Hämmentävä katsaus: ”kauppamäärät ovat piristyneet alkuvuoden tasosta” - kauppamäärät ovat jokaisena vuoden kahdeksana kuukautena olleet alle viime vuoden vastaavan. Maalis-elokuussa miinus on 2-numeroinen. Elokuussa ei käännettä.
30.6. ”OP Uusimaalla oli ulkona ENNÄTYSMÄÄRÄ asuntolainatarjouksia”. Mielenkiintoisin osuus puuttui katsauksesta eli miksi ne ei ennätysmääräisesti realisoidu nostetuiksi lainoiksi.
Asuntomarkkinat ja nousevien hintojen potentiaali: Itse en usko potentiaaliin, vaikka onse-in-a-lifetime promoottiota mediassa ruokitaankin jatkuvasti.
Mistä ostovoima?
Helsingin asuntomarkkinoilla perheasunnon ostaminen on tällä hetkellä selkeästi haastavampaa kuin pienten asuntojen hankinta. Osumasi on täysin ytimessä: ostovoiman rajat tulevat nopeasti vastaan, kun kyseessä on neliöiltään suuri asunto (+100 m²).
1. Helsingin asuntojen neliöhinta keskimäärin
Helsingin keskimääräinen toteutunut neliöhinta vanhoissa osakeasunnoissa liikkui 2025–2026 noin 4 900 – 5 100 €/m²tuntumassa.
Tämä keskiarvo vääristää kuitenkin perheiden todellisuutta, sillä hajonta on valtava:
- Kantakaupunki / Premium (Töölö, Eira, Lauttasaari): 6 000 – 8 500 €/m²
- Vakiintuneet perhealueet (Haaga, Pakila, Herttoniemi): 3 500 – 4 800 €/m²
- Ulkokehä / Lähiöt (Vuosaari, Malmi, Kannelmäki): 2 400 – 3 200 €/m²
2. Tarvittava pääoma ja ostovoima (100 m² perheasunto)
Jos perheasunto maksaa keskimäärin 400 000 – 600 000 € (alueesta riippuen), taloustilanteen vaatimukset näyttävät tältä:
Oma pääoma (10–15 %): 40 000 – 90 000 € käteisenä tai lisävakuutena.
Tarinan kynnyskysymys – Tulotaso: Finanssivalvonnan ja pankkien lainakatto suosittelee, ettei kotitalouden kokonaisvelka ylitä 4,5-kertaista brottotuloa.
400 000 € lainaan tarvitaan noin 89 000 €/vv (n. 7 400 €/kk) yhteiset bruttotulot.
550 000 € lainaan tarvitaan jo noin 122 000 €/vv (n. 10 200 €/kk) yhteiset bruttotulot.
Kuukausittaiset asumiskustannukset: 450 000 € laina (25v, 3 % korko) + 100 m² hoitovastike (n. 500 €/kk) tarkoittaa noin 2 600 – 2 800 €/kk asumismenoja.
3. Skenaario: Onko hinnoissa enää nousuvaraa perheasunnoissa?
Skepsiksesi on täysin perusteltua. Isojen perheasuntojen hinnanousulle on muodostunut selkeä rakenteellinen katto:
Reaalitulojen ja ostovoiman rajat: Palkat eivät ole nousseet samaa tahtia kiinteistöjen hintojen kanssa. Kun korot ovat vakiintuneet 2,5–3,5 % tasolle (nollakorkojen sijaan), 500 000 € lainan kantaminen vaatii perheeltä merkittävää luopumista muusta kulutuksesta.
Käytettävissä olevat tulot vs. lapsiperheen arki: Lapsiperheillä on asumisen lisäksi huomattavia pakollisia menoja (päivähoito, harrastukset, mahdoton elää ilman kakkosautoa tietyillä alueilla).
Valuma-alueet (Espoo, Vantaa, Hinku-kunnat): Jos 100 m² asunto maksaa Helsingissä 550 000 €, perheet siirtyvät Espooseen, Vantaalle tai Nurmijärvi-Tuusula-akselille, mistä saman tila-asteen saa 300 000–400 000 eurolla.
Demografia: Syntyvyyden lasku pienentää suurten asuntojen kysyntäpotentiaalia pitkällä aikavälillä.
Johtopäätös skenaarioosi: Perheasuntojen hinnat eivät voi nousta Helsingissä yleistä ansiotasoa tai inflaatiota nopeammin, ellei korkotaso romahda uudelleen nollaan (mitä ei ole näköpiirissä). Ylimmän 5–10 % tuloluokan suosimat priima-alueet saattavat eriytyä, mutta normipalkkaisten keskiluokkaisten perheiden ostovoimakatto on saavutettu.
https://t.co/StdcKvodxX
Vierailulla Ranskassa Pariisin ylitäydessä vankilassa ja Ranskan oikeusministeriössä
”Seine-Saint-Denisin vankilan täyttöaste on 210 prosenttia, ja ulkomaalaiset muodostavat vankimäärästä noin kolmasosan. Suurin osa vankilan ulkomaalaisista vangeista on laittomasti maassa olevia. Vankilassa puhutaan vain ranskaa. Tulkkaus järjestetään tarvittaessa puhelinsovelluksen avulla.
Myös Suomen vankiloissa täyttöaste on korkea ja yksi nopeasti kasvava vankiryhmä on ulkomaalaiset vangit. Rikosseuraamuslaitoksen tilastojen mukaan ulkomaalaisten vankien määrä kasvoi vuonna 2025 edellisvuoteen verrattuna 22 prosenttia, ja viimeisen kymmenen vuoden aikana 76 prosenttia.”