä. Maatalouden päästöt ovat jopa nousseet viime vuosikymmenten aikana. Lue @anttironkainen raportista tarkemmin!
77 % maataloustuista on ympäristölle haitallisia. Samalla maatalouden päästöt ovat kasvaneet 1990-luvulta lähtien.
Tukien pitäisi palkita tuloksista ja kestävistä käytännöistä eikä ympäristölle haitallisesta tuotannosta.
Lue uusi raporttimme täältä: https://t.co/kgKYyEiqOw
It seems we are now entering a new phase of the rise of inequality in the US.
It's not just wealth and billionaires — it's a broader acceleration.
Here's who benefited from economic growth in 2025, according to the latest estimates available on https://t.co/arZRWrEZEv
Näin kertoo kokemuksestaan Thaimaasta Suomeen tullut marjanpoimija. Kalevi Sorsa -säätiön tammikuussa julkaisema raportti avaa marjasiirtolaisten tarinoita hyväksikäytöstä, velkaantumisesta ja vääristä lupauksista. https://t.co/kkzm74v5Rj
Lausuimme VM:lle hallituksen aikeista alentaa yhteisöveroa ja pidentää tappioiden vähennysoikeutta. Vielä ei ole liian myöhäistä painaa jarrua ja perua koko homma.
Lausuimme valtiovarainministeriölle hallituksen esityksestä alentaa yhteisöveroa 18 prosenttiin. Emme kannata veroalea, sillä se olisi kallis ja tehoton tapa vauhdittaa kasvua. Se myös lisäisi eriarvoisuutta 👉 https://t.co/7VWSXrMa4t
Demokratian taantuminen on haitallista myös talouden näkökulmasta, sillä yhdenvertainen demokratia muodostaa talouskasvulle otollisimmat olosuhteet. @hsfi
Ruotsin talouspolitiikan arviointineuvosto käsittelee toimenpidekohtaisia finanssipolitiikan kertoimia. Verokertoimet yleisesti hyvin pieniä, kun taas menokertoimet etenkin julkisille investoinneille suuria. Suomenkin finanssipolitiikkaa pitäisi arvioida tällaiselta pohjalta.
Uskokaa tai älkää, oikealla oleva kuvio on nyt kevään VM:n ennusteesta kehysriihen päätösten seurauksena, kun taas vasemmalla budjettiriihen jälkeen viime syksyltä. JTS:stä selviää tarkemmin, mutta jo nyt selvää, että kokonaissopeutus laskenut noin 3 mrd euroon hallituskaudella.
Purran viime aikaiset puheet hallituksen sote-leikkauksista ovat ristiriidassa persujen ohjelmien ja hänen omien vaalipuheidensa kanssa. Loppuvuodesta 2023 kirjoitin, kuinka, monet muutkin hallituksen toimet olivat ristiriidassa vaaliohjelmien kanssa. https://t.co/8NSf987aVT
Underrated fact: In nearly all economic settings, you cannot objectively know how much value anyone produces. It is unknowable.
The simple heuristics we use (e.g. value=marginal contribution) all fall apart under scrutiny. Why?
"Riihen suurin päätös oli pitäytyminen sen aiemmissa päätöksissä."
Riihen leikkaukset tarkoittavat irtisanomisia ja huonompia palveluita. Julkisen talouden korjaaminen jää tulevalle hallitukselle. Isotuloisille tarjotaan veroporkkanaa aiemman yhteisöveroalepäätöksen päälle.
Asiantuntijamme Jussi Systä analysoi hallituksen viimeistä kehysriihtä. Systän mukaan riihi jäi loppujäähdyttelyksi. Yhteisöveroalen jättäminen voimaan vaikeuttaa seuraavan hallituksen taakkaa. Lisäksi uudet leikkaukset heikentävät taloustilannetta. https://t.co/JzuODTCzSF
5/5 Myös sote-järjestöleikkaukset haittaavat talouden uudistamista. Kohdistuessaan kaikkein huono-osaisimpiin ne aiheuttavat myös inhimillistä kärsimystä. Se pakottaa julkista sektoria käyttämään resurssejaan järjestöjen ennaltaehkäisevän työn paikkaamiseen.
1/5 Kehysriihi päättyy tänään, mutta olennainen on jo selvillä: Hallitus on heittänyt hanskat tiskiin, vaikka sen taloustavoitteet ovat pettäneet. https://t.co/W3y1i2Hkvj
4/5 Orpon hallitus on jättämässä taakseen poltettua maata, jonka rakentamiseen voi mennä vuosia. Se on liikaa, kun työttömyys on huippulukemissa eikä kansainvälisestä taloudesta saada ihan heti vetoapua.
@NikuMaattanen Støstadin ketju koski nimenomaan Norjan varallisuusverokeissiä koskevaa sumutusta, jonka kannalta kuvio relevantti (ei kai hän väitä että se olisi tyhjentävä). Ketjussa hän viittaa muuhunkin tutkimukseen.
Rikkaat muuttaa pois, jos heidän verojaan nostetaan, on yleinen väite. Näinhän ei ole, sillä verojen vaikutus asuinpaikkaan on minimaalinen. Silti tätä pajunköyttä syötetään, tyypillisesti ideologisista syistä ja oman edun tavoittelemiseksi.
The Norwegian example is illustrative. In the last few years, our wealth tax received massive media attention, described by media outlets as leading to an "exodus" of the wealthy.
But only ~1.7% of the ultra-wealthy actually left. Tax revenue boomed
@NikuMaattanen Ennen muuta tuo pelottelu on kuitenkin poliittinen ase, jolla ajetaan pienen varakkaiden jouko etuja. Esim. Norjan keissiä käytetään esimerkkinä varallisuusveron vaaroista ympäri maailmaa, vaikkei tarina pidä vettä. Rahalla sadunkin saa todeksi.
@NikuMaattanen Ei mitätön toki. Siksihän pääomaverokilpailu on EU:ssakin taas lisääntynyt. Sääntely kuitenkin ratkaisee, kuten Stöstad tuo esiin. Esim, Norjassa on exit tax, joka estää helpoimmat järjestelyt. Isompi muutos oli OECD:n kv-pankkitilitietojenvaihto, joka esti varojen piilottamista.