@KanniainenVesa@IlkkaHeikki Tuota juuri tarkoitan: Ukraina hyötyisi rauhasta, mutta Putin ei. Päinvastoin, se on eksistentiaalinen uhka hänelle (eli myrkkypilleri). Mutta tämä keskustelu ei nyt oikein etene, joten lopetan tähän.
@KanniainenVesa@IlkkaHeikki Ymmärrän tuon kakunjakotilanteen, missä molemmat haluavat kakkua, ja silloin kärsivällisempi (matala diskonttokorko) hyötyy. Mutta kun tässä toiselle on tulossa kakunpala, toiselle myrkkypilleri.
@KanniainenVesa@IlkkaHeikki En ole taloustieteilijä, joten voin olla väärässä, mutta ymmärtääkseni tuo malli ei toimi noin tilanteessa, jossa toisen hyöty on oleellisesti alempi tai jopa negatiivinen.
Kun tiedämme, että Suomessa tavallisesta pahoinpitelystä alkavat korvaukset ovat 500 euron luokkaa, niin Suvivirttä kuulemaan jotuneelle lapselle määrätty 2.500 euroa (+ huoltajalle lisää) yllättää. Näinkö meillä arvotetaan asioita?
@arnoahosniemi@finanssiala Hyvä ehdotus! Kun on kaksi päinvastaista tavoitetta, ja valvoja (toiminnan rajoittaja) huolehtii vain toisesta, ei lopputulos voi olla optimaalinen.
Samaan aikaan kun meillä on ajettu päästöt alas jopa talouskasvun kustannuksella, muualla asia hoidetaan tilastokikkailulla. (Ai niin, kyllä meilläkin kikkaillaan: metsämme ja turvesuomme ovat päästölähde, kun muualla ne ovat nielu!).
China’s revised method for reporting carbon emissions may have erased half of the rise in levels over the past five years, according to new @CREACleanAir research that raises concerns about tracking climate progress by the world’s biggest emitter. via @FT https://t.co/qlMKmTLSuU
@JariParantainen Sanoin ’vähemmän todennäköistä’. Koska ruoan vaikutuksesta terveyteen on todella paljon tutkimusnäyttöä. Myös pitkittäistutkimusta, esim. Pohjois-Karjala-projekti. Eläinkokeista puhumattakaan.
@AriPntinen Joo, mutta jos onnen vaikutuksista haluttaisiin oikeasti eroon, osakekurssi suhteutettaisiin toimialaindeksiin. Tuosta suurien ajattelemisesta meillä on hyviä esimerkkejä aiemmilta vuosilta, yhtenä esimerkkinä nyt vaikka Fortum.
Siirretään emoyhtiön rahat tytäryhtiöön, jonka olemassaoloa sitten perustellaan emon rahantarpeella! Lisäperusteluna vielä emon riskienhallinta, jotta emon tulos ei vaarannu. Tulee väistämättä mieleen Enron taseen ulkopuolisine SPV virityksineen … https://t.co/XTvp1Ee7np
@hkeskiva Kyllä, hyviä esimerkkejä siitä, miten sijoittajan pitäisi pystyä katsomaan tp-lukujen taakse. Esim. SPV:t olivat tuolloin ahkerassa käytössä, niillä ’ ikävät’ erät saatiin pois silmistä. Suosittelen seuraamaan mieluummin kassavirtaa kuin tulosta, monestakin syystä.
@AriPauna Ovat tyytyväisiä, kun muuta ei ole tarjolla. Kun Ruotsin mallissa pankin riski on pienempi, niin myös laina on ottajalleen edullisempi. En lähde arvioimaan mallin poliittista realistisuutta, se on sitten oma asiansa.
Tuo on aika selvä, kun itse sijoittavat tekevät sen silmät sidottuina (ei suoria osakkeita, vain rajoitettu rahastovalikoima, ei PE:tä, ei mahdollisuutta vivuttaa, jne). Enemmän kiinnostaisi noiden vertailu suomalaisiin eläkevakuuttajiin…
Tuotot Ruotsin valtion tuottaman eläkejärjestelmän siinä osassa, jossa voi tehdä omaa rahastovalintaa. Valtion tuottaman passiivivaihtoehdon (punainen) tuotto erittäin hyvä. Sijoittaa lähinnä Ruotsin ulkopuolelle ja käyttää myös velkavipua osakesijoituksissa.