Kieltenope, käsityöihminen, musiikin ja muiden kulttuuririentojen parissa viihtyjä. Rakkaudesta oppimiseen, paremman ja inhimillisemmän huomisen puolesta. ❤️
Voi kun olisi opetusministeri, joka pohtisi koulu-uudistuksia pedagogisesta näkökulmasta ja oppilaiden kannalta, ei kaupan tai hotellien edunvalvonta edellä.
Peruskoulun tilanne on viimein valjennut poliitikoille, ja uudistusvaateet ovat kovat. Se on erinomaista, sillä jotakin on viimein pakko tehdä, mutta tietämättömien into johtaa helposti ylilyönteihin.
Tässä ketjussa muutama toiveeni:
Opetusministeriön entinen kansliapäällikkö väittää, ettei kukaan koettanut ehdottaa, miten estää PISA-pudotus. Eivätkös opettajat vuosikausia koettaneet antaa palautetta, jota kukaan ei kuitenkaan kuunnellut?
https://t.co/qoo3F9iyBz
@LeaOlli1 Mutta se, että esim. vähänkin säännöllisempi erityisopettajan pienryhmä laitetaan hallintopäätösten ja nelosuhkan taakse on täysin käsittämätön. Siinä vaiheessa kun ollaan nelosuhkassa oppilas on jo aivan pihalla osattavasta asiastaa.
Hesarin tämän päivän oppimisen tuen uudistusta käsittelevästä jutusta.
Let that sink in.
On siis aivan ok, että taitojen puute ja oppimattomuus kumuloituu vuosia siihen saakka, kunnes oppilas ei enää suoriudu oppimäärästä. Sitten vasta erityisopettajan oppilaskohtaista tukea.
@LeaOlli1 Siis ymmärrän ja tiedän palkkitunnit, resurssiopetuksen jne. mahdollisuudet. Palkitusta ei toki välttämättä saa tehtyä ideaalilla tavalla, tiloja ei tosiaan välttämättä riitä... Ajatus siitä, että tuki tuodaan ryhmään ja perustunneille on mahtava!
Haastatelussa psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen. Keskustelimme juurisyistä, miksi nykyään etenkin monet nuoret ja nuoret aikuiset voivat pahoin. Osuimme selvästi johonkin, sillä tämä jakso on saanut enemmän positiivista palautetta kuin mikään aiempi Puheenaiheen jakso 🤗
Havainnot:
1) Itsekkyys ja minäkeskeisyys ovat ottaneet vallan nykyaikana. Monia vielä 50 vuotta sitten narsistisina pidettyjä piirteitä, kuten itsensä tyrkyttämistä pidetään jopa hyveenä nykyaikana
2) Samaan aikaan yhteisöt ovat menettäneet voimansa. Yhteisöt tarjoavat ihmiselle merkityksellisiä päämääriä ja tavoitteita elämään ja toisaalta asettavat sosiaalisia normeja, jotka palvelevat (ja joskus rajoittavat) yhteisön jäseniä. Yhteisöjen heiketessä ja sosiaalisen rakenteen muuttuessa verkostomaisemmaksi ihmiseltä on hävinnyt käytöstä ohjaavia normeja, mikä voi johtaa epävarmuuteen ja oman edun maksimointiin
3) Käsitys normaalista on nykyaikana kaventunut. Tämä on paradoksaalista, sillä arvoliberalismissa normaalin käsitettä on tietoisesti pyritty laajentamaan. Yhä useampi etsii itselleen lääketieteellistä diagnoosia jos ei asetu kulttuurin asettamaan menestyvän ihmisen muottiin
4) Nykyään on vallalla tunteiden problematisointi. Ihmiset pyrkivät hoitamaan pois negatiivisia tunnetta, kun paremmin heidän hyvinvointiaan tukisi tunteiden aiheuttavien ongelmien hoitaminen. Tunne on tärkeä signaali ihmiselle, joten sitä tulee kuunnella. Vertauksena graduahdistus helpottaa parhaiten tekemällä gradu valmiiksi
5) Eri persoonallisuuspiirteet kohtaavat syrjintää nyky-yhteiskunnassa. Ekstrovertit ovat nyt suosiossa. Tämä näkyy muun muassa tutkimuksissa siitä, millaisille lapsille annetaan parempia kouluarvosanoja. Ekstroverttius yhdistetään usein ilman perusteita muihin hyviin piirteisiin kuten älykkyyteen. Tämä voi johtaa siihen, että johtajaksi ei valita pätevimpiä ja päätöksenteko on huonompaa