The 623 longlist entries for Helsinki's new Museum of Architecture & Design are all now revealed. They're all anonymoused, so good luck spotting the inevitable Hadid, Heatherwick, BIG, Chipperfield, Snohetta etc in the pile!
https://t.co/nhfjbPlEsO
Esim. Berliinin juutalaismuseon ulkomuoto on oikeastaan toissijainen, ja museo tunnetaan dramaattisista sisäreiteistään. Vaikkapa tällaista on tosi vaikea nähdä tai arvostaa AD-museokilpailumateriaalista. 4/4
Arkkitehtuuri- ja designmuseon kilpailuehdotusten esittelytapa saa #arkkitehtuuri'n tuntumaan tosi pinnalliselta asialta. Yleisölle nähtävissä on vain osa aineistosta – johon ei kuulu pohjapiirroksia, mutta sen sijaan esim. "moodboard" siitä, mikä suunnittelua on inspiroinut. 1/
Toki jonkinlainen "ikonisuus" ulkomuodossa voi olla olennaista, kun suunnitellaan tällaista vierailukohdetta. Tällaisella materiaalilla esiteltynä se kuitenkin tuntuu ylikorostuvan. Monet maailman museorakennukset ovat kiinnostavia, koska ne ovat jotain muuta(kin). 3/
Terrible 💔 news...
#HistoricPreservationAlert#DemolitionAlert#NYC
The Aalto Rooms—a.k.a. the Edgar J. Kaufman Conference Center—designed by Alvar and Elissa Aalto (1964) have been COMPLETELY DESTROYED for a redecoration—by the building's new owner, the government of Qatar.
@Sumassamu Mun ainoa kritiikki koskee sitä, että tyylien niputtaminen yleisellä tasolla ei oikeastaan ole itselleni kovin kiinnostavaa – sillä ei sellaisenaan ratkaista (tai aiheuteta!) mitään näitä ongelmia, joita kuvasit. Kaipaisin tarkempaa keskustelua.
Jos luit sen Katleena Kortesuon "meidän pitäisi rakentaa vain perinteisen näköisiä rakennuksia" -tekstin, niin unohda lukemasi ja lue mieluummin vaikka tämä FT:n teksti tammikuulta👇
Ps. Mun puolesta voidaan mielellään rakentaa myös "perinteistä", mutta se ei ole ongelman ydin.
Spot on, Edwin Heathcote. Moni kaipaa kauniimpia rakennuksia, lisää koristeita ja mielenkiintoisempaa arkkitehtuuria. Enemmän tarvitsisimme kuitenkin tylsiä mutta tosi hyvin tehtyjä rakennuksia. https://t.co/PRHfePkO6h
@Sumassamu Aivan samaa mieltä sekä sun että Katleenan kanssa siitä, että meillä on paljon luokattoman huonoa ympäristöä viime vuosikymmeniltä. Sitä on syytäkin kritisoida. (Oli sitä toki aiemminkin, eri tavoin. Pahimmat vetoisat hökkelit on vain ehditty purkaa moneen kertaan.)
@JyrkiTarpio Mulle julkisivutkin on kiinnostava kysymys itsessään – mutta se hiertää, kun tietyn tyylin mukaisuutta tarjotaan vastauksena hyvään / syynä huonoon ympäristöön yleisesti. Siinä FT:n Heathcote onnistuu, että kritisoi Katleenan tapaan "lasikuutioita" mutta pykälän monisyisemmin.
@JyrkiTarpio Ehkä me tarvittaisiin enemmän hyviä populaareja analyysejä siitä, miten mm. rakenne ja toiminnot heijastuvat julkisivuun / julkiseen tilaan? 🤔
Ristiriitaista, että tätä Oslon uutta julkista saunaa promotaan (kaupungin ekana) esteettömänä saunana. Yksi näkyvimpiä osia on kuitenkin porraskatsomokatto – eli kaupunkikuvassa näkyvät silti eniten kiipeilemään pystyvät saunojat...? Muutoin on söpö!
https://t.co/vq57F6UCIP
Vihdoinkin! 👌 Hihkaisin, lun näin, että arkkitehtuurikriitikko Mark Lamster on kirjoittanut kriittisen kolumnin katsomoportaista Dallas Morning Newsiin. Mutta tätä ei voi lukea EU:ssa koska dataturvallisuussäädöset. 😭 Ehkä pitäisi kirjoittaa oma? 🙈 https://t.co/3WuQgUZOoB
@MJousmaa Totta, kovin järeä se on. Mulle ehkä aavat näkymät ei olisi tuossa paikassa tärkein arvo, jos toinen vaihtoehto olisi uudenlainen, jännä kaupunkitila.
Olisikohan vanhan sillan voinut säästää puistoksi? Hakaniemikin olisi saanut oman High Linen, Näsin puistosillan tai Promenade plantéen.
https://t.co/YEc2DitPnT
Tänään hetki etätöissä eilen Mies van der Rohe -palkitussa Braunschweigin yliopiston opiskelupaviljongissa, ja tämähän on kerta kaikkiaan viehättävä! Arkisen harmaista huopamatoista, melamiinikalusteista ja muovisista pistorasioista ei kovin usein tehdä mitään näin tyylikästä.
Toinen kulki vastavirtaan rationaalisessa ajassaan ja toinen hahmotteli vapaat muodot aikana, jolloin ne olivat niin valtavirtaa että saivat ennen kaikkea haukottelemaan.
Tämä rakennus on kuin jään ja veden tuhansien vuosien aikana muokkaama kalliomuodostelma, sanoi Reima Pietilä suunnittelemastaan Mäntyniemestä vuonna 1983 ja Jeanne Gang New Yorkin luonnontieteellisen museon laajennuksesta 40 vuotta myöhemmin.