@ramikurimo Minä olen ollut kohtuukäyttäjä ja nykyään raitis. Minulla on ollut vaihteleva määrä täysin raittiita ystäviä ja koskaan heitä en ole huomannut mitenkään painostettavan. Kuulun ns. märän sukupolven jälkipuoliskoon. Painostusta ei minulle tai muille ole tullut.
@Ullavaan Käyttäytymismuutokset huomioiden näistä syntyy alle miljardi.
Esimerkiksi kannattamaton liiketoiminta loppuu Suomesta.
Yrityksillä on lain mukainen velvollisuus maksimoida voittonsa. Kuten Forum joka kierrättää varansa Irlannin kautta.
Vihreet haluaa suojella metsää.. tai siis muiden omistamia metsiä mutta omassa naapurustossa pitää rakentaa silta merenrantaan jotta pyöräilijät voi kiertää ylämäen. Ja nämä miljoonia maksavat pyöräbaanat ei ole lisänneet pyöräilyä yhtään 🤷♂️
Hei @ORostila , @MartinPaasi ja @TereSammallahti
Migri pyytää minulta 4 800 € + alv siitä, että saisin nähtäväkseni Nasima Razmyarin Viittakivi Oy:n vastaanottokeskussopimusten taustat.
120 € tunti, ja lisäksi väittävät ettei asiakirjoja ehkä edes löydy, vaikka tiedonhallintalaki velvoittaa ne rekisteriin.
Ihanan kallista❤️
Käytännössä viranomainen siis hinnoittelee julkisten varojen valvonnan jopa kaltaiseni erityiskansalaisen ulottumattomiin.
Mutta!
Teillä on PL 47 § 3 mom. nojalla kansanedustajan tiedonsaantioikeus, jota ei voi torpata laskulla. Kyse on miljoonien eurojen julkisista sopimuksista, joissa hallitusjäsenenä istui samanaikaisesti istunut kansanedustaja.
Voitteko pyytää Migristä Viittakivi Oy:n sopimukset, maksuerittelyn ja valvontaraportit? Lähetän mielellään tarkemmat yksityiskohdat.
Tämä voisi olla käyttistä myös tulevia eduskuntavaaleja ajatellen🤷♂️
@aukia@petri_roininen Mäkin ostan oman junan ja tuun sillä kunhan pinkka riittää. Hienoa että muutkin ovat havainneet yksityisen liikennöinnin mahdollistuneen rautateillä.
@MichaelAArouet Here in Finland, you learn to live with 25.000€. then cost is only 38.000€.
And if foreigner is hired, then tax rate is flat 25% (compared to 57% for native Finnish).
@MakisenJussi Hyvä että vapaaehtoisia aktivisteja löytyy yhä jotka tekevät pyyteetöntä työtä.
Tiesithän että sinunkin ja muiden ilmaista työtä tekevien aikaansaannoksila kupataan valtiolta miljoonia ilman että sinä näet niitä rahoja?
Yrittäjä vs. räikkäbisnes
Läpivaltiollistuneessa Suomessa yrittäjyys ei ole enää pitkään aikaan määrittynyt suhteessa palkansaajaan vaan valtioon ja julkiseen sektoriin, eli siihen tuottaako yritys arvoa markkinoille vai arvoa julkisen sektorin näkökulmasta ja sen logiikan mukaisesti.
Markkina-arvo syntyy vapaaehtoisista ostopäätöksistä: asiakas voi kieltäytyä ostopäätöksestä, ja tämän mahdollisuuden tuottama kannustin ohjaa yritykset optimoimaan hintaa, laatua ja hyötyä.
Instituutioarvo taas syntyy järjestelmän sisällä. Se muodostuu julkisen sektorin hankintakriteereistä, korvausmalleista, luvista, sertifikaateista ja sääntelyn muotoilemasta pakotetusta ja veronmaksajien varoilla ylläpidetystä kysynnästä.
Suomen mallissa palvelun ja tuotteen maksaja on erotettu verotuksen kautta ostajasta tavalla - jossa palvelun ja tuotteen maksajalta on riistetty mahdollisuus päättää niin hankinnan sisällöstä kuin hankinnan toimittajasta, joista päättävät hänen puolestaan ja ilman hänen suostumustaan lukematon viranomaisten joukko.
Alati paisuva ja kansalaistensa yksityisimmillekin elämänalueille sääntelysormensa ulottava Suomi on maa, jossa valtava ja kasvava osa yritysten kysynnästä on valtion kysyntää.
Ja mitä suuremmaksi ja parasiittimaisemmaksi julkinen sektori kasvaa, sitä vähemmän kuluttajilla on käytössään varoja, joilla he kykenisivät ostamaan yrityksiltä tuotteita ja palveluita.
Kun valtio määrittää markkinoillepääsyn ehdot ja päättää asiakkaiden puolesta, syntyy yhä useammille yrityksille rationaalinen kannustin tuottaa “arvoa” ensisijaisesti järjestelmälle – kriteereille, prosesseille ja sääntelyn noudattamisen logiikalle – eikä niiden käyttäjälle.
Puhumattakaan niistä lukemattomista yrityksistä (ihmiskauppabisnekset, apteekkimonopoli jne.), jotka ovat olemassa vain näiden julkista etua vahingoittavien kriteerien, prosessien ja sääntelytaakan vuoksi ja joiden palveluita kukaan ei vapaaehtoisesti ostaisi ja jotka eivät selviäisi vapailla markkinoilla sekuntiakaan.
Saman yritysmuodon alla toimii sekä yhteiskunnallisesti hyödyllisiä (yhä vähemmän) että yhteiskunnallisesti haitallisia yrittäjiä (yhä enemmän) riippuen siitä, syntyykö niiden voitto pääosin aidosta hyötytuotosta vai järjestelmän tuottamasta kitkasta.
Tarvitsisimme käsitteet, jotka erottaisivat markkinaehtoisen yrittäjyyden vero- ja sääntelyriippuvaisesta yrittäjyydestä – sekä kriteerit, joiden avulla erottaa tuottavat liiketoimintamallit parasiittisista.
Yksi mahdollinen – ja käytännössä usein paljastava – kriteeri on lobbauksen suunta.
Tuottavassa mallissa lobbaus on tyypillisesti “negatiivista”: se pyrkii vähentämään tarpeetonta byrokratiaa, lisäämään kilpailua, madaltamaan markkinoillepääsyn esteitä ja parantamaan hankintojen vaikuttavuutta.
Parasiittisessa mallissa lobbaus on “positiivista” oman edun tavoittelua: se pyrkii lisäämään pakollisuutta ja sääntelytaakkaa, tuhoamaan kilpailua ja varmistamaan julkisten rahoitusvirtojen jatkuvuuden tavalla, joka ei riipu loppukäyttäjän kokemasta arvosta.
Parasiittinen liiketoiminta ei vain sopeudu sääntelyyn – se pyrkii kirjoittamaan sen. Se menestyy sitä paremmin mitä monimutkaisempi järjestelmästä tulee, mitä enemmän riippuvuus kasvaa ja mitä enemmän vaihtoehdot vähenevät.
Tuottava liiketoiminta taas menestyy, kun kitka vähenee, läpinäkyvyys lisääntyy ja kilpailu kovenee, koska se voi silloin voittaa kilpailijansa hinnalla, laadulla ja tehokkuudella.
Ilman tätä erottelua päädymme palkitsemaan yrityksiä, jotka kasvattavat valtioriippuvuutta, sääntelyä ja hallinnollista kitkaa.
Samalla tuhoamme niiden yritysten asiakaspohjan ostovoiman, jotka tuottavat arvoa juuri näille kuluttajille julkisen sektorin sijaan – ja tätä kautta tietysti juuri arvokkaimmat yrityksemme sekä ne, joita näiden olosuhteiden vuoksi ei ole koskaan kannattavaa perustaa tai jotka siksi perustetaan muualle.
Onneksi meille on jo kuvaava käsite yritysten kietoutumisesta valtioon ja niiden mukautumisesta valtion intresseihin – fasismi.
@MLuonuansuu Laskitko miljonäärin veroastetta jos pääoman tuotto olisi vaikka 4%?
Miljoona siis tuottaisi 40.000€, josta ko. menisi 10.000€ (varallisuusvero) +12.000€ (tulovero pyöreästi) eli 22.000€ veroa. Se olisi about 55%.
Kuinka monta miljonääriä luulet jäävän tällaiseen ympäristöön?
@SarasvuoJari Tuo viittaa MMT rahateoriaan, jonka mukaan oikeaa kysyntää on vain valtion kysyntä, joka säätelee kansantalouden kasvua ja taantumaa. Lisää https://t.co/DVR71t5kMU
Minusta samaa sosialismin huttua uusissa kuorissa.
@nuuttiruo Eikös vasemmisto tykkää perintöveroista?
Hehän voisivat esittää yhdistyksille ja säätiöille 20% perintöveron varallisuusarvosta kannettavaksi 25 vuoden välein? Se olisi n. 0,5% p.a. veroa varallisuudesta tai 7% tuotosta vain 7,1%. Veroa jota inhimilliset kuolevat maksavat jo.