Elina Tolonen

Media researcher Tampere University. Never lose a holy curiosity! 🎗️

[Elina Tolonen @To_Elina]

Huonosti kirjoitettu juttu. Se varmaan yritti sanoa, että indeksirahastossa pääoma kasvaa korkoa korolle, eikä siitä makseta veroja ennen kuin rahoja nostaa, mutta siinä vaiheessa pääomaverotus kyllä vie 30 prosenttia saavutetusta voitosta. Tämä on piensijoittajien kannalta erinomaista ja enemmänkin tavallista ihmisiä kannattaisi rohkaista kasvattamaan varallisuuttaan näin (kukin varojensa mukaan) kuin että kirjoittaa siitä epämääräisesti ja sekavasti miljonääreihin yhdistäen.

[Elina Tolonen @To_Elina]

@miliisimusic Iloista syntymäpäivää!

[Elina Tolonen @To_Elina]

@ramikurimo Ei tietenkään ole. Suurin osa 18-vuotiaista lopettelee toista astetta ja miettii, mitä ihmettä oikein tekisi elämällään. Niinkuin ennenkin.

[Elina Tolonen @To_Elina]

Olet varmaan unohtanut, millaista on olla lapsi. Lapset miettivät hyvin isoja kysymyksiä jo pienestä pitäen. He ovat tarkkanäköisiä ja imevät ympäristönsä tunteita ja ajatuksia sisäänsä kuin pesusienet. Siis jo paljon ennen kouluikää. Tämä olisi oikeasti kouluille tuhannen taalan paikka opettaa käytännössä, miten kunnioitetaan erilaisuutta ja löydetään tapa olla yhdessä siitä huolimatta.

[Elina Tolonen @To_Elina]

Ja kun vielä miettii, miten ihmislapsen kehitykseen yleensä kuuluu irrottautua murrosiässä vanhemmistaan kapinoimalla ja valitsemalla vastakkaisia uskonkappaleita ja ideologioita, tämä isä kohtalaisella todennäköisyydellä löytää lapsensa muutaman vuoden kuluttua helluntaiseurakunnasta.

[Elina Tolonen @To_Elina]

tuo lyhyempi määritelmä on ihan hyvä peukalosääntö julkiseen keskusteluun ja esimerkiksi journalismiin, koska niissä keskusteluissa tämänkaltainen vertailu toimii lähes poikkeuksetta retorisena aseena, perustuen lähinnä tunteisiin ja mielikuviin. Ja tuloksena on enemmänkin ymmärryksen hämärtäminen kuin lisääminen.

[Elina Tolonen @To_Elina]

Niin, tuo ohjeistus on minusta aika selkeä ja hyvä. normaali, hyvän tieteellisen tavan mukainen vertaileva tutkimus on ihrankin ymmärryksessä täysin sallittua, eikä linkity antisemitismiin. Myös varovaisuuteen ja harkintaan kehottavat kysymykset ovat ohjeessa perusteltuja. Ne ohjaavat tutkimuksen tekijää reflektoimaan omaa asetelmaansa ja sen synnyttämiä vaikutelmia - tutkimusetiikkaan automaattisesti kuuluvia tehtäviä nämäkin. Eli ongelmia syntyy lähinnä silloin kun holokaustivertailua käytetään enemmän tämän päivän poliittisen retoriikan välineenä kuin oikeasti analyyttisenä ja tutkimuksellisena työkaluna.

[Elina Tolonen @To_Elina]

Minun on lähes mahdoton kuvitella metodologisesti kestävää tutkimusta, jossa vertailun lähtökohtana olisi "natsi-saksa" ja Israel, koska tutkimus lähtee aina liikkeelle jostain huomattavasti suppeammasta käsitteestä, näkökulmasta tai käytännöstä. Jos sitten lähdetään tutkimaan esimerkiksi kansanmurhan kriteeristöä tai etenemistä, ihran määritelmä kyllä sallii normaalin akateemisen tutkimuksen tekemisen, jossa vertaillaan tunnettuja kansanmurhia mukaanlukien holokausti. Ongelmallinen olisi sen sijaan asetelma, jossa jostain syystä haluttaisiin vertailla vain natsi-saksaa ja israelia, mutta tämä tuntuisi myös tutkimuksellisesti hyvin oudolta, sillä normaali tutkimus laajenee lähteiden kautta lähes väistämättä laajempiin vertailuihin ja keskusteluihin. Eli tällainen rajaus tai korostus synnyttäisi varmastikin ihan aiheellisen ajatuksen poliittisesta motiivista tai antisemitismistä. Sikäli minun on vaikea sisällöllisesti ymmärtää tuota videon kritiikkiä, että kansanmurhan tutkiminen tai opettaminen kävisi ihran määritelmän puitteissa mahdottomaksi. Kansanmurhia on valitettavasti tapahtunut kautta maailman, eikä holokausti ole niistä edes se massiivisin.

[Elina Tolonen @To_Elina]

Vaikka yleensä pidän teksteistäsi, tämä on aika ohutta argumentointia. Mikä on ääriajattelua tai radikalisointia? Turvallisuuskysymyksiä alati korostettaessa piilee riski, että kaikenlaisten vapauksien rajoittaminen alkaa näyttää niin itsestäänselvältä ja tarpeelliselta, ettei ajatuksia tarvitse edes perustella. Suurella osalla kotikouluun siirtyminen johtuu autismikirjosta tai kiusaamisesta eli peruskoulu ei pysty takaamaan näille lapsille turvallista tai tehokasta oppimisympäristöä. Siksi on harhaanjohtavaa keskustella kotikoulusta radikalisoitumisen kehyksessä.

[Elina Tolonen @To_Elina]

@heikkivalkama Eiköhän sen vastustaminen, mitä natsit edustivat tai miten toimivat, ole edelleenkin normi. Sen sijaan natseista puhuminen on banalisoitunut.

[Petri Korhonen @Petri2020]

Näin tehdään oldskool hyvää #journalismi työtä: sairaanhoitaja-toimittaja palkkautui hoivakotiin ja kertoo nyt millaista vanhusten lopunajan arki siellä on.
https://t.co/0gusCuVbfd

[Elina Tolonen @To_Elina]

Just tämä olisi tärkeää ja samalla niin vaikeaa. algoritmisessa ympäristössä tekemättä jättäminen on aktiivista ja ympäristöä muovaavaa toimintaa. Eli älä katso, klikkaa, jaa tai kommentoi mitään, mitä et kannata. Vaikka kritisoisit tai vihaseuraisit, samalla nostat kritiikkisi kohteen näkyvyyttä ja kysyntää. Vähän kuin joka kerralla maksaisit tämän tilille 50 senttiä siitä ilosta, että saat sanoa kriittisen sanasi.

[Elina Tolonen @To_Elina]

@MariaNordin @grok selitä mitä on aivojen neuroplastisuus ja arvioi onko Maria Nordin väitteineen oikeassa

[Elina Tolonen @To_Elina]

Kristinuskon innovaatio oli tosiaan se, että se asettaa huomattavasti tiukemman lain kuin muut maailmanuskonnot, Eli pahat ajatukset ja aikeet riittävät, vaikka ne eivät konkretisoituisi teoiksi. Mitään ulkoisia puhtaus-, ruokailu- , rukous- ym rituaaleja noudattamalla ei ole mahdollista täyttää lakia. Kristinuskossa paradoksi on, että laki on samanaikaisesti voimassa ja mahdoton saavuttaa. Koska laki on niin kauhistuttava, sen tarkoitus on kääntää ihmisen katse ensisijaisesti itseensä sen sijaan että hän kovasti huolehtisi muiden touhuista tai kuvittelisi olevansa toisia parempi. Anteeksiantoa ei tarvita ilman rikkomusta. Ja tässä on toinen tiukan lain tehtävä eli se osoittaa anteeksiannon määrän. Tämän enempää en ehdi nyt teologiasta tänään, vaikka oliskin kiinnostavaa.

[Elina Tolonen @To_Elina]

Vuorisaarna viittaa suoraan vt:n lakeihin, kymmeneen käskyyn, sikäli pensseli ei yhtään sen epämääräisempi. Ja lain rikkomisesta seuraa yhä rangaistus, sillä armo ei automaattisesti kohdistu kaikkiin; ainoastaan armoa anoviin. Eli lopullinen rangaistus on kuolema ja ikuinen ero Jumalasta. Vähittäinen rangaistus tai lain rikkomisen seuraus on se, että ihminen rikkoo tai turmelee oman sielunsa ja sisimpänsä. Ja lähimmäisiään usein siinä matkassa.

[Elina Tolonen @To_Elina]

@Koskinen1967 Niin ei siinä mielessä että kukaan voisi ajatella olevansa lainkuuliainen. Samanaikaisesti se on kuitenkin täysimittaisesti voimassa.

[Elina Tolonen @To_Elina]

Hyvä teksti! Affektiivinen, tunteisiin nojaava empatia valaisee maailmasta pieniä, kapeita siivuja. Se tunnistaa pinnallisella tasolla samanlaisuutta. Päätösten tekeminen tältä pohjalta on lyhytnäköistä, eikä näe kokonaisuuksia. Kognitiivinen empatia sen sijaan ei edellytä tunnetta, vaan tietoista ymmärrystä. Huomattavasti parempi työkalu.

[Elina Tolonen @To_Elina]

Teksti on siinä ihan oikeassa, että henkilön kantamasta puolueesta ei voi vetää yhtäsuuruusmerkkejä biakseen, jos hän työssä pyrkii noudattamaan perinteisiä journalistisia ihanteita. Ne tietenkin antavat osviittaa, millaisia asioita hän pitää uutisarvoisina tai mitä maailmasta ylipäänsä havaitsee, mutta tietenkin olisi perustellumpaa tarkastella sisältöjä eli esim millaisia lähteitä käytetään, mikä on niiden jakauma ja painoarvo ja miten erilaiset poliittiset ajatukset/ ajattelijat kehystetään jutuissa. Se on vähän isompi tehtävä. Se on totta, että mediatutkimuksen piirissä puhutaan paljon oikeistopopulismista, mikä voi vinouttaa keskustelua. Viime vuosina rankka mediakritiikki on tullut erityisesti oikeiston parista, mutta itse muistan varsin hyvin, miten esim Marinin hallituksen aikana vasemmistopuolueiden kannattajat arvostelivat mediaa todella ankarasti persuuntumisesta, oikeistolaisuudesta jne. Eli biaksen kokemus on varsin usein sidoksissa poliittisiin valtasuhteisiin (media tapaa arvioida hallituspuolueita enemmän ja kriittisemmin) sekä ihmisten omiin poliittisten intohimojen määrään.