Määrätietoista vaurautta

Mikrosomevaikuttaja Instagramissa @maaratietoistavaurautta. Vapaa-aika kuluu paljon osakeanalyysioppien ja excel-projektien parissa.

Stonks only go up

[peter @peter59144504]

🇸🇪 Ruotsi: 2,5 % palkasta omaan rahastoeläketiliin, valitset rahastot, tuotto markkinoilta, rahat periytyvät.

🇪🇪 Viro: 2 % + valtion 4 % omalle tilille. Omaisuus sinun, periytyy, voi nostaa.

🇺🇸 USA: 401(k) – tilisi, sijoitat itse, tuotto osakkeista, periytyy.

🇫🇮 Suomi: ~24 % yhteiseen pottiin. Et omista mitään, et valitse, et peri. Järjestelmä omistaa.

Miksi ihmeessä puolustat mallia, jossa rahat eivät ole sinun ja kertymä surkea?

[Outi Hakunti @OutiHakunti]

Tätä on SE vihreä siirtymä, johon suomalaisten pitää innolla sitoutua! 👇

Meille on vuosia kerrottu, että sähköauto on ympäristöteko, tulevaisuuden valinta ja osa välttämätöntä vihreää siirtymää.

Sitten tehdään taas kerran pölhösääntelyä, jonka seurauksena käytetyn tai kolaroidun sähköauton akku luokitellaan käytännössä jätteeksi niin, että sen käyttökelpoisten osien hyödyntäminen toisen akun korjaamisessa muuttuu riippumattomalle korjaamolle lähes mahdottomaksi.

Hetkinen seis!

Eikö juuri korjaaminen, uudelleenkäyttö ja käyttöiän pidentäminen pitänyt olla sitä kiertotaloutta?

Jos 30 000 euron arvoiseen autoon voidaan päätyä antamaan 78 000 euron korjausarvio siksi, ettei akkua voida järkevästi korjata käytetyillä, toimivilla osilla, jokin järjestelmässä on pahasti pielessä.

Kuinka pahasti vihreän politiikan kauniit vihreät tavoitteet ja käytännön todellisuus voivatkaan erkaantua toisistaan...

Kuluttajalle sanotaan: osta sähköauto.
Yrittäjälle sanotaan: korjaa vastuullisesti.
Ilmastopolitiikassa sanotaan: kierrätä ja käytä uudelleen.

Ja sitten rakennetaan vihreäsääntely, joka tekee juuri siitä korjaamisesta ja uudelleenkäytöstä taloudellisesti mahdotonta.

Ei ihme, että ihmiset alkavat suhtautua koko vihreän siirtymän puheeseen epäluuloisesti.

Minä en vastusta ympäristötekoja. Päinvastoin. Vastustan sellaista ilmastopolitiikkaa, jossa järki, talous ja todellinen ympäristöhyöty jäävät älyttömän ideologisen sääntelyn ja vielä älyttömämmän byrokratian alle.

FYI‼️ Hyvä ilmastopolitiikka tekee vastuullisista valinnoista ihmiselle helpompia, järkevämpiä ja taloudellisesti mahdollisia.

👎 Huono ilmastopolitiikka tekee niistä kalliimpia, vaikeampia ja lopulta niin epäluotettavia, ettei tavallinen ihminen enää uskalla, eikä edes voi niihin sitoutua.

Ja kaikkein nurinkurisinta todellakin on se, että ympäristön nimissä aletaan romuttaa korjauskelpoisia autoja ja käyttökelpoisia akkuja sen sijaan, että niitä korjattaisiin ja niiden elinkaarta pidennettäisiin.

Tätä on todella vaikea kutsua vihreäksi. Vielä vaikeampi sitä on kutsua järkeväksi.

Miksiköhän luottamus koko ilmastopolitiikkaan rapautuu?!

#fiksunpaapolitiikkaa
#vanhassavaraparempi

[Hannu Nummiaro @HannuNummiaro]

Tämä ei pääty hyvin

[Sami Pakarinen @SaPakarinen]

Suomessa on nurinkurinen tilanne. Haluamme tuottavuuskasvua, mutta emme sitä oikein halua hyväksyä. Tarvittaisiin ajattelutavan muutos. Kuten Ruotsissa.

Suomen talouden kannalta keskeinen kysymys on tuottavuuden vauhdittaminen. Tuottavuuskasvu tapahtuu yrityksissä. Mikäli yrityksen tuottavuus on korkea eli sitä mitä taloudessa halutaan, yritys menestyy. Yrityksen menestymisestä seuraa yrityksen omistajien menestyminen.

Miten Suomessa ajatellaan menestymisestä? Julkisuuden tuoreessa esimerkissä leimataan noin 200 henkeä, jotka tienaavat yli miljoonan vuodessa yhteiskunnan suurina väärintekijöinä, kun he tienaavat muita enemmän ja saavat nyt helpotusta suureen verotaakkaansa.

Mitä tekee Ruotsi? Ruotsi tunnisti tämän ajatteluvirheen 1990-luvulla sosiaalidemokraattien johdolla. He ymmärsivät, että yrityksen menestymisellä on kytkös niiden omistajien menestymiseen ja ajattelivat sallia tämän. Kun ajattelutapa muuttui, suhtautuminen vaurastumiseen muuttui koko yhteiskunnassa. Käännös kohti kevyempää verotusta oli alkanut jo toki aiemmin. Ruotsissa paljon tienaavat ja tuottavien yritysten omistajat nähdään yhteiskunnassa arvokkaina. Veronmaksajina, joita Ruotsi tarvitsee lisää.

Ruotsi on ymmärtänyt, että tuottavuuden vauhdittaminen lisää vaurastumista toisilla enemmän kuin toisilla. Mutta pohjoismainen kireä verotus tasaa tulo- ja varallisuuseroja kuitenkin voimakkaasti. On parempi antaa vaurastumisen edetä ja talouden kasvaa, koska pitkällä aikavälillä siitä hyötyvät kaikki.

Suomessa halutaan tuottavuuskasvua, mutta siitä ei yksilöt saisi hyötyä merkittävästi. Talous polkee paikallaan ja kaikkien hyvinvointi heikkenee pitkällä aikavälillä. Samalla kyvykkäimmille kasvaa kannustimet muuttaa Suomesta pois talouden dynamiikaltaan parempiin maihin.

Nokian nousu 1990-luvulla on mainio esimerkki. Tuottavuus kasvoi kohisten ja meillä oli maailman arvokkain yritys. Vielä jälkikäteenkin kauhistellaan, kun tuloerot kasvoivat hieman samaan aikaan. Olisiko ollut parempi olla ilman tuottavuuskasvua?

Miksi Suomi haluaa lisää tuottavuutta, mutta ei sitten salli sitä täysissä määrin? Jos jatkamme näin, pysymme pääomaköyhänä maana. Sillä heti kun tuottavuuskasvu vauhdittuu, yritystä ollaan ostamassa ulkomaille kun kotimaasta ei löydy riittävästi yksityisiä pääomia kasvua tukemaan.

Väliä ei ole vain sillä, miten tämä hetken suurituloiset suhtautuvat itse käytävään keskusteluun. Myös sillä on väliä, millaisen kuvan annamme nuoremmille sukupolville. Onko suurten tulojen eli korkean tuottavuuden ja muille hyvän tekeminen hyväksyttävää ja tavoiteltavaa Suomessa vai onko se jotenkin epäilyttävää ja paheksuttavaa? On myös oikeudenmukaista, että oman työn hedelmistä saa itse pitää ison osan.

Suomessa pitäisi rohkaista ja kannustaa kaikkia tavoittelemaan tienaamaan ja vaurastumaan enemmän. Sillä ellemme Suomessa sitä tee, joku muu maa sen tekee ainakin. Esimerkiksi naapurimme Ruotsi ja Viro.

Miten ajattelutavan muutos kohti ruotsalaisempaa ajattelutapaa saataisiin aikaiseksi?

[Sami Pakarinen @SaPakarinen]

Esimerkki palkansaajan ansiotuloverotuksen ylikireästä progressiosta Suomessa:

Kk-palkka eur/kk, verot eur/kk

2 800 €, 656 €

4 080 €, 1 295 € (x2)

5 360 €, 1 972 € (x3)

6 560 €, 2 625 € (x4)

7 760 €, 3 278 € (x5)

8 800 €, 3 919 € (x6)

Suurituloisimmalla on 3,1-kertaiset bruttotulot, mutta 6-kertaiset verot.

Toisin sanoen, yksi suurituloisin maksaa yhtä paljon veroja kuin kuusi melkein keskituloista.

[OsakeKeisari @OsakeKeisari]

Listasin tähän joitakin syitä siihen, miksi monilla suomalaisilla jää niin heikosti säästöön rahaa:

Valtion tulovero
Kunnallisvero
Arvonlisävero
YLE-vero
Autovero
Ajoneuvovero
Polttoainevero
Kirkollisvero
Alkoholivero
Tupakkavero
Virvoitusjuomavero
Sähkövero
Pääomatulovero
Lähdevero
Varainsiirtovero
Kiinteistövero
Jätevero
Lahjavero
Perintövero

[OsakeKeisari @OsakeKeisari]

Jos haluat välttää rahan häviämistä osakemarkkinoilla, niin älä osta laskutrendissä olevaa osaketta.

Jo ihan pikaisella teknisellä analyysilla voi helposti tunnistaa selkeimmät nousu- ja laskutrendit. Tähän on monia erilaisia tapoja.

Nesteen osakkeessa nähtiin niin sanottu death cross, eli 200 ja 50 päivän liukuvien keskiarvojen leikkaaminen helmikuussa 2023. Tämän jälkeen osake on pysynyt laskevan 200MA alapuolella jo yli puolitoista vuotta.

Minun on vaikea kuvitella selkeämpää esimerkkiä voimakkaasta laskutrendistä.

[Petri Roininen @petri_roininen]

Oletko ajatellut että

- jos julkinen 12 Mrd€ alijäämä halutaan hoitaa leikkaamalla, pitää leikata 15 kertaa poliisin budjetti
- vain kasvun kautta saadaan kestavä talous
- veronkiristykset järjettömiä Euroopan ainoassa negatiivisen kasvun maassa

#politiikka

[Martti Kosonen @KosonenMartti]

Tienaa-verotetaan.
Kuluta-verotetaan.
Säästä-verotetaan.
Sijoita-verotetaan.
Rakenna-verotetaan.
Asu-verotetaan.
Myy-verotetaan.
Aja-verotetaan.
Syö-verotetaan.
Juo-verotetaan.
Polta-verotetaan.
Lahjoita-verotetaan.
Kuole-verotetaan.

Verotuotot-suureksi osaksi tuhlataan😳🙄

[🇫🇮 Aatteleppa itte 𝕏 💯 @Aatteleppaitte]

"Eläke huijauksen" toinen vaihe"

Kannattaa kuunnella niin maistuu 2-3 k / kk liksa paremmalta, noin "turvallisia" vanhuuspäiviä ajatellen.

[Sami Pakarinen @SaPakarinen]

Alle 30 000 euroa vuodessa tienaavat:

52 % tulonsaajista
11 % tuloveroista

Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavat:

3 % tulonsaajista
25 % tuloveroista

Suurituloiset maksavat kokoonsa nähden todella suuren siivun Suomen tuloveroista.

[Aki Kangasharju @AkiKangasharju]

Yhdysvaltojen ja Euroopan keskeinen taloudellinen ero visualisoituna

[Neuvottelija Sami Miettinen @samimiettinen]

Ruotsi siirtyi normaaliin luovutusvoittoveroon 2004 ja vaurastui koska pääoma kasvaa, ihmiset eivät myy 50vuotiaana yrityksiään pois ja työllistäjät kumuloituvat

Suomalaiset on tyhmiä ja köyhiä. Ruotsalaiset demaritkin osaa toimia oikein.

[Tuomo.Saarni 🇺🇦🇫🇮 @SaarniTuomo]

Kohta syntyy uusi vasemmistolainen sijoitusyhtiö, joka tarjoaa erilaisia rahastosäästötilejä. On kulttuurirahasto, joka antaa 10-kertaisen tuoton ja kansalaisjärjestörahasto, joka antaa 500-kertaisen tuoton. Jos luvattuun tuottoon ei päästä, niin erotus otetaan verorahoista.

[Tuomas Tuominen @iamtuomaa]

#BTC maailman 5. suurin valuutta 🤯

[The Kobeissi Letter @KobeissiLetter]

You can't make this up:

Total US debt has jumped by $473 BILLION over the last 3 weeks alone, to a record $35.8 trillion.

This means the US has taken on $1,450 of debt for EVERY American over the last 3 weeks alone.

It also means that the US now holds a record $103,700 of debt for every American.

In 2024, the US paid a total of $1.16 trillion of interest on this debt in its first year above the $1 trillion mark.

In interest alone, the US paid $3,360 for every American during fiscal year 2024.

What is the long-term plan here?

[Saara Huhtasaari @HuhtasaariSaara]

On hämmästyttävää, että julkisen sektorin koko on Suomessa miltei tuplaantunut 40 vuodessa ja paisuminen vain jatkuu. Silti suomalaiset saavat koko ajan vähemmän ja huonompia palveluita. Miten tämä on mahdollista?

Ensinnäkin, kysymys on tehokkuudesta ja hallinnollisista rakenteista. Vaikka rahaa virtaa enemmän, se ei aina tarkoita, että se käytetään järkevästi. Yhä suurempi osa budjetista menee byrokratiaan tai muihin hallinnollisiin kuluihin, sen sijaan että se käytettäisiin suoraan palveluiden parantamiseen.

Toiseksi, verotuksen kasvu herättää kysymyksiä. Mihin se raha oikeasti menee? Onko se kohdistettu oikein? Onko resursseja ohjattu oikeisiin tarpeisiin, vai onko syntynyt eriytymistä, jossa osa sektoreista saa enemmän huomiota kuin toiset?

Tilanne on todella absurdimpi kuin koskaan: Suomessa on niin paljon julkisen sektorin työntekijöitä, että jokaisella kansalaisella on melkein "oma" työntekijä. Silti hoitojonoista puhuminen on arkipäivää. Tämä herättää kysymyksiä julkisen sektorin tehokkuudesta ja prioriteeteista.

Kaiken kaikkiaan, on aika kysyä kovia kysymyksiä, vaatia läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta. Suomalaisten on vaadittava, että julkinen sektori todella palvelee kansalaisia, eikä vain paisu itsessään.

Kiitos Petri Rautio, joka nosti asian FB:n puolella. #julkinensektori

[Martti Paldanius @MarttiPaldanius]

Näin nuorena kysyn: Miten voin irtisanoutua meidän eläkejärjestelmästä?

Yli neljännes palkasta menee alle SP500 tuottaviin sijoituksiin, joista rahaa palautuu ehkä joskus, ei millään tavalla suhteessa maksuihin.

Säästäisin rahat mielummin itselleni. Yleinen mielipide nuorissa.

[Nordnet Suomi @nordnetFI]

#pörssi #mustamaanantai @JukkaLepikko @iamtuomaa

[Keijon Tuumaustunti | Topi Salin @Tuumaustunti]

Tässä tulee lyhyt 🧵ketju rahasta💸 ja vaurastumisesta. Ketjussa pyrin yksinkertaistamalla selittämään vaurastumisen perusmekanismin ja näyttämään, miksi melkein kaikilla on mahdollisuus vaurastua📈

1/🧵