Työllisyysluvuista. Kun vuosimuutokset ovat lähellä nollaa, yksittäisistä muutoksista voi otokseen liittyvän satunnaisen kohinan vuoksi tulla tulkinta että työllisyyskehitys on kääntynyt suuntaan tai toiseen. Ohessa vertailuna tulorekisterin lukuja, joissa tätä kohinaa ei ole.
Tätä kuvaa on jaettu, en löytänyt alkuperäistä lähdettä. Asumistuen osalta vaatisi korjausta. Ensinnäkin yksittäinen työkeikka ei aiheuta tuen tarkistusta, koska jatkuvat tulot eivät muutu. Toiseksi, jos keikka alkaa esim. 15.4., tuki tarkistetaan 1.6. 1/3
Olen viime aikoina ihmetellyt sitä, miksi julkisessa keskustelussa tuntuu menevän usein sekaisin talouden ennustaminen ja talouspolitiikan vaikutusarviointi. Ja näitä sekoittavat myös tahot, joiden mielestäni pitäisi tietää paremmin mm. menetelmien väliset erot.
Työvoimatutkimuksen lukuja odotellessa muutama huomio työnvälitystilaston aamun julkistuksesta: Viime syksyn luvut eivät ole vertailukelpoisia uusimpiin lukuihin. Katkon jälkeen nähty kasvu johtuu tiedonsiirto-ongelmien korjaantumisesta ja paikkojen määrän lasku on jatkunut.
Valitettavasti tämän päivän HS:n pääkirjoituksessa (https://t.co/mbjiTrMq09) on vaikutusarvioiden osalta harhaanjohtavaa tietoa. Kyseisessä HE:ssa (https://t.co/BUWWsLoDkm) suojaosien poiston työllisyysvaikutus arvioitiin vähäiseksi ja julkisen talouden vaikutus oli +56 milj. €.
A terrific / terrifying example for teaching externalities.
Folks choose heavier cars because they're less likely to die in a crash (gray line). But that choice makes it much much more likely that you'll kill the other guy (red line).
https://t.co/j0IhJhXleU #TeachEcon
Tule mukaan kunta- ja alueosaston mukavaan porukkaan! Nyt haemme lainsäädäntöneuvosta rahoitus ja rahoitusjärjestelmät -yksikköön. Valtiovarainministeriö - https://t.co/vmP0kiERux https://t.co/ykPVCDF5TF
Mitä vaikutuksia koulutusmäärien mitoituksella voi olla julkisten palveluiden saatavuuteen ja kustannuksiin?
Logiikka: koulutusmäärät➡️työvoiman tarjonta ➡️työvoiman hinta➡️palveluiden saatavuus ja julkiset menot.
Esimerkkinä lääkärit ja hammaslääkärit.
https://t.co/QZD4ebGEYy
Laadimme rakenteellisen työllisyyden näkökulmasta relevanteista toimista arviointimuistion. Hallitus seuraa työllisyystavoitteen toteutumista arvioidemme perusteella koko vaalikauden ajan.
➡️ Tutustu tarkemmin: https://t.co/PSJMdWFg3T
#Hallitusohjelma | #Vaikutusarvio
Uusille sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palveluille ja tehtäville on tilausta. Ensin henkilöstöpulasta kärsivälle alalle on saatava kuitenkin lisää työvoimaa, kirjoittavat Jukka Mattila ja @TeroTyni kolumnissaan.
➡️ https://t.co/GJxYwhfyyU
#Talous | #Sote | #Hyvinvointialueet
🔶 Lait #TEpalvelut2024-uudistuksesta vahvistettiin 23.3. ➡️ TE-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kuntiin 1.1.2025.
🔶 Kunnat vastaavat toimeenpanon valmistelusta alueilla.
Lue tiedote 👇
https://t.co/wkQrul9zxy
#TEpalvelut2024#TE2024#kunnat#työllisyys
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta julkaisi tänään mietintönsä #TEpalvelut2024-uudistuksesta ➡️ lakiesitys siirtyy ensi viikolla eduskunnan täysistuntoon. Uudistus siis etenee aikataulussa.
Tutustu mietintöön 👇
https://t.co/rXSc0w1RvJ
#tepalvelut#kunnat#työllisyys
Esitimme, että julkista taloutta tulisi vahvistaa 9 mrd. € seuraavina vaalikausina. Maaliskuussa julkaistavassa menokartoituksessa esitämme tähän keinoja.
✏️ @artturib kirjoittaa opiskelijoiden tukien vaikutuksista julkiseen talouteen: https://t.co/BrUyG9KNpT
#JulkinenTalous
Esitimme joulukuussa, että julkista taloutta tulisi vahvistaa 9 mrd. € seuraavina vaalikausina. Helmikuussa julkaistavassa menokartoituksessa esitämme tähän keinoja.
✏️ Lue @mhniemela & @ilari_ahola kolumni indeksisidonnaisista menoista: https://t.co/35rKyRW2a6
#JulkinenTalous
Finanssineuvos Jukka Mattila käsittelee kolumnissaan rakenteellisten työllisyystoimien roolia julkisen talouden vahvistamisessa.
💬 Lue kolumni: https://t.co/X5O8U5WCiA
#Virkamiespuheenvuoro | #Työllisyys