Mission Europen toiminnanjohtaja, pastori. evankelista. Tuemme seurakuntia, järjestöjä ja kristittyjä evankeliumin viemisessä jokaisen ihmisen ulottuville.
Tänään kynttilät kuiskasivat haudalla toivoa. Kuoleman varjon maassa loistaa valkeus, sillä kuoleman voittaja on tullut. "Minä olin kuollut, mutta nyt minä elän, elän aina ja ikuisesti. Minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet." (Jeesus Kristus). Kuolemalla ei ole viimeistä sanaa.
Tänään oli hyvä päivä Salon torilla. Olin puhumassa seurakuntien yhdessä järjestämässä toritapahtumassa. Iloitsen kun erilaisina yhdessä kerrotaan yhteisestä uskosta. Uskon, että kristittyjen yhteisen evankeliumin julistamisen, diakonian ja yhteistyön aika on nyt.
Luterilaisissa seurakunnissa oli vahva sitoutuminen tapahtumaan. Tuo 1980-luku oli vahva evankelioimisen vuosikymmen: Tässä elämä, Luis Palaun ja Billy Grahamin sekä vuosikymmenen lopulla Kalevi Lehtisen missiot. Miten evankelioimiseen saataisiin nyt ilo ja into?
Se oli aikamoinen tapahtuma! Olin viikon Saksassa rovasti Markku Happosen luona. Hän oli yli 40 vuotta sitten kolmikymppisenä järjestämässä maamme yhtä merkittävimmistä evankelioimistapahtumista. ”Tässä elämän” jälkeen joitakin kymmeniä tuhansia liittyi seurakunnan pienryhmiin!
Jeesus ei etsinyt kannattajia vaan seuraajia. Kirkossa tänään kertomus Jeesuksen seuraan tahtovista ja Jeesuksen radikaaleista vaatimuksista seuraajilleen (Luuk. 9:57–62). Usko ei ole vain hänen peukuttamista, vaan kaiken luovuttamista hänen hallintaansa ja kulkemista kanssaan.
Olin eilen tekemässä ohjelmia (Maailman tärkein tehtävä, TV7) kesäkahvila Vellikellossa Järvenpäässä. Petri Välimäen kanssa pohdimme evankelistan kutsumusta. Evankelista on hyvän sanoman tuoja. Kirkossa sanaa ja tehtävää on karsastettu, mutta liike-elämässä titteli yleistyy.
Jeesus-vallankumous ei alkanut siitä, että Jeesuksen kuoleman jälkeen opetuslapset olisivat kokoontuneet yhteen ja päättäneet alkaa levittää kuolleen Jeesuksen oppeja! Ei! Ei todellakaan! He olivat täysin maansa myyneitä pelkureita. Jeesuksen ylösnousemus toi muutoksen.
"Genesis ends with Joseph’s death.
Deuteronomy ends with Moses’s death.
Joshua ends with Joshua’s death.
The Gospels end with Jesus’s resurrection.
And that changes everything."
EI MIKÄÄN TAVALLINEN TORSTAI
Jeesus järjesti juhla-atarian. Pesi toisten jalat. Asetti ehtoollisen. Puhui kuolemastaan. Ennusti kieltämisen. Lupasi Pyhän Hengen. Opetti. Rukoili seuraajiensa puolesta. Lauloi kiitosvirren. Rukoili kauhusta veripisaroita. Vangittiin./ Jatkoa seuraa
Laskiaissunnuntain evankeliumiteksti kertoi riidoista opetuslapsijoukossa. Jeesus nosti kissan pöydälle ja antoi ohjeistusta johtamiseen. Ja minä kirjoitin blogitekstin: 10 palvelevan johtamisen näkökulmaa #johtaminen#kirkko. https://t.co/eVHWyTDFnC
@JouniHorkko Kiitos, kuuntelin pari jaksoa. Mahtavaa, että teet tällaista. Toivottavasti tämä saa huomiota ja kuuntelijoita. Yritän kuunnella vielä lisää, ja toivottavasti palaan joihinkin sisällöllisiin kommentteihin!
Kristillinen usko on rakkauskertomus. Rakkauden kohde lähti tylysti pois Rakastajansa luota. Rakastaja tekee kaikkensa voittaakseen lähteneen huomion. Lähtenyt antaa kerta toisensa jälkeen rukkaset, mutta Rakkaus etsii yhteyttä. Suuri kertomus päättyy onnelliseen hääjuhlaan.
@IlpoSurokivi Totta, tämäkin on mahdollista. Kutsu juhlaan on avoin, mutta kaikki eivät halua tulla. Ja jotkut haluaisivat, mutta eivät siten kun juhlan järjestäjä on päättänyt.
Moni kristitty kokee olevansa hengellisesti köyhä, koska tajuaa pahuutensa. Siksi hän pohtii, kelpaako Jumalalle. Mutta kristityn tuntee siitä, että juuri köyhyydessään hän katsoo Vapahtajaan. Usko ei ole riemua oman uskonelämän voittoisuudesta vaan iloa valtavasta Jeesuksesta.