Vain kasvava puusto sitoo hiiltä itseensä. Tässä erään palstan tiedot metsäsuunnitelmasta jossa useita eri ikäisiä kuvioita väliltä 11-120 vuotta ikäryhmittäin.
Suurin prosentuaalinen kasvu kyseisen kuvion puustopääomaan verrattaessa tapahtuu nuoren metsän vaiheessa. 1/x
Nyt ovat kyllä @LukeFinland mallintajilla selityksen velkaa. Ei voi olla niin, että Torniojoki ja Pohjanlahti muuttaisivat maaperän hiilidynamiikan ylösalaisin. #hiilinielu https://t.co/6Kz5o9rcDr
Hyvä täsmennys maanvuokratulojen verotuksen uudistuksesta. Marginaalivero käsite on syytä ymmärtää ennen kuin tekee hätäisiä johtopäätöksiä. Uudistus on @mtkry tavoittelema.
MTK:n verojohtaja: Vuokratulojen veromuutos on edullinen myös pienituloisille.
https://t.co/qTYIi8CTct
Olen eri mieltä. Hyvinvointiyhteiskuntaa tulee reippaasti keventää,tuloverotusta reippaasti alentaa kohti tasaveroa 20%,perintövero poistaa,yhteisövero 13% ja alv 15%. Suomi nousee kapitalismilla,ei suunnitelmataloudella. #verot https://t.co/eO1sBD7Nzg
Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta metsien hiilinielujen laskenta on nollasummapeliä, jossa mallinnus muuttaa tuloksia. Kannattaa muistaa, että globaalisti metsät ovat epävakkaa hiilivarasto lämpenevässä ilmastossa palo- ja tuhoriskin vuoksi.
https://t.co/2mXhi6I4VY
Näillä on pakko olla joku salainen kilpailu vasemmistokuplan sisällä siitä, kuka keksii typerimmän loukkaantumisen aiheen, jolla pääsee mediaan.
https://t.co/RYjKMYtyH4
Financial Times -lehdessä pitkä juttu Argentiinasta Milein hallituskauden yksivuotispäivänä. Ei pelkoa siitä, että YLE tai Hesari siteeraisi sitä: https://t.co/ituHr1ZblK
@RoniArvonen Tunnetaan myös nimellä aavistushakkuu! Ilman mitään tutkimustietoa johon nojata väitän että vastuussa osaltaan viimeisen 10 vuoden aikana tehdyistä puukaupoista.
M1 rahan tarjonta eri maissa. Suomen shokki hakee vertaistaan. Suomi on syrjässä oleva tuotannoltaan melko yksipuolinen maa, jonka yksi isohko kauppakumppani käytännössä siirtyi muurin taa.
Tämmöinen maa hyötyisi tavattomasti joustoista, joista yksi olisi kelluva kansallinen valuutta - sitä on aika vaikea hallituksen tai työmarkkinoiden replikoida.
Toinen ongelma - Euroopassa ja USA:ssa asunto-, yritys- ja valtionvelka on pääsääntöisesti kiinteäkorkoista, kun taas Suomessa se on vaihtuvakorkoista. Eli kun korkotaso nousi, se satutti meitä paljon, mutta muita vain vähän.
Laiha lohtu: vaihtuvakorkoisuus auttaa hieman, kun korot laskevat nykytasoilta. Ellei ole jo juntannut itseään kiinteäkorkoiseksi muun Euroopan tavoin, eli tuplannut virheensä.
Kunnioitan jokaisen mielipidettä verotuksesta. Korjaan alla olevaa kirjoitusta listaamattomien yritysten verotuksesta siksi, että se(kään) ei pidä paikkaansa miltään osin:
1. Suomessa on noin 440000 listaamatonta yritystä.
2. Tehovalvonnassa yhtiön ja Verohallinnon käsitykset arvostuksesta erosivat 34 tai 35 yhtiössä.
3. Käsityseroja oli 15 prosentissa tehovalvottavista ja 0,08 promillessa yrityksistä.
4. Siis: verottajan käsityksen mukaan yliarvostusta oli tehnyt yrityksistä joka 13000:s (joka kolmastoista tuhannes).
5. Tehovalvonta tehtiin nyt toista vuotta. Vuoden 2022 arvostusten mielipide-erojen kappalemäärää ei nyt kerrottu, mutta Verohallinnon mukaan osuus tehovalvottavista oli silloin 12 % eli viidenneksen vähemmän kuin nyt.
6. Verohallinto: "Osakkeensa keinotekoisesti liian korkeaksi arvostavien yhtiöiden määrä on ollut hienoisessa kasvussa."
7. Verohallinnon mukaan arvostuseron yleisin syy on johdon ylioptimistinen käsitys tulevasta tuotto- ja kulurakenteesta.
8. Verohallinnon mukaan toinen yleinen syy on vertailuhinnan hakeminen yrityskaupasta, joka ei ole vertailukelpoinen.
9. Lisäksi verottaja kertoo: "Havaintojen mukaan osakevaihtojärjestely on joiltakin osin tarkoitushakuista toimintaa." Se ei kerro tällaisten tapausten määrää. Kaikkiaan eroa oli 34 tai 35 kpl. Tästä "joitakin osia" on mahdollisesti muutamia. Suuri määrä olisi varmasti myös tiedotettu.
10. Kuten verottajakin muistuttaa, osakevaihto on lähtökohtaisesti laillista toimintaa, jolle on useita liiketoiminnallisia perusteita. Veronkiertoa se on silloin, kun se tehdään yksinomaan tai pääosin verojen välttämiseksi. Tämän yleisyydestä emme tämän perusteella tiedä mitään.
11. Suomen yritysten liikevaihto vuonna 2023 ilman alkutuotantoa oli 541 miljardia euroa ja tilikauden tulokset yhteensä 28 miljardia euroa.
12. Yritykset ja muut yhteisöt maksoivat yhteisöveroja yhteensä 7,3 miljardia euroa. Tuloveroja maksettiin kaikkiaan 44 miljardia euroa.
13. Verohallinnon mukaan arvostuskäsitysten ero tehovalvonnassa oli yhteensä 25 miljoonaa euroa eli keskimäärin runsaat 100000 euroa per valvottava.
14. Yhteisarvostuspoikkeama 25 miljoonaa euroa on keskimäärin 700000 euroa per tartuttu yhtiö. Verottaja kertoo, että suurin yksi poikkeama oli 4,5 miljoonaa, joten loppujen poikkeama oli keskimäärin 600000 euroa. Jos taloudesta tehtäisiin journalismia, toimittaja voisi kysyä mediaanin.
15. Jos oletetaan hyvin summittaisesti, että yrityksissä on varallisuutta ja jakokelpoisia varoja ja "arvostuseron yhteissumma" muuttuisi 5-prosenttisesti osingoksi, josta on maksettu korkeintaan 20 % yhtiön tuloveroa, tämä osinkomäärä olisi 1,25 miljoonaa euroa ja verokertymä verrattuna 30 % tuloverotettuun palkkatuloon olisi yhteensä ehkä 350000 euroa. (Jos taloudesta tehtäisiin journalismia, uutisissa ensin laskettaisiin vaikutus ja vasta sitten kysyttäisiin kommentteja.)
(Virheellistä ilmaisua "veroton osinko" ei voi käyttää asiantuntijateksteissä, koska verottomia osinkoja ei ole olemassa, kuten jokainen asiantuntija tietää. Yhtiön tuloksesta maksetaan vero, ennen kuin siitä tulee jakokelpoista rahaa. Sitä ennen on pitänyt tehdä se tulos.)
16. Tällä oletuksella tuloverokertymän alenema on kahdeksan miljoonasosaa eli 0,0008 prosenttia.
17. Edes tätä alenemaa ei tapahdu, koska nythän juuri Verohallinto on löytänyt ne yliarvostukset ja lisäverottaa yhtiöitä, jos perusteita ei löydy. Tietoa ei ole myöskään siitä, mikä on tarkin käsitys arvostuksesta. Verottajakin on ihminen.
18. Verohallinnon tiedot eivät osoita "röyhkeämmäksi muuttumista" eivätkä tarkkaan ottaen edes yleistymistä.
19. Näin ollen koko postaus on virheellinen. Siinä olevaa mielipidettä ja sen esittäjää kunnioitan, mutta perusteluita ei mielipiteelle tässä esitetä.
20. Näiden postausten ja uutisjuttujen lukemiseen käytetyn työajan yhteishinta lisättynä verottajan kustannuksilla ylittää valvonnalla kerätyn lisäveron määrän.
Pahoittelen jo etukäteen mahdollisia numeroiden pikanäppäilyvirheitä, korjataan tarpeen mukaan. Unelmani on, että jonain päivänä uutismediasta saisi lukea numeroita valmiiksi kirjoitettuna. Jostain syystä numeroita käyttävät vain urheilutoimittajat, tosin eivät hekään kirjoittaessaan taloudesta.
https://t.co/PXpZGXopbY
Mediaanipalkka 3.564 €/kk. Kovatuloisimpaan 10 %:iin pääsee 5.972 €/kk:lla
Mrg-vero vie hieman yli puolet erosta. Kovatuloisimpaan 10%:iin pääsee 1.170 € mediaanipalkkaa isommalla netolla
Onko tässä riittävä kannustin pyrkiä eteenpäin tai uhrata vapaa-aikaa? 🤔
#työ#palkka
At the end of the Roman Empire, inflation was out of control.
Huge state spending required endless money "printing" — until an entire bag of coins couldn't buy a sack of wheat.
Here's how inflation (and taxes) brought the empire to its knees... (thread) 🧵
Vastuullisen median mukaan Argentiina on syöksykierteessä.
Faktat: Argentiina oli yksi maailman rikkaimmista maista ennen kuin 1946 alken maassa alettiin epäonnisesti soveltaa sosialismin paikallista erityismuotoa, peronismia. Kävi kuten sosialismissa aina, ja 2023 mennessä maa oli luisunut yhdeksi maanosansa köyhimmistä, valuutta menetetty massiiviseen inflaatioon ja talous ajettu totaaliseen umpikujaan.
Marraskuussa 2023 presidentiksi valitaan oikeistolainen ekonomisti Javier Milei, joka aloittaa valtavat leikkaukset julkiseen talouteen ja purkaa byrokratiaa luodakseen Argentiinasta uudelleen investointikelpoisen.
Tulokset: 12 kuukautta myöhemmin marraskuussa 2024 Argentiina on yksi viidestä maasta koko maailmassa, jonka budjetti on ylijäämäinen, maan BKT on kääntynyt kasvuun ja kuukausi-inflaatio on laskenut 25,5 %:sta 2,7 %:iin, tehden valuutasta jälleen käyvän vaihdannan välineen. Argentiinaan sijoittavat rahastot ovat nousseet huimasti.
Mutta Ylen mukaan kyseessä on siis syöksykierre. 🤷♂️
https://t.co/OnAPhjAX5U
Suomi tarvitsee nopeasti vaurastuvaa keskiluokkaa.
Se olisi pienituloiselle paras uutinen.
Sivutuotteena syntyisi myös muutama paheksuttava m-ihminen.
Ja ylläolevan rahoittamiseen tarvitaan väkevää vientiteollisuutta+kasvua.
On paljon muutakin, mutta näillä päästään alkuun.
Scholzin viimeinen petos. Mitä virkaa on väistyvän kanslerin soitolla? Sillä ei ole mitään painoarvoa, ja ylevien sanojen viljely Putinille on ajanhukkaa. Kunhan yritti itsekkäästi paikata mainettaan heikkona Putinin suuntaan, ja samalla onnistui tekemään lisää hallaa Ukrainalle.