@JukkaHeinonen1@SuomenKuvalehti Markkinaoikeusvalitus koskee Energiavirastoa ja niitä 69 jakeluyhtiötä, jotka asiassa muutoksenhakua ovat hakeneet. Eli mahdolliset eriävät näkemykset ovat yhtiöiden ja Viraston välisiä.
@HannukselaMatti@InaLehto Nyt on pakko sen verran oikaista että suomalaiset Caruna-yhtiöt (otsikosta huolimatta) eivät ole uutisen jutussa minkäänlaisia osapuolia. Investointikyvyttömyys johtuu siitä, että valvontamentelmillä rajattiin liikevaihdon kasvu jolloin suurempia investointeja on vaikea tehdä
@HannukselaMatti@InaLehto Pyritään kyllä rakentamaan mutta tällä hetkellä investoimisen kannattavuus on merkittävästi heikentynyt ja siksi tekeminenkin hidastunut.
@taloussanomat Ymmärrän klikkiotiskoinnin mutta toivoisin, että riittävän moni jaksaa lukea jutunkin ja ymmärtää, että yksittäisen vuoden liikevoitto tai tulos ei uoraan kerro mitään alijäämäisyydestä tai kyvystä rahoittaa toimintaa pitkäjänteisesti
@ArndtP10@Profilointi 3/X Liikevoitto tai liikevoitto-% ei kerro toiminnan kannattavuudesta pääomavaltaisessa liiketoiminnassa. Carunan taseen koko on 4 miljardia kun liikevaihto on "vain" 500 miljoonaa. Liikevoiton pitää kattaa pääomakustannukset ja rahoittaa investointeja.
@ArndtP10@Profilointi 2/X Regulaatiossa sallittu LV on sellainen liikevaihto, joka mahdollistaa yhtiölle tarvittavien investointien rahoittamisen, operatiivisten kustannusten kattamisen sekä lisäksi kohtuullisen korvauksen sijoitetulle pääomalle (oma ja vieras) mutta ei muuta ylimääräistä.
@katiAI2020@Profilointi@CarunaSuomi 2/X Jos yhtiön liikevaihto on mallin sallimaa suurempi syntyy ylijäämää ja jos pienempi niin alijäämää. Se että on alijäämää tarkoittaa siis, että liikevoitto ei ole riittänyt sijoitetun pääoman kustannusten kattamiseen ja investointien rahoittamiseen.
@katiAI2020@Profilointi@CarunaSuomi 1/X Yli-/alijäämä liittyy Energiaviraston hinnoittelun valvontamalliin ei liikevoittoon. Malli määrittää liikevaihdon, joka mahdollistaa tarvittavien investointien rahoittamisen, operatiivisten kustannusten kattamisen sekä kohtuullisen korvauksen yhtiöön sijoitetulle pääomalle
@PetriLindroos1@HannukselaMatti Finnwatchin raportti taitaa olla jo muutaman vuoden takaa. Sen jälkeen Suomessa on uudistettu verolainsäädäntöä, jossa esim. raportissa kritisoidun tasevapautuksen käyttö estettiin. Caruna on ollut Suomen 100 suurimman veronmaksajan joukossa jo useamman vuoden.
@HannukselaMatti@PetriLindroos1 Kyllä. Tänä vuonna olemme joutuneet valitettavasti leikkaamaan investointimääriä sopeuttaaksemme toimintaa tehtyihin valvontamallin kiristyksiin. Toivotaan, että tilanne paranee ja pääsemme taas kehittämään verkkoa ja tarjoamaan paikallisille kaivuuurakoitsijoille töitä
@PetriLindroos1@HannukselaMatti Ei ole veroparatiiseissa sijitsevia yhtiöitä. Lainat ovat kaikki joko ulkoisia (pankeille tai vastaaville institutionaalisille sijoittajille) tai sitten hollantiin osakaslainaa omistajille. Korot kaikissa normaalien markkinakäytäntöjen mukaiset ja ei erityiskohtelua verotuksessa
@HannukselaMatti@PetriLindroos1 Caruna on maksanut osinkoja viimeisen 8 vuoden aikana keskimäärin 33meur/v. Monena vuonna ei ollenkaan. Jos suhteuttaa osingot esim. emon taseen omaan pääomaan niin ei tuo tuotto nyt ihan valtava ole.
@PetriLindroos1@persut@kokoomus@sfprkp Kilpailevien verkkojen (vierekkäisten) rakentaminen ei ole kansantaloudellisesti järkevää eli pitäisi jotenkin sitten kilpailuttaa pitkiä sopimuksia tms.
@PetriLindroos1@persut@kokoomus@sfprkp Sähkönjakelussa kilpailuun kannustetaan valvontamallin kautta, ja siitä Energiavirasto nimenomaa vei nyt paljon kilpailuun kannustavia elementtejä. Näin vaikka Suomessa on edullista sähkönjakelua, paljon EUn keskiarvoa alhaisempaa.
Jos optimoidaan vain alhaisia sähköverkkoinvestointeja ja -kustannuksia, ei saada puhdasta siirtymää eikä sen hyötyjä. Kärsijöinä sähköasiakkaat, Suomen talous ja hyvinvointi. Tästä paljon näyttöä. @InaLehto kirjoitus tuo esiin verkkoinvestointien kasvaneen tarpeen.