@AmnellJakob Minulle jäi auki "bring your own energy"-konsepti. Merkittävä investointi, joka tuonee moninkerroin enemmän metsäkatoa [alue + sähkönsiirtoinfra], jos offgrid sähköä ei ole mukana.
@AmnellJakob@MaasTul Suuriin käyntiasteen vaihteluihin tarvitaan yritykseltä vahva tase. Heikko oma pääoma pakottaa heikossa suhdanteessa tekemään väkisin kassavirtaa.
Hakkuurajoituksista 2-3 miljardin lasku taloudelle ja tuhansien työpaikkojen menetykset. Metsäsektorin lisäksi suuri vaikutus logistiikkalle, koneyrittäjille sekä kone- ja metallituoteteollisuudelle. Rajoitukset olisivat jäätävän kylmä suihku Suomelle. https://t.co/ceaurgthbf
Laskisiko joku puutalon energiasäästön vaikka 40 vuoden aikana.
Energiakuluissa mystinen 15 % ero identtisten puu- ja betonitalojen välillä – ”Emme osanneet arvioida, että näin kävisi” | Tekniikka&Talous https://t.co/yv5AI8ZJUc
Ruotsin metsien hiilinielu on voimakkaassa kasvussa. Suomen ei. Missä juurisyy?
- Suomessa hakkuut olleet systemaattisesti 10% yksikköä alle Ruotsin
- Naapurin nuoret metsät parhaassa kasvussa, hiiltä sitoutuu
- Suomen metsät ikääntyy, tuhoriskit kasvaa
Lisää hakkuita Suomeen!
Sanoin tämän silloin ja sanon tämän nyt:
#Marinin#hallitus menee historiaan vastuuttomimpana hallituksena Suomen historiassa.
Lisämenoja kertyi vuosina 2020–2023 yhteensä noin 41 miljardin euron edestä.
@VTV_fi :n arvion mukaan jopa 23 miljardia euroa lisätyistä menoista oli täysin koronakriisiin liittymättömiä.
VTV suositti menokehyksiin palaamista syksyllä 2021. Samanlaisen suosituksen antoivat myös monet muut toimijat.
Marinin hallitus ei kuitenkaan näitä suosituksia kuunnellut.
Vuoteen 2024 mennessä menotaso oli 14,6 miljardia euroa korkeampi kuin ennen pandemiaa.
https://t.co/zfJLxKSkrF
@AmnellJakob Ja lisäksi on paikallaan miettiä metsämaan hintatasoa, maksavatko rahastot ylihintaa ja siten luovat ylikorkean puun hintatason ja tuotto-odotuksen?
@AmnellJakob Ei kannata polarisoida ajattelua. Logistinen sijaintimme määrää isosti puustamaksukykyä. Esim. kuusitukista Saksassa kyetään maksamaan enemmän, koska puu järeämpää, saanto parempi ja markkinat 300km säteellä.
@AmnellJakob Mielestäni meillä ei ole varaa brändätä suomalaista puuta arvokkaammaksi kuin muun maailman puuvaroja. Tuotekehitys hyvä asia, muistaen mitä voimme Suomen logistisella sijainnilla tarjota globaaleille markkinoille. Vaarana jääminen paitsioon ja marginaalitoimijaksi.
FAO:n tuore metsäraportti on vaihteeksi mielenkiintoista luettavaa. Kiinaan syntynyt kahden Suomen verran uutta metsää ja globaali hiilivarasto kasvanut 706Gt tasolta Euroopan ja Aasian metsitysten ansiosta.
Global Forest Resources Assessment 2025 https://t.co/bvCckmN30I
Järkevää toimintaa @PetteriOrpo. Ilmastojoustoja tarvitaan, koska hakkuumäärien vähentäminen ei ole mahdollista, sillä se aiheuttaisi kielteisiä seurauksia talouteen. Ilmastohyödyt olisivat myös niin ja näin, koska tapahtuisi hakkuuvuotoa.
https://t.co/ApFN9IPhF7
Tarkoitukseni on herättää keskustelua hakkuutasoista ja talousmetsien tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Ruotsin historiallisesti korkeammat hakkuutasot ja nuoremmat metsät auttavat myös hiilinieluissa.