”Tutkimuksessa jopa havaitaan, että erilaisten dynaamisten vaikutusten vuoksi yhteisöveron lasku on auttanut maita vähentämään julkista velkaa.”
Ko. paperia ei ole vielä vertaisarvioitu, mutta on mielenkiintoinen huomio ja Suomessa hyvin ajankohtainen.
https://t.co/lyPPr85D8h
”Epäluottamus saa nuoret hakemaan B-vaihtoehtoa. Moni säästää tai sijoittaa. Usko rakoilee myös terveyden- ja vanhustenhoitoon. Turvaksi hankitaan yksityisiä vakuutuksia.
”Se voi sysätä liikkeelle kierteen, joka tuhoaa hyvinvointivaltion.”
Tämähän on aivan turha pelko, jossa syy ja seuraus menevät sekaisin. Nuorten B-vaihtoehto vähentää valtioriippuvaisuutta niin kuin tässä tilanteessa pitääkin.
Kuten Milton Friedman totesi, veronkevennykset ovat ainoa toimiva tapa pakottaa julkinen valta todelliseen menokuriin ja tehokkuuteen. Kun ihmisille jää enemmän itse tienaamistaan tuloista käteen, syntyy tilaa myös talouskasvulle, jota ilman mikään palvelu ei pyöri.
Hyvinvointiyhteiskuntamme uudistuu kuten on käynyt Ruotsissa. Tätäkin kehitystä kannattaa katsoa mahdollisuuksien, ei uhkien kautta. Nuorten omaehtoinen varautuminen ei tuhoa hyvinvointiyhteiskuntaa, vaan muuttaa sen elinkelpoiseksi. Eteenpäin.
https://t.co/3EvGbOOTRS
@ir_rkp@pbyrokraatti Mikä oikeus olemassaoloon on kunnalla, jossa on niin vähän ihmisiä ja elinvoimaa, että se ei selviä ilman tukia? Ainoa järkevä ratkaisu on kuntien määrän vähentäminen radikaalisti. Siihen tarvitaan vauhtia. Heti!
@salsaari Hesari nielaisi Laboren syötin kokonaisena. Nyt olisi hyvä saada näkemys esimerkiksi ETLAlta. Ihan ilman sitäkin: vihdoinkin, 30 vuoden väännön jälkeen ylimpiä marginaaliveroja laskettiin. Ovat silti edelleen maailman kärkeä. PS. ”Revennyt kuilu” on ihan kukkua.
HS kirjoittaa tänään eriarvoisuuden kasvusta Laboren laskelmiin pohjautuen. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain tämän uutisen perusteella. Muutama huomio lukijalle taustaksi:
-Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä suositteli jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettama Pekkasen työryhmä. Toteutukseen meni 31 vuotta. Ylimmät marginaalimme olivat maailman korkeimpien joukossa ja ovat yhä laskun jälkeenkin. Tämä historiallinen päätös näkyy suurempituloisten ostovoiman kasvussa, mutta jutussa siitä ei sanota sanaakaan.
-IMF suositti vuonna 2017 ylimmäksi marginaaliksi enintään 44 %. OECD-maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis muutoksen jälkeenkin selvästi yli maksimin.
-14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Veronkevennyksillä heille ei anneta rahaa, vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienaamistaan ansioista. Oikeudenmukaisempaa.
-Verohallinnon tilastojen perusteella alin 40 % tulonsaajista (alle 2000 €/kk) maksaa vain 6 % ja alin 57 % (alle 2800 €/kk) vain 16 % tuloverokertymästä.
-HS:n juttu päättyy virkkeeseen ”Vastaavaa ei ole Suomessa ennen nähty” viitaten suurituloisten ostovoiman kasvuun ja pienituloisten laskuun. Kauhistelun sijaan kannattaa ymmärtää päätösten historiallisuus: kerrankin mennään suuntaan, jota on suositeltu vuosikymmeniä. Työnteosta tehdään kannattavampaa suhteessa sosiaaliturvaan. Tervehenkinen suunta hyvinvointiyhteiskunnassa, jonka velkaantuminen on kestämätöntä.
-Suomi tasaa verotuksella tuloja OECD-maista eniten.
-Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on tuoreen tutkimustiedon valossa hyvin todennäköisesti yli 100 %. Veroja laskemalla saadaan siis enemmän verotuloja.
-Verotuksen keventäminen lisää työtä ja kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla, mikä vahvistaa julkista taloutta verotulojen kautta. Kevennyksen perumista haluavalta kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt?
-Ylimpien marginaalien on myös hyvää tki-politiikkaa: tki-rahoituksesta tarvitaan enemmän irti ja työnteon kannustimet paranevat.
-Suomen bkt asukasta kohden on polkenut lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Talous kääntyi kasvuun 2024, kasvu jatkui 2025 ja tänä vuonna tahti on kiihtynyt. Kaikkien tilanne siis paranee, vaikka niin ei ole vielä käynyt. Työllisyyskin on nousussa.
-Suomen gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole juuri muuttunut koko 2000-luvulla. Orpon hallituksen toimet muuttavat sitä 0,8, ja se on nyt lähellä EU-keskiarvoa. HS otsikoi: ”Suomalaisten välille on revennyt kuilu.” Missä todellisuudessa elämme?
Syntyykö oikea kokonaiskuva, jos ihmiset ovat vain tämän uutisoinnin varassa? Miten voidaan keskustella järkevästi esim. yhteisö-, osinko- tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo ansiotuloverotuksen ja sosiaaliturvamuutosten tarkastelu jää näin kapeaksi?
Missä on pitkä aikaväli ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?”
Tämä on suomalainen erityispiirre. Ruotsissa kasvun ja kannustimien merkitys ymmärretään aivan eri tavalla: kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi.
Jokaisen olisi hyvä kysyä, miten voimme Suomena vaurastua, jos kukaan ei saa vaurastua ensin?
Ruotsi pääsi rikas-köyhä-vastakkainasettelusta irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelutavan muutos teki siitä Euroopan pääomamarkkinoiden ja kapitalistisen muodonmuutoksen mallioppilaan. Milloin me pääsemme samaan Suomessa?
Onneksi olemme jo hyvää vauhtia matkalla sinne, kun suomalaiset tienaavat, sijoittavat ja vaurastuvat aiempaa enemmän!
Pieni päivitys kansanedustajaksi palaavalle: Suomessa lapsiperheköyhyys on maailman pienintä (Tanskan ohella), tuloerot ovat maailman 5. pienimmät eivätkä ne ole kasvaneet 25 vuoteen. https://t.co/VFt5b9MNbn
@PatrizioLaina Ja niiden kasvattamisessa olemme vasta aivan alussa. Jos haluamme maana kasvaa ja pärjätä, meidän on huolehdittava siitä, että pääomien annetaan kasvaa. Olemme siinä sarjassa Itä-Euroopan tasoa, kaukana muista Pohjoismaista.
Näihin uutisiin pitäisi lukijoille kertoa taustaksi historiaa sekä faktaa. Vuonna 1994 presidentti Ahtisaari asetti Pekkasen työryhmän pohtimaan työllisyystoimia. Työryhmä ehdotti samaisen vuoden syyskuussa, että ylimpiä marginaaliveroja pitäisi laskea 50 prosenttiin.
Sittemmin saman suosituksen on toistanut Arvelan (2002), Hetemäen (2010) ja Järvikareen (2017) työryhmät. 31 vuotta ehti kulua ennen kuin poliittinen päätös syntyi Orpon hallituksen toimesta.
Nyt maalataan kuvaa, että suositaan perusteetta suurituloisia. Faktat ja historia auttaisivat tähänkin. Ja ylimpiä marginaaliveroja kannattaa edelleen laskea noin 40 prosenttiin (IMF).
Sokerina pohjalla, ylimpien marginaaliverojen lasku on myös merkittävin TKI-toimi vuosikausiin. Tätäkin näkökulmaa olisi hyvä tuoda esille.
https://t.co/ycBLkCezvi
@OsmoSoininvaara@OttoMeri Pitää luottaa ihmisten osaamiseen. Ja pääosan sijoittaa ammattilainen, pienen osan voi sijoittaa itse. Jos häviää oman osuutensa sijoitukset, sitten pienempi eläke. Jo nyt yli 2 M:lla suomalaisella osakkeita tai rahastoja.
@OsmoSoininvaara@OttoMeri Valitettavasti ei eläkkeisiin vaan tehottomaan eläkejärjestelmään. Tehostetaan sitä antamalla ihmisten itse sijoittaa omat rahansa.
@NOx42@SFjder Hyvä pointti. Tässä julkisten menojen jakauma. Eläkemenoihin saataisiin huikea säästö tehostamalla (ottamalla Ruotsin malli), eläkkeet voisivat noin jopa nousta.
Hurmos Suomen taloudessa jatkuu! BKT kasvoi toisella neljänneksellä +1,6 % edellisvuodesta.
Tahti hidastui hieman suhdannekuvaajan ennakkotiedoista, mutta noususuhdanteessa tiedot tarkentuvat ajan myötä aina ylöspäin. Hyvässä vauhdissa siis jatketaan!