Savu E. Korteniemi analysoi kritiikissä Mäntässä Serlachius Kartanolla esillä olevaa Keith Tysonin yksityisnäyttelyä Universal Symphony.
https://t.co/a3A0dJEB61
Frans Autio kirjoittaa Mustekalan blogissa kokemuksistaan Valokuvataiteen museossa esillä olevan "Activestills – dokumentoimassa elämää, kuolemaa ja vastarintaa Palestiinassa" -näyttelyn ripustamisesta. https://t.co/8DJZdORqN0
Mustekalan toinen päätoimittaja Alonzo Heino kävi jazz-kitaristi Pat Methenyn soolokonsertissa Finlandia-talossa 13.8.2025. Heino analysoi monipuolisen konsertin antia ja pohtii Methenyn lähestymistapaa musiikkiin laajemminkin. https://t.co/zkty8NXNF4
Eija Hirvonen pohtii esseessä brasilialaisen kuvataiteilija Lygia Clarkin (1920–1988) taiteen perintöä Berliinin Neue Nationalgaleriessa esillä olevan retrospektiivisen näyttelyn kautta.
https://t.co/nMAmiXVCSs
Kari Yli-Annala pohtii esseessään dokumentaarisuuden ja fiktiivisyyden suhdetta Sami van Ingenin ja Milja Viidan viimeaikaisten elokuvien kautta.
https://t.co/jFJ5TuT0xh
Riina Hietanen analysoi kritiikissä taidehistorioitsija Katy Hesselin teosta Taiteen historia ilman miehiä (2022, suom. Sini Linteri 2024). Teos pyrkii rakentamaan uudenlaista taidehistorian kaanonia, jossa naiset nostetaan marginaalista keskiöön.
https://t.co/dDzXAOCObL
Anna Jensen analysoi englanninkielisessä kritiikissään Kadri Liis Rääkin näyttelyä Morphogenesis, joka oli huhtikuussa esillä Tallinnan ARS Project Spacessa.
https://t.co/jJeF3pRFF6
Eero Karjalainen ja Tuija Huovinen tarkastelevat kritiikissä Seinäjoen Taidehallissa esillä olevaan Porin kulttuurisäädön Statuomania-näyttelyä. Näyttely käsittelee statuomaniaa, patsasvillitystä, eli intoa pystyttää muistomerkkejä ja monumentteja.
https://t.co/XyxeZWdDYg
Saara Koskela-Issa tarkastelee hänen maisterintutkielmaansa pohjautuvassa blogitekstissä 1980-luvun suomalaista arkkitehtuurikeskustelua ja sen taustasyitä. https://t.co/p2dypBRT5S
Petteri Enroth tarkastelee kritiikissä Grönlund-Nisusen Häiriötiloja-näyttelyä Turun Aboa Vetus Ars Nova -museossa oppimisen näkökulman kautta.
https://t.co/8IaQY23jaA
Anna Jensen paneutuu kritiikissä vastikään remontin jälkeen avatun Porin taidemuseon näyttelyihin, joista Piste-nimisen päänäyttelyn on toteuttanut porilainen Circle-yhtye.
https://t.co/k6jtPUDiZV
Taidemedia EDIT juhlisti kymmenvuotista taivaltaan julkaisemalla kirjan Hereillä mutta mihin hintaan – Nykytaiteen millenniaaliantologia. Saara Karhunen ja Jaakko Uoti keskustelevat teoksesta ja millenniaalien sukupolvikokemuksista taidekentällä.
https://t.co/hqnMJElqFD
Mustekala jäi vuonna 2025 monen muun pienemmän toimijan tavoin Taiken kulttuurilehtituen ulkopuolelle.
Kirjoitimme blogitekstin, jossa tarkastelemme Taiken tekemiä ratkaisuja sekä kulttuurilehtikentän alati tukalammaksi käyvää tilannetta.
https://t.co/erWqBqoByZ
Frans Autio pohtii "2000-luku -trilogiaksi" kutsumansa dokumenttielokuvajoukon pohjalta yhteiskunnallisen luottamuksen olemusta sekä tämän luottamuksen murenemista ja sen seurauksia.
https://t.co/ZN6q4ehwrC
Dana Benlakhdar paneutuu kritiikissä Larissa Sansourin teoksiin: "Spekulatiivisia tulevaisuuksia luomalla Sansour tuo esiin sen, miten toistuva, kollektiivinen trauma on muovannut palestiinalaista kansallisidentiteettiä."
https://t.co/gZnnMAxwjH
Viime vuosilta tuttuun tapaan Mustekalan uusi vuosi käynnistyy katsauksella menneen vuoden kulttuuritarjontaan ja -kokemuksiin. Kokosimme mustekalalaisten valinnat perusteluineen blogitekstiksi, olkaa hyvät!
https://t.co/JGC1HaOOB3
Outimaija Hakala kuvaa esseessään hetkiä veistosten äärellä tarkastelemalla häntä puhutelleita julkisia veistoksia eri puolelta Suomea: "Julkisten veistosten hieno puoli on, että ne nimenomaan yllättävät."
https://t.co/O621ngY41A
"Yksi tarina ammattiin kasvamisesta" kuvaa Siiri Korhosen kokemuksia neuroepätyypillisenä ja vammaisena taideopiskelijana ja kuvataiteilijana. Kenellä ylipäätään on mahdollisuus olla veistäjä ja miten rakenteet tukisivat yksilöitä paremmin?
https://t.co/2DLx2ywokP
Savu E. Korteniemen essee sukeltaa hänen veistosten ja teostensa synnyn taakse: elämään ja ajatuksiin, jotka mahdollistavat teokset.
”Minulle kuvanveisto on maailmassa olemista: ajattelua ja ilmaisua aineen, ajan ja avaruuden asettamien ehtojen piirissä."
https://t.co/6xCnVa2Ldv