@mikakorte Diagnoositietoja voisi tietenkin käyttää mallissa järkevämmin ettei tarvitsisi kikkailla tai järkyttyä. Triviaali ratkaisu olisi katsoa prevalenssitiedot pidemmältä aikaväliltä eikä lyhyen periodin insidensseistä. Rahoitusmallin data ei perustu sairaaloiden tuottavuustilastoon.
@heikkor@mikakorte Alikirjaaminen (dx) on edelleen ongelma terveydenhuollossa. DRG-ryhmittelylogiikka on nykyiseen rahoitusmalliin verrattuna vähemmän sensitiivinen turhalle/ylimääräiselle dx kirjaamiselle ja palkitsee aktiviteeteista (toimenpiteet). Sitäkin voidaan kyllä käyttää väärin.
@mikakorte Tärkeä tutkimusalue, saadaan lisätietoa avohilmon kirjaamisista myös. Analysoitteko kuinka hyvin työterveyshuollon sairaanhoito (T31-koodi) kirjattiin ja saatiin erotettua aineistosta tällä hetkellä?
@mikakorte Mielestäni rahoitusmallin merkittävä puute on lisäksi olemattomat kannustimet aktiviteetteihin - siis tuotettujen laatu- ja casemixvakioitujen palveluiden määrään. Vaikuttavuus on liian monisyinen ja vielä riittämättömästi ymmärretty komponentti yleisiin rahoituksen malleihin.
@Keskimaki Jonkun verran tehnyt noita ja esitellyt seminaareissa (mm. HF ja COPD), nyt analysoimme onko tuolla PCP 'first contact' seurannalla vaikutuksia hoidon tuloksiin
2023 ACC/AHA/ACCP/HRS Guideline for the Diagnosis and Management of Atrial Fibrillation -julkaisussa viittaus FINACAF-ryhmämme tutkimukseen "Association of income and educational levels with adherence to DOACs" https://t.co/CkNul9In7D
@mikakorte@sll_aaltonen@KariTikkinen Kokonaistoiminnan vertailut hankalia koska esh:ssa useita erilaisia 'demand-supply operating modeja'/ tuotantoteknologioita eri potilasryhmille. Yksityinen voi olla tehokkaampi erikoistumalla (esim elektiivisiin korkean volyymin hoitoihin) jo koska julkisella opetusvelvollisuus
@mikakorte@KariTikkinen Jokunen vuosi sitten tutkimme ja vertasimme suun terveydenhuollon yksityinen vs julkinen: tekninen tehokkuus sama, yksityisellä toimenpiteiden case-mix yllättäen hieman korkeampi (keskim. vaativampaa)
@JuhaLaine8 Jep, arvelinkin että tiivistyksestä oli kyse tässä. Esh+pth hoitokokonaisuuksien identifioinnin ja ryhmittelyn logiikka ansaitsisi ihan oman kirjoituksensa.
@mikakorte Hyvä alku olisi selvittää kuinka paljon (casemix-ryhmiteltyjä) hoitokokonaisuuksia/palveluita on tuotettu väestöön ja tarpeeseen nähden ja millä resursseilla. Alla IMPRO-hankkeessa lasketut pth+esh kokonaisuudet.
Alueelliset erot eteisvärinäpotilaiden päätetapahtumissa.
Rural-urban and geographical differences in prognosis of atrial fibrillation in Finland: a nationwide cohort study. DOI: 10.1177/14034948231189918
@TeroTyni @mikkolahm@KelaFpa@thujanen@Kelantutkimus@thhujanen @LepistoJoonas Hennamari on oikeassa siinä, että oletus 'yksityinen hoitaa kevyempiä' ei ole oikea. Mitä sitten käynnillä hoidetaan, täytyy katsoa erikseen. Julkinen tuottaa tässä vaikeuksia kun eivät kirjaa erityisen kattavasti käynnin syitä/diagnooseja
@mikkolahm@KelaFpa@thujanen@Kelantutkimus Jep, eli kuinka suuri osuus lääkärikäynneillä olleista potilaista oli monisairaita (kertoo siis kuinka sairaita ovat olleet ykstyisellä käyneet vs vain julkista käyttäneet)