@brorhjalmar Virossa taitaa veroprosentti riippua aika paljon tulotasosta sielläkin. Marginaalivero on sama, mutta suuri könttäsummavähennys tekee järjestelmästä progressiivisen.
@smlmkl Toisaalta, jos myydessään samalla ostaa uuden asunnon niin hinnanmuutos ei välttämättä vaikuta ihan hirveästi. Nollakorkoaikana ei välttämättä haluttu ostaa korkovakuutusta lainaan. Se näkyy nyt monen kukkarossa.
@KurronenS@JuhaMarjanen RCT interventio oli melko intensiivinen paketti: 3 äidinkielen oppituntia viikossa koko 1. luokan ajan, erilliset materiaalit, äidinkielen ja tanskan opettajien yhteistyötä sekä vanhempien osallistamista kotitehtäviin.
@KurronenS@JuhaMarjanen Kvasikoe/DiD, Tanska: Tegunimataka (2021), äidinkielen opetuksen poistaminen → heikommat tanskan arvosanat pojilla ja matematiikan arvosanat molemmilla sukupuolilla: https://t.co/b2vHa4JPzB
@JuhaMarjanen Numeroilla mitattavien tulosten saaminen vaatisi useimmiten kaksi asiaa. Riittävän uskottava eksogeeninen vaihtelu ja oppimisen mittaaminen. Eksogeenistä vaihtelua tuotamme jatkuvasti huomaamattammekin, mutta mittaamisesta on suomessa pulaa.
@KurronenS@JuhaMarjanen RCT, Tanska: Andersen, Guul & Humlum (2022), oman äidinkielen opetus → myöhemmin parempi enemmistökielen lukutaito:
https://t.co/zRem5NThSC
@KurronenS@JuhaMarjanen Pohjoismainen kausaalinäyttö oman äidinkielen opetuksesta on yllättävän ohutta: keskeisiä tutkimuksia on ainakin tanskalainen RCT ja tanskalainen kvasikoe. Molemmat löytävät myönteisiä vaikutuksia enemmistökieleen/koulumenestykseen, mutta näyttö ei vielä ole laaja.
@JuhaMarjanen Olen itsekin taipuvainen uskomaan, että yhden asian oppiminen auttaa oppimaan muita asioita myöhemmin. Kotikielen opetus kuulostaa varsin kivalta ja tykkään ideasta. Nähdäkseni sen vaikuttavuudesta myöhempään oppimiseen on aika vähän näyttöä ja nykyisessä ohuessa kirjallisuudessa
@JuhaMarjanen Pohjoismaisessa katsauksessa 5 tutkimusta luokassa "Effect studies (experimental or quasi-experimental design)". Näistä yksikään ei ole Suomesta. https://t.co/aG4UpMf3D7
@JuhaMarjanen Omaan silmään ei tuolta osunut kirjallisuuskatsausta tai edes lähdeviitteitä tutkimuksartikkeleihin. Nyt kun vähän selvittelin, niin kausaalinen kirjallisuus on varsin ohut. En itse ehkä näkisi aivan täysin ratkaistuna kysymyksenä.
@aots00 Meillä lienee akuutti pulq kotimaisesta tutkimusnäytöstä, joka keskittyisi syy-seuraus päättelyyn. Viittaatko tässä kansainväliseen tutkimuksiin?
LABORE-BLOGI | "Eläkeuudistuksessa tulee keskittyä koko julkiseen talouteen eikä juuttua työeläkejärjestelmän aktuaariseen reiluuteen", kirjoittaa #Labore_tutkimus tutkijaharjoittelija Tuomas Hiilamo. https://t.co/eP0jaJHXr7