Erityisesti nuoret ovat ottaneet tekoälypalvelut käyttöönsä. Tekoälyä käyttäneiden osuus 16–24-vuotiaista oli 45 %. Yleisimmin tekoälyä käytetään tiedonhakuun ja tekstin tuottamiseen tai parantamiseen.
Ikäihmisten internetin käyttö yleistyy jatkuvasti vaikka vielä kolmannes heistä pärjää ilman. ”Vielä vuonna 2019 vain 41 % 75–89-vuotiaista käytti internetiä, mutta vuonna 2020 jo yli puolet”, Tilastokeskuksen tutkija Riitta Hanifi kertoo.
Lue uutinen👉: https://t.co/XY6FSmU2xY
Verkko-opiskelun suosio lisääntyi koronapandemian aikana, ja on säilynyt siitä lähtien. Naiset suorittivat verkko-opintoja enemmän kuin miehet. 16–89-vuotiaasta väestöstä 28 % oli viimeisen kolmen kuukauden aikana opiskellut verkossa suorittaakseen jonkin kurssin.
Omien terveystietojen hallinta, hoidon saanti sekä tietojen etsintä verkon kautta ovat yleistyneet nopeasti. Terveyteen liittyvien verkkopalveluiden käyttö on yleisintä pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa, vaikka tarvetta varmasti olisi myös harvaan asutulla maaseudulla.
@PasiPiela@Tilastokeskus@vanhusasia Kaikissa Tilastokeskuksen kyselytutkimuksissa ei yläikärajaa ole, esimerkkeinä Vapaa-ajan osallistuminen ja Ajankäyttö. Näiden tutkimusten avulla saadaan tietoa myös hyvin iäkkäästä väestöstä.
Pienten lasten isät tekevät eniten ansiotyötä. Kuitenkin ansiotyöhön käytetty aika on tasaisesti vähentynyt aina 1980-luvulta lähtien. #ajankäyttö#vapaa-aika
Vaikka erot ovat tasoittuneet, pienten lasten isät tekevät yhä pitkiä työpäiviä ja pienten lasten äidit vuorostaan eniten kotitöitä. 🕰️ Lue Juha Haaramon ja Riitta Hanifin ajankäyttöä elinvaiheittain tarkasteleva #Tietotrendit-artikkeli:
📰https://t.co/hHEk4tT2Go
#ajankäyttö
Ystävänpäivää juhlitaan monessa maassa rakkautta korostaen ❤️❤️❤️, meillä Suomessa nimi painottaa ystävyyttä. 🧑🤝🧑 16 vuotta täyttäneistä selvä enemmistö tapaa ystäviään vähintään kerran kuussa. Toivotamme hyvää ystävänpäivää kaikille ja etenkin tilastojen ystäville!
#ystävänpäivä
"Yli 10-vuotias väestö vietti vapaa-ajallaan keskimäärin 4 tuntia ja 26 minuuttia päivässä erinäisten ruutujen äärellä." Tilastokeskuksen ajankäyttö- ja vapaa-aikatutkimusten tuloksia digitaalisesta pelaamisesta ja ruutuajasta.
Lähes puolet poikien ja nuorten miesten vapaa-ajan ruutuajasta kuluu digitaalisten pelien parissa, kirjoittaa Ella Pitkänen #tietotrendit-artikkelissa. Onko se paljon suhteessa sosiaaliseen kanssakäymiseen, liikuntaan ja opiskeluun käytettyyn aikaan? ➡️https://t.co/Df5siHN5Du
Sukulaisia ja ystäviä tavattiin vuonna 2022 aiempaa vähemmän. Myös kulttuuriharrastuksissa käyminen oli vähentynyt. Ihmiset elävät eristäytyneemmin kuin ennen korona-aikaa. https://t.co/D0ErWhlYOp
https://t.co/korAY9VTSo
Hyvää kansainvälistä tyttöjen päivää! 🎉 Tytöt opiskelevat entistäkin ahkerammin. Opiskeluun käytetty aika on lisääntynyt huomattavasti yli 10-vuotiailla tytöillä noin 10 vuodessa. 10-14-vuotiailla lisäys on 52 min./vrk. Ajankäytön tiedot kerättiin korona-aikaan. #tyttöjenpäivä
Korona-aika näkyi ajankäytössä: aiempaa harvempi nousi arkipäivinä aikaisin ja lounasajat epäsäännöllistyivät, selviää Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen tiedoista. Asiantuntijamme Juha Haaramon mukaan etätyö ja -opiskelu lienee osasyynä.📰Lue uutinen: https://t.co/BqqcX9K2o5
Miehet käyttivät 2020–2021 yli kolme kertaa enemmän aikaa digipelaamiseen kuin naiset, kun taas naiset käyttivät noin kaksi kertaa enemmän aikaa sosiaaliseen mediaan. Eniten ruutuaikaa käytetään edelleen television katsomiseen.
Ruutujen äärellä kului koronakriisin aikana enemmän aikaa kuin koskaan aikaisemmin. 📺
Pisin #ruutuaika oli 15–24-vuotiailla, keskimäärin 5 tuntia 46 minuuttia vuorokaudessa. 👧🏻
🔹Uutinen: https://t.co/EYDywWOIhF
🔸Ajankäyttö-tilaston katsaus: https://t.co/c4s7mZuWRa
#tilastot
Tilastokeskuksen Ajankäyttötutkimuksen mukaan erilaisten näyttöruutujen äärellä vietetty aika on lähes kaksinkertaistunut 1980-luvun alusta. Pisin ruutuaika oli 15-24-vuotiailla, 5 tuntia 46 minuuttia päivässä. #ruutuaika, #tutkimus, #ajankäyttö https://t.co/Uzk8r2nj2o
"Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät tavallisimmin säännöllistä yhteyttä 3–5 ystävään tai tuttavaan. Neljä prosenttia puolestaan ei pidä säännöllisesti yhteyttä ystäviin tai tuttaviin." https://t.co/VUj3aK0R85
Maahanmuuttajien osaamista jää käyttämättä, kirjoittaa Tarja Baumgartner #Tietotrendit-artikkelissa. Joka viides ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen työllinen on tehnyt vaativampaa työtä ennen Suomeen muuttoa.
#työllisyys#maahanmuuttajat#koulutus
https://t.co/TVKKMDUVQt
Korona toi esittävän taiteen koteihin, mutta miltä näyttää digitaalisten teatteri-, tanssi- ja musiikkinäytösten tulevaisuus? https://t.co/MV3IiTFMH8 #kulttuuritilastot
Iranissa on pidätetty lähes 19 000 kansalaista. Pidätetyt kertovat riipaisevia tarinoita seksuaalisesta väkivallasta, jota heille on tehty pidätyksen alaisena.
Seksuaalinen väkivalta on taktista pelottelua, nöyryytystä ja kidutusta. Sen tavoite osoittaa voimaa ja halu voittaa.
Konserteissa käyminen väheni pandemiavuosina. Konserteissa kävi ajankäyttötutkimuksen mukaan 28 prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä, kun vielä 10 vuotta sitten puolet väestöstä oli käynyt konsertissa. #konsertit#ajankäyttö https://t.co/OF6CiGHC1G
Kulttuuriosallistuminen notkahti pandemian aikana mutta luovat taideharrastukset pitivät pintansa. ”Luovia harrastuksia voi harrastaa myös kotona. Ne tarjosivat sisältöä korona-ajan kotikeskeiseen elämään”, @RiittaHanifi toteaa.#kulttuuri#ajankäyttö https://t.co/rdLuSRVHeZ