Professor of Religious Education, University of Eastern Finland.
"Never again." 7th of October should be a Day of Remembrance of Civilian Victims of Terrorism.
Beaufortin linnan alta on löydetty Hizbollahin tunneliverkosto.
Hankkeen mittakaava ja monimutkaisuus viittaavat huomattavaan resurssipanostukseen, jonka kustannukset ovat todennäköisesti olleet miljoonia dollareita.
Hanke on jälleen yksi muistutus siitä laajasta sotilaallisesta infrastruktuurista, jonka Hizbollah on vuosien aikana rakentanut siviilikohteiden ja historiallisten paikkojen alle eri puolille Libanonia.
Yksi israelilainen kuoli ja viisi haavoittui sunnuntaina terrori-iskussa Keski-Israelissa.
Israelissa on maaliskuun 2026 jälkeen tapahtunut 17 terrori-iskua. Yli 1 000 iskua on estetty.
Nyt on @Yleisradio löytänyt hyvät haastateltavat, toimittajakin pyrkii vilpittömyyteen. Uskon, että moni ko. toimittajan kollegakin Ylellä ja muussa mediassa hyötyy tämän artikkelin näkökulmista.
https://t.co/WjVpnROyZk
Kesäkuun 1.–2. päivänä 1941 natsi-Saksaa tukeneiden irakilaisten nationalistien joukko käynnisti raa’an pogromin Bagdadin juutalaisyhteisöä vastaan. Satoja juutalaisia murhattiin, tuhansia haavoittui, ja juutalaisia koteja sekä yrityksiä ryöstettiin ja tuhottiin.
Verilöyly, joka tunnetaan nimellä Farhud, merkitsi Irakin 2 600 vuotta vanhan juutalaisyhteisön lopun alkua. 1900-luvun alussa Bagdadissa asui noin 50 000 juutalaista. Nykyään Irakissa ei ole enää juutalaisia.
Lue lisää sivuiltamme: https://t.co/c1XZPEmWMl
Perustuslain tulkinta kuuluu viime kädessä perustuslakivaliokunnalle, joka on katsonut, ettei yhden virren veisaaminen tee tilaisuudesta tunnustuksellista. Suvivirsi kevätjuhlassa ei loukkaa uskonnonvapautta vaan on osa suomalaista kulttuuriperintöä.
https://t.co/EcJHE1feTK
Hur kan svenska medier förringa detta? Kommissionen har analyserat 10 000 bilder och videor. Slutsatserna är förödande för alla som tvekat om vad Hamas är. Rapporten beskriver 13 olika typer av sexuellt våld som oskyldiga civila utsattes för den 7 oktober. https://t.co/jFpmoLXHMR
Hei Frank, katselin 30 viimeistä viserrystäsi. Niistä 8 liittyi urheiluun/luontoon (epäpoliittisia). Loput 22 jakautuivat teemoittain seuraavasti.
Israel 18
Iran 3
Suomen sinimustat 1
Heijastaako tämä jakauma maailman ihmisoikeusrikkomusten esiintymistä? Onko sen tarkoituskaan?
Lähiöfutiksen tekijät osa 3 💥
Lähiöfutiksen tekijät-videosarjassa tutustutaan IF Gnistanissa erilaisissa rooleissa työskenteleviin henkilöihin.
Kolmannessa osassa tutustutaan syvemmin tyttöjen pelaamaan jalkapalloon, jota Gnistanissa valmentaa entinen ammattipelaaja ja nykyinen huippuvalmentaja Laura Hyvönen!
Kuuntele haastattelusta miksi Laura halusi liittyä juuri Gnistaniin ja miten hän hyödyntää omaa erikoisalaansa eli psyykkistä valmentamista? 🤔
#OgelinOma #Gnistan
Honoured to attend today’s remembrance ceremony at the Jewish cemetery in Hietaniemi for the Jewish soldiers who fell while serving the Finnish nation.
Their courage and sacrifice remain an enduring part of Finland’s history. Approximately 300 Jewish soldiers served in the Finnish Army during the wars of 1939-1944.
Belgialaislehti kirjoitti tänään alla olevasta, että kansainvälisen tuomioistuimen pääsyyttäjä myönsi etteivät ole löytäneet todisteita kansanmurhasta. Lehti myös ihmettelee miksei aihe ole noussut uutisissa otsikoihin.
Linkki ensimmäisessä kommentissa.
⚠️Sisältövaroitus
Raiskaukset ja seksuaalinen väkivalta olivat järjestelmällinen ja laskelmoitu osa Hamasin strategiaa 7. lokakuuta 2023 terrori-iskussa Israeliin.
Kansalaisjärjestö Civil Commissionin tuore 300-sivuinen raportti perustuu yli 430 todistajanlausuntoon, 1 800 tuntiin visuaalisia materiaaleja, 10 000 valokuvaan ja videoon sekä virallisiin asiakirjoihin ja hyökkäyspaikoilta kerättyyn aineistoon.
Hamas kuvasi väkivaltaa ja lähetti videoita ja kuvia uhrien perheille sekä levitti niitä sosiaalisessa mediassa. Useat uhrit löydettiin asennoissa, jotka itsessään viittasivat seksuaaliseen väkivaltaan. Lisäksi tapettujen sukupuolielimiä oli silvottu tai ammuttu. Uhrien joukossa oli sekä naisia että miehiä.
Koko raportti: https://t.co/cWT3AYTxky
📹 @theCC07
Yhdysvaltain ulkoministeriön raportti kongressille palestiinalaishallinnon 'Pay for Slay' -tuesta ⤵️
Niin sanottu 'Pay for Slay' -ohjelma tarjoaa kuukausittaisia maksuja terroriteoista tuomituille palestiinalaisille ja heidän perheilleen. Maksujen suuruus kasvaa vankeustuomion pituuden mukaan, mikä palkitsee vakavimmista terroriteoista tuomittuja.
Esimerkiksi vuonna 2025 palestiinalaishallinto maksoi 156 miljoonaa dollaria 'Pay for Slay' -tukina. Kuolemaan johtaneista terroriteoista tuomittu on voinut saada esimerkiksi 350 000 dollaria sekä 2 541 dollarin kuukausittaisen tuen.
https://t.co/UWlctAmsaU
Väittelin eilen Itä-Suomen yliopistossa kirkkohistoriasta otsikolla ”Holokausti lähellä – Kloogan työ- ja keskitysleiri Virossa suomalaisen sivussatoimijuuden paikkana 1941–1944”.
Vastaväittäjänä professori Tuomas Tepora Helsingin ylipistosta, kustoksena professori Ilkka Huhta.
"Sukupolvemme on aikuistunut kriisien keskellä."
Taas yksi historiaton kirjoittaa ikään kuin juuri hänen nuoruutensa olisi osunut erityisen epävarmaan ajankohtaan.
Kerrataanpa jälleen sataa edeltävää vuotta. Miten leppoisista oloista meitä edeltävät polvet saivat nauttia?
1920-luku
- Sisällissodan jäljet (1918): Maa oli syvästi jakautunut, katkeruus ja köyhyys laajaa.
- Epävarma itsenäisyys: Nuori valtio ilman vakiintuneita instituutioita.
- Espanjantauti (1918–1920): Tappoi enemmän suomalaisia kuin sisällissota.
- 1929: Wall Streetin pörssiromahdus → lama levisi nopeasti myös Suomeen.
1930-luku
- Suuri lama: Työttömyys, nälkä, talonpojat velkaantuivat, leipäjonot.
- Lapuan liike ja poliittinen väkivalta: Demokratia oli aidosti uhattuna.
- Sodan uhka kasvoi: Neuvostoliiton ja Saksan väliset jännitteet varjostivat koko vuosikymmentä.
1940-luku
- Talvisota (1939–1940): Kansa joutui puolustamaan olemassaoloaan.
- Jatkosota (1941–1944): Yli 80 000 kaatunutta, 400 000 evakkoa.
- Lapin sota (1944–1945): Omat entiset aseveljet vihollisina, kokonaisia kyliä poltettiin.
- Sotakorvaukset ja jälleenrakennus: Valtava ponnistus köyhässä maassa.
- Sotalapset: Kymmeniä tuhansia lähetettiin Ruotsiin turvaan (mm. oma isäni, kahteenkin kertaan).
- Neuvostoliitto miehitti Porkkalan alueen aivan pääkaupunkiseudun kupeesta
1950-luku
- Köyhyys ja pula jatkuivat: Monilla ei ollut sähköä, vesijohtoa tai sisävessaa.
- Suomettumisen alku: Neuvostoliiton varjo ja pelko uudesta sodasta.
- Massiivinen maaltamuutto: Työttömyys ajoi ihmisiä Ruotsiin (kuten hiukan myöhemmin oman perheeni) ja Etelä-Suomeen.
1960-luku
- Kylmän sodan huipentuma: Kuuban ohjuskriisi (1962) toi maailman ydinsodan partaalle.
- Vietnam ja ydinasepelko: Maailmanloppu tuntui monesta täysin mahdolliselta skenaariolta.
- Koti-Suomessa maaltamuutto mullisti yhteiskuntaamme.
- Ensimmäiset öljykriisin enteet: Riippuvuus tuontienergiasta alkoi huolestuttaa.
1970-luku
- Öljykriisi (1973 ja 1979): Bensiiniä säännösteltiin, inflaatio laukkaa.
- Ydinsodan uhka: Euroopassa sijoitettiin uusia ohjuksia, sodan uhka jälleen arkea.
- Väestöräjähdys ja ympäristön romahdus: Rooman klubin raportit enteilivät synkkiä aikoja.
- Stagflaatio ja työttömyys: Talouskasvu pysähtyi, hinnat nousivat.
1980-luku
- Neuvostoliiton uhka ei kadonnut: Afganistanin sota, Puolan kriisi, ydinasetesti.
- Chernobyl (1986): Radioaktiivinen laskeuma Suomessa asti.
- 1980-luvun lopun talouskupla: Velkaraha virtasi, tuleva romahdus kypsyi.
1990-luku
- Neuvostoliitto hajosi 1991, vientikauppamme sinne romahti.
- Suomen lama (1991–1994): Työttömyys 20 %, tuhansia konkursseja ja itsemurhia.
- Asuntolainojen korot huitelivat jopa 18–20 prosentissa.
- EU-jäsenyys ja markan kellutus: Suuri epävarmuus tulevasta.
- Jugoslavian sodat ja Tšernobylin jälkipelko: edes Eurooppa ei ollutkaan turvallinen paikka.
2000-luku
IT-kupla puhkesi (2000–2001): Työttömyys kasvoi jälleen.
- 9/11 (2001): Terrorismin aikakausi alkoi.
- Irakin sota, Afganistan, Madridin ja Lontoon iskut: Pysyvä epävarmuus.
- Finanssikriisi (2008): Pankkeja kaatui, työttömyys ja velkaantuminen kasvoivat.
- Ilmastonmuutoksesta tuli eksistentiaalinen uhka.
2010-luku
- Eurokriisi (2010–2012): Kreikka, Espanja ja Irlanti horjuivat.
- Ukrainan sota alkoi jo 2014: Krimin valtaus.
- Pakolaiskriisi 2015: Euroopan poliittinen myllerrys.
- Koronapandemian alku 2019: Ensimmäinen globaali pysähdys toisen maailmansodan jälkeen.
2020-luku
Koronapandemia (2020–2022): Sulut, kuolemat, rokotekriisit, talouden pysähdys.
- Venäjän hyökkäys Ukrainaan (2022): Euroopassa jälleen täysimittainen sota.
- Energiakriisi ja inflaatio: Lämmitys ja ruoka kallistuivat Suomessa rajusti.
- Geopoliittinen jännite kasvaa: Kiina–USA-akseli, Lähi-idän konfliktit, pelko tekoälyn aiheuttamasta massatyöttömyydestä.
Koonti
Sadassa vuodessa ei ole ollut yhtäkään vuosikymmentä ilman suurta epävarmuutta, kriisiä tai uhkaa.
Silti ihmiset rakensivat koteja, perustivat perheitä, tekivät lapsia ja uskoivat tulevaisuuteen.
Nykyinen hokema ”kriisien keskellä varttuneesta sukupolvesta” kertoo enemmän historiallisen muistin ohuudesta kuin erityisen poikkeuksellisista ajoista.
https://t.co/wMnuBGDCF6